Kohti uusiutuvaa omaisuuden hallintaa?
Trendit ohjaavat yritysten toimintaa, halusimme tai emme. Samoin erilaiset sääntelyt ja standardit.
Vaikutukset ovat joko suoria tai epäsuoria. Osaltaan nämä näkyvät meillä yliopistomaailmassakin vaikkapa yrityksiin tehtävissä lopputöissä. Esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentaan paneutuvia diplomitöitä on viime aikoina teetetty paljon eri toimialoille. Ei pelkästään siksi, että se on trendikäs aihe, vaan ne ovat vastanneet koettuun tarpeeseen. Myös tekoälyyn liittyvät aiheet ovat ymmärrettävästi olleet suosittuja.
KUNNOSSAPITOON JA OMAISUUDEN hallintaan vaikuttavia kehityskulkuja ja näkökulmia ovat viime vuosina olleet esimerkiksi kestävä kehitys ja kiertotalous, lainsäädäntö ja regulaatiokehitys, uusien teknologioiden nousu, asiakasnäkökulman
huomiointi, ekosysteemit ja alustaratkaisut, sekä palvelullistuminen. Teknologiakehitys on tuonut kunnossapitoon paljon uutta, mikä on näkynyt vaikkapa sensoroinnissa, analytiikassa ja robotiikassa.
Samoin kunnossapidon tärkeyttä ja roolia on täytynyt miettiä uudella tavalla osana tuotantojärjestelmän elinkaarta ja kestävää kiertotaloutta, huomioiden eri sidosryhmien vaatimukset. YRITYSTEN TÄYTYY TARKKAAN puntaroida, mitä trendejä kannattaa erityisesti lähteä seuraamaan (ja mitä on pakko).
Monet yllä mainituista asioista voivat tarjota merkittäviä hyötyjä esimerkiksi datan jakamiseen, mutta toisaalta ne eivät saisi liikaa edelleen monimutkaistaa kunnossapidon operatiivista päätöksentekoa.
Toiminnan ydinajatus ei saa kadota uudistumisen vimmassa ja innovointia ei pidä tehdä vain innovoinnin vuoksi. Mitä hyötyjä ja arvoa tarjotaan asiakkaille ja muille yhteistyötahoille? Innovaatiohan tarkoittaa muutosta. Kunnossapidossa muutoksen tasot ja innovointitavat voivat vaihdella teknisistä pikkuparannuksista laajoihin ekosysteemi-pohjaisiin omaisuuden hallinnan innovaatioihin, mitkä ravistelevat toimialaa. Molempia tarvitaan.
YKSI MIELENKIINTOINEN NÄKÖKULMA innovaatiotoiminnan kehittymiseen on myös standardien merkityksen nousu. Nykyinen hallitus on 2023 hallitusohjelmassaan ilmoittanut myös Suomen kansallisen standardointistrategian laatimisesta, minkä
tarkoituksena on standardoinnin roolin vahvistaminen suomalaisten yritysten kilpailukyvyn edistämisessä. Globaalin kilpailun
vallitessa EU-tasolla on kehitetty ja tullaan kehittämään sääntelyä ja standardeja liittyen muun muassa datan jakamiseen ja
tekoälyyn. Standardointiosaamiseen ja sen merkitykseen yritysten kilpailukyvyn ja innovoinnin lähteenä täytyykin Suomessa
kiinnittää entistä enemmän huomiota, myös kunnossapidossa ja omaisuuden hallinnassa. Tämän lisäksi on muistettava, että kunnossapidossakin innovaatiotoiminnalla tulee aina olla tarkoitus, ja kaiken kehitystoiminnan tulisi olla vastuullista ja eettisesti kestävää.
Iiris Paavisto
Kunnossapidon tärkeä rooli turvallisuudessa
Timo Lehtinen
Tervehdys, aloitin työni Promaint ry:n uutena toiminnanjohtajana huhtikuun alussa.
Toni Rauvanto
Osaatko sinä suhtautua rakentavasti vääjäämättömiin muutoksiin?
Ville Ojanen
Kohti uusiutuvaa omaisuuden hallintaa?
Tatu Pekkarinen Senior reliability expert AFRY Finland oy
”Datan kerääminen teollisuudessa – Yhteistyöllä kohti parempaa käyttövarmuutta”
Kaj Råtts Päällikkö, Tuotanto-Omaisuudenhoito Pohjolan Voima OYJ
Miltä kunnossapidon tulevaisuus näyttää vuonna 2033?
Jaakko Tennilä Toiminnanjohtaja, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry
Promaint ry 50 vuotta – Osaajien kehittäminen
Elias Hakalehto Mikrobiologi, Bioteknologi Finnoflag Oy
Mikrobit, bioteknologia ja huoltovarmuus
Nina Garlo-Melkas
Teknologia 22 kutsuu kunnossapidon ammattilaiset koolle
Susanna Sovio-Veikkolainen Luotettavuusinsinööri SSAB EUROPE OY
Teräksen vihreä valmistustapa mullistaa kunnossapidonkin
FINN-Tarkastus Oy
Nostotyöhenkilöstön kouluttaminen – onko kortti taskuun 3 tunnissa oikea tapa?
Hannu Niittymaa
Kunnossapidon digitalisaatio ja ICT-kokonaisarkkitehtuuri
Nina Garlo-Melkas
Kesätyö on mainio sisäänajo kunnossapitoalalle
Robert Valkama
Esineiden internet tehtaan lattialla
Anil Joshi, Tata Consultancy Services
Miten valmistava teollisuus selviää koronakriisistä vahvempana eteenpäin
Nina Garlo-Melkas
Teknologiasta Suomen teollisuuden kilpailuvaltti
Matti Olli, Wärtsilä Marine Power
Wärtsilän etäpalvelut mahdollistavat normaalin toiminnan pandemiasta huolimatta
Katja Toropainen
Ovatko monimuotoisuus ja inklusiivisuus seuraava vastuullisuus?
Markus Glasser, EOS
Teollinen 3D-tulostus: koronakriisin kolme opetusta
Alf Rehn, Åbo Akademin liiketaloustieteen professori
Innovaatiot ovat yrityksen huoltoa
Timo Välkky
Kuinka kesätyö vie konepajoilta tunturien huipuille
Kimmo Korpela, Vaisala Oyj
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Mittausteknologia mahdollistaa terveemmän huomisen
Juha Kautto
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: 30 vuotta kunnonvalvonnan parissa
Marko Lehtosaari, Väylävirasto
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Varaudutaan yhdessä toimintavarmuuteen
Markus Nätti, Viasor Oy
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: COVID-19 vaikuttaa myös teollisuuden kunnossapitoon
Jaakko Tennilä
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Kunnossa kaiken aikaa
Jussi Niinimäki
Älykkäät ja omavaraiset kiinteistöt – vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tie
Sami Nikander
Kuljetusten toimivuus on edellytys sille, että kemianteollisuus voi tehdä osansa
Andrew Reed
5 Key Takeaways from Decades of Successful Asset Management
Nina Garlo-Melkas
Hiljainen tieto pitää Suomen teollisuuden äänessä
Nina Garlo-Melkas
Maailma tarvitsee tulevaisuuden teknologiaosaajia
Antti Väisänen
Pölynhallinta on työturvallisuutta
Timo Halonen
Vesiosaaminen on Suomelle kasvuliiketoiminnan ja viennin mahdollisuus
Martti Hakonen
Varmista osaamistasosi ylläpito
Katja Lahti
Virheitä ei voi estää
Kari Wihlman, Väylän pääjohtaja
Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun
Jenna Kauppila
Sähkötyöturvallisuus sulaketta vaihdettaessa
Rasmus Pinomaa
Energiatehokkuudella kohti hiilineutraalia kemianteollisuutta
Robert Valkama
Ensin oli tehdas, sitten saapui tietoturva
Kari Wihlman
Kunnossapito varmistaa väylien päivittäisen liikennöitävyyden - Nykyrahoitus ei riitä
Ira Hanf
Aito vastuullisuus vaatii liiketoimintamallien radikaalia muutosta
Tomi Niemi
Tulokset tapahtumien keskiössä
Jenni Larjomaa
Insinöörien työttömyyden monet kasvot
Joni Räsänen
Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?
Jorma Mikkonen
Muovijätteen arvo talteen
Petri Lundahl
Hyvä tapa toimia sisältää lupauksen uudistumisesta
Terhi Hirvikorpi
Tulevaisuus on edelleen omissa käsissämme
Kari Malkamäki
Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille
Marko Lehtosaari
Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa
Jenni Koivunen
Digitaalisuus kuuluu kaikille
Tapio S. Katko
Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys
Vesa Vähänen
Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi
Petri Asikainen
Teollinen Internet on arvoa tuottavaa arkipäivää
Juho Liljeroos
Uudet liiketoimintamallit ravistelevat kunnossapidon kenttää
Juho Ristimäki
Vihreä vallankumous tulee – oletko valmis?
Michael Hanf