Näkökulma | 12.2.2019

Sähkötyöturvallisuus sulaketta vaihdettaessa

Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS6002 ottaa kantaa monen muun asian ohella myös sulakkeen vaihtoon. Kuka saa tehdä, minkälaisessa laitteistossa ja millä välineillä?

Jenna Kauppila

Jenna Kauppila

Sähköinfon sähkötekniikka- ja valaistusasiantuntija

Jos työhön liittyy riskejä, on ammattitaitovaatimus aina kovempi ja työssä vaaditaan enemmän suojavarusteita. Joissakin tapauksissa pitää vaihtotyöhön olla myös sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan lupa sekä kirjallinen työohje. Maallikolle sallitut sulakkeen vaihdot eivät nekään ole aina täysin turvallisia. Sähköalan ammattilaisella onkin vähintään moraalinen neuvontavelvollisuus laitteiston turvalliseen käyttöön ja esimerkiksi sulakkeen vaihtoon liittyen, jotta vähemmän sähkön vaaroja ymmärtävä maallikko osaa tehdä työn turvallisesti.

Suomalainen lainsäädäntö pitää sulakkeenvaihtoa laitteiston käyttötyönä. Tämä voi saada homman kuulostamaan helpolta ja turvalliselta, vaan sitä se ei aina välttämättä ole. Sulakkeenvaihto voi pahimmillaan olla todella vaarallinen toimenpide. Sähkötyöturvallisuusstandardi edellyttää joihinkin sulakkeenvaihtotöihin sähköalan ammattilaista tekijäksi. Aina, kun vaihtoon liittyy erityisiä riskejä, on tekijän oltava ammattilainen. Tällaisia ovat esimerkiksi suurjännitesulakkeen vaihdot aina ja pienjännitteelläkin, kun laitteiston tai varokkeen rakenne on erityisen vaarallinen ja valokaaren tai sähköiskun vaara on suuri. Laitteistot, joissa kosketussuojaus puuttuu vaihtotyön aikana, ovat myös vain sähköalan ammattilaisen töitä. Jos laitteistossa on osittainen kosketussuojaus, voidaan harkita maallikollekin opastamista työn vaarallisuuden ja henkilön osaamistason mukaan – jopa kahvasulakkeen vaihto voidaan opastaa.

Kotitalousympäristössä, jossa oletuksena on, että käyttäjä ja sulakkeen vaihtaja on maallikko, ei tällaisia vaarallisia rakenteita ole – tai ei ainakaan pitäisi olla. On hyvä muistaa, että jos kosketussuojia jää huollon yhteydessä laittamatta paikoilleen tai sulakekansia rikkoontuu käytössä, voi laitteisto muuttua hengenvaaralliseksi niin, että tuttu ja turvallinen sulakkeen vaihto on sekin vaarallista niin maallikolle kuin ammattilaisellekin. Sähköalan ammattilaisella on – tai pitäisi olla paremmat edellytykset ammattitaitonsa turvin tunnistaa vaaranpaikat, kunhan vain on hereillä ja valppaana.

Työpaikalla sulakkeen vaihtotyön turvallisuudesta on vastuussa työnantaja. Työnantaja tai toiminnanharjoittaja, jonka vastuulla laitteistot ovat, tulee huolehtia niiden turvallisuudesta ja rakenteesta niin, että ne esim. kosketussuojauksen osalta täyttävät niitä käyttävien henkilöiden ammattitaitoa vastaavat vaatimukset. Käytön johtaja- kohteessa tämä huolehtiminen on selkeästi käytön johtajan vastuulla. Käytön johtaja ottaa kantaa siihen kuka saa tehdä ja mitä saa tehdä. Käytön johtajan tulee huolehtia laitteiston ammattitaitovaatimusten ja sitä käyttävän henkilöstön ammattitaidon vaatimusten yhteensovittamisesta. Jos nämä eivät kohtaa toisiaan, on käytön johtajan puututtava asiaan ja parannettava laitteiston turvallisuutta ja tarvittaessa pohdittava käyttöhenkilöstön ammattitaidon riittävyyttä. Jos opastamalla ei riittävää ammattitaitoa laitteiston käyttöön voida hoitaa, on käyttöön hankittava riittävän ammattitaitoisia tekijöitä joko rekrytoimalla tai ostamalla tällaista osaamista ulkoisena palveluna.

Meille sähköalan ammattilaisille on moni asia lähes itsestään selvyys. Me tiedämme, että jos tulppasulakkeen kannesta puuttuu lasi tai jos se kannen posliini on rikkoontunut alla olevan metallin ollessa näkyvissä, ei siihen pidä koskea – ei ainakaan paljain käsin. Lasikannen puuttumisen voi maallikko hoksatakin, mutta halki olevan kannen vaaraa ei monikaan oivalla. Se näyttää olevan metallista runkoa, kuten mikä tahansa keskuksen muu runko osa ja lisäksi se voi olla vielä joskus vaikeasti huomattavissa ja tappavan vaarallinen. Kannattaa neuvoa näitä asioita ehkä jopa mieluummin liioitellusti kuin uskotella itselleen, että kyllähän nämä kaikki tietää ja tuntee. Kun olen aika moneltakin maallikolta asiaa kysynyt, niin vastaukset ovat yllättäneen – siispä mieluummin neuvon perusteellisesti kuin että kuulisin ikäviä uutisia jälkeen päin. Neuvokaa ja tehkää itsekin ajatuksen kanssa ja turvallisesti.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.