Näkökulma | 12.2.2019

Sähkötyöturvallisuus sulaketta vaihdettaessa

Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS6002 ottaa kantaa monen muun asian ohella myös sulakkeen vaihtoon. Kuka saa tehdä, minkälaisessa laitteistossa ja millä välineillä?

Jenna Kauppila

Jenna Kauppila

Sähköinfon 
sähkötekniikka- ja valaistusasiantuntija

Jos työhön liittyy riskejä, on ammattitaitovaatimus aina kovempi ja työssä vaaditaan enemmän suojavarusteita. Joissakin tapauksissa pitää vaihtotyöhön olla myös sähkötöiden johtajan tai käytön johtajan lupa sekä kirjallinen työohje. Maallikolle sallitut sulakkeen vaihdot eivät nekään ole aina täysin turvallisia. Sähköalan ammattilaisella onkin vähintään moraalinen neuvontavelvollisuus laitteiston turvalliseen käyttöön ja esimerkiksi sulakkeen vaihtoon liittyen, jotta vähemmän sähkön vaaroja ymmärtävä maallikko osaa tehdä työn turvallisesti.

Suomalainen lainsäädäntö pitää sulakkeenvaihtoa laitteiston käyttötyönä. Tämä voi saada homman kuulostamaan helpolta ja turvalliselta, vaan sitä se ei aina välttämättä ole. Sulakkeenvaihto voi pahimmillaan olla todella vaarallinen toimenpide. Sähkötyöturvallisuusstandardi edellyttää joihinkin sulakkeenvaihtotöihin sähköalan ammattilaista tekijäksi. Aina, kun vaihtoon liittyy erityisiä riskejä, on tekijän oltava ammattilainen. Tällaisia ovat esimerkiksi suurjännitesulakkeen vaihdot aina ja pienjännitteelläkin, kun laitteiston tai varokkeen rakenne on erityisen vaarallinen ja valokaaren tai sähköiskun vaara on suuri. Laitteistot, joissa kosketussuojaus puuttuu vaihtotyön aikana, ovat myös vain sähköalan ammattilaisen töitä. Jos laitteistossa on osittainen kosketussuojaus, voidaan harkita maallikollekin opastamista työn vaarallisuuden ja henkilön osaamistason mukaan – jopa kahvasulakkeen vaihto voidaan opastaa.

Kotitalousympäristössä, jossa oletuksena on, että käyttäjä ja sulakkeen vaihtaja on maallikko, ei tällaisia vaarallisia rakenteita ole – tai ei ainakaan pitäisi olla. On hyvä muistaa, että jos kosketussuojia jää huollon yhteydessä laittamatta paikoilleen tai sulakekansia rikkoontuu käytössä, voi laitteisto muuttua hengenvaaralliseksi niin, että tuttu ja turvallinen sulakkeen vaihto on sekin vaarallista niin maallikolle kuin ammattilaisellekin. Sähköalan ammattilaisella on – tai pitäisi olla paremmat edellytykset ammattitaitonsa turvin tunnistaa vaaranpaikat, kunhan vain on hereillä ja valppaana.

Työpaikalla sulakkeen vaihtotyön turvallisuudesta on vastuussa työnantaja. Työnantaja tai toiminnanharjoittaja, jonka vastuulla laitteistot ovat, tulee huolehtia niiden turvallisuudesta ja rakenteesta niin, että ne esim. kosketussuojauksen osalta täyttävät niitä käyttävien henkilöiden ammattitaitoa vastaavat vaatimukset. Käytön johtaja- kohteessa tämä huolehtiminen on selkeästi käytön johtajan vastuulla. Käytön johtaja ottaa kantaa siihen kuka saa tehdä ja mitä saa tehdä. Käytön johtajan tulee huolehtia laitteiston ammattitaitovaatimusten ja sitä käyttävän henkilöstön ammattitaidon vaatimusten yhteensovittamisesta. Jos nämä eivät kohtaa toisiaan, on käytön johtajan puututtava asiaan ja parannettava laitteiston turvallisuutta ja tarvittaessa pohdittava käyttöhenkilöstön ammattitaidon riittävyyttä. Jos opastamalla ei riittävää ammattitaitoa laitteiston käyttöön voida hoitaa, on käyttöön hankittava riittävän ammattitaitoisia tekijöitä joko rekrytoimalla tai ostamalla tällaista osaamista ulkoisena palveluna.

Meille sähköalan ammattilaisille on moni asia lähes itsestään selvyys. Me tiedämme, että jos tulppasulakkeen kannesta puuttuu lasi tai jos se kannen posliini on rikkoontunut alla olevan metallin ollessa näkyvissä, ei siihen pidä koskea – ei ainakaan paljain käsin. Lasikannen puuttumisen voi maallikko hoksatakin, mutta halki olevan kannen vaaraa ei monikaan oivalla. Se näyttää olevan metallista runkoa, kuten mikä tahansa keskuksen muu runko osa ja lisäksi se voi olla vielä joskus vaikeasti huomattavissa ja tappavan vaarallinen. Kannattaa neuvoa näitä asioita ehkä jopa mieluummin liioitellusti kuin uskotella itselleen, että kyllähän nämä kaikki tietää ja tuntee. Kun olen aika moneltakin maallikolta asiaa kysynyt, niin vastaukset ovat yllättäneen – siispä mieluummin neuvon perusteellisesti kuin että kuulisin ikäviä uutisia jälkeen päin. Neuvokaa ja tehkää itsekin ajatuksen kanssa ja turvallisesti.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.