Näkökulma | 30.10.2019

Kunnossapidon kehittyminen tulevaisuudessa nuoremman alanharrastajan silmin

Hieman harmaantunut tukka, rauhallinen luonne, 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa, tuntee koneiden sielunelämän läpikotaisin, todellinen konekuiskaaja. Tällainen kuva piirtyi mieleeni, kun pohdin vanhan liiton kunnossapidon huippuosaajaa. Henkilöä, jonka pettämätön ammattitaito on hankittu kuuntelemalla, seuraamalla ja tekemällä.

erkki_Mäkelä

Erkki Mäkelä

Business Manager | Industrial Services, Southern Finland at Lassila & Tikanoja Oyj

Jos taas mietin tämän päivän sekä erityisesti huomisen kunnossapitoa, vaihtuu mieleni rauhallinen saaristomaisema huomattavasti hektisempään vilkkuvalojen täyttämään näkyyn. Vaihtuvat työnantajat, digitalisaatio, teknologian voimakas kehittyminen, analytiikka ja koneoppiminen, raju kilpailu osaavista tekijöistä… Jatkuva muutos, johon sisältyy paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia,joiden realisoiminen vaatii meiltä toimenpiteitä ja onnistumisia.

Vaihtuvat työnantajat – Tällä viittaan saman työnantajan leivissä vietettyjen urien lyhentymiseen, jolloin 40 vuotta kokemusta ja osaamista tietyn tuotantolaitoksen koneiden kunnossapidosta kerääviä henkilöitä on tulevaisuudessa enää hyvin harvassa, jos ollenkaan. Meidän tulee saada huoltohistoria hyvine raportteineen haltuun sekä henkilöiden perehdytys tikkiin. Samalla osaamista tukemaan pitää pystyä tuomaan uusia ratkaisuja kuten analytiikkaa ja esimerkiksi lisättyä todellisuutta. Joku voisi kutsua tätä myös tehokkuuden parantamiseksi.

Digitalisaatio, analytiikka, koneoppiminen – Digitalisaatiosta on puhuttu viimeiset vuodet kyllästymiseen asti, mutta sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja hyödyt ovat kiistattomia. Analysoimalla koneiden käyntiä voidaan etukäteen tunnistaa tulevia vikoja sekä varoittaa näistä käyttäjiä. Tämä mahdollistaa taas huoltojen paremman suunnitelmallisuuden ja sitä kautta tehokkuuden koko tuotannossa. Mobiliteetti taas lisää joustavuutta ja tehokkuutta. Toisaalta uudet digitaaliset ratkaisut vaativat kunnossapitäjiltä uudenlaista osaamista, joka vaikuttaa henkilöiden osaamisprofiiliin.

Teknologian voimakas kehittyminen – Enemmän automatiikkaa ja sähköistä ohjausta. Mahdollisuus visuaalisten tarkastusten tekemiseen uudella kamerateknologialla laitteiston purkamisen sijaan. Tässä pari esimerkkiä, joilla voidaan parantaa toiminnan tehokkuutta, kustannustehokkuutta ja turvallisuutta uuden teknologian avulla. Toisaalta niillä on myös selkeä vaikutus päivittäiseen kunnossapitotyön suorittamiseen sekä osaamisvaatimuksiin.

Jos mietitään kunnossapitoalan kehitystä ja tulevaisuutta laajempana kokonaisuutena, on viimeaikainen kehitys ollut mielestäni erittäin positiivista. Alan arvostus on lisääntynyt, kunnossapidon sekä muiden eri funktioiden väliset rajat ovat pikkuhiljaa hävinneet, joka on osaltaan laajentanut tehtävänkuvia, mutta myös lisännyt kunnossapidon osaamista ja arvostusta. Kunnossapito mielletään minusta entistä paremmin elintärkeäksi osaksi tuotanto-omaisuuden arvon hallinnassa ja kehittämisessä. Toisaalta uskon, että teknologioiden monimutkaistuessa myös aikaisemmin vallassa olleet kaiken osaajat tulevat häviämään ja osaamista tullaan hakemaan entistä suppeampiin alueisiin, jolloin kunnossapidonkin osalta todennäköisesti ydinkumppaneiden tärkeys tulee lisääntymään.

Minä näen edessäni äärimmäisen mielenkiintoisen ja todella vahvasti kehittyvät alan, joka parantaa jatkossa teollisuutemme kilpailukykyä. Mutta ovatko koneoppiminen, analytiikka ja lisätty todellisuus vain johtoa ja kehityspuolta kiinnostavaa tulitusta? Miten me varmistamme, etteivät ne tee päivittäisistä työtehtävistä aikaisempaa rutiininomaisempia ja tylsiä? Miten varmistamme potentiaalisten työntekijöiden kiinnostuksen kunnossapidon käytännön tekemiseen myös jatkossa? Nämä ovat mielestäni suurimpia haasteita sekä tärkeimpiä keskustelun aiheita mietittäessä kunnossapitoalan kehittymistä tulevaisuudessa.

Uusimmat artikkelit

Väylä ja VR FleetCare testaavat uutta teknologiaa liikennehäiriöiden vähentämiseksi

Junaliikenteen sujuvuuden kannalta vaihteet ovat keskeisessä roolissa.Vaihteiden kunnonvalvonnan tehostamiseksi VR FleetCare ja Väylävirasto ovat yhteistyössä aloittaneet pilottihankkeen, jossa dataa keräämällä ja analysoimalla pyritään saamaan reaaliaikaista tietoa vaihteen kunnosta.

20.1.2020 | Alan Uutiset

Energiateollisuus: Kaukolämmön päästöt vähentyneet kaksitoista prosenttia 2019

Kaukolämmön tuotannossa on pystytty tuntuviin päästövähennyksiin ilman, että kuluttajien kustannukset olisivat nousseet samassa suhteessa, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista kaukolämmön vuositilastoista. Vuoden 2019 aikana ilmastopäästöt vähenivät 12 prosenttia.

Metso harkitsee varastotoimintojensa keskittämistä Euroopassa

Osana maailmanlaajuisen jakelu- ja logistiikkaverkostonsa kehittämishanketta Metso harkitsee varastotoimintojensa keskittämistä Euroopassa ja aloittaa tähän liittyvät yhteistyöneuvottelut Euroopassa.

Turvallisuudesta tinkiminen ei saa tuoda kilpailuetua kuljetuksissa

Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola korosti kuljetusten turvallisuuden ja vastuullisuuden merkitystä toimialalle järjestetyssä Skal ry:n Reilu kuljetus 2020 -seminaarissa.

Fortum jatkaa käyttö- ja kunnossapitoyhteistyötään Caverion-omisteisen Maintpartnerin kanssa Uudellamaalla

Fortum jatkaa Uudenmaan voima- ja lämpölaitoksia sekä verkkoja koskevaa käyttö- ja kunnossapitokumppanuuttaan Maintpartnerin kanssa neljällä vuodella. Maintpartner on hoitanut palvelua vuodesta 2016. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

14.1.2020 | Tutkimus ja koulutus

SSAB mukana Alustatalous metallinjalostuksessa -tutkimushankkeessa

Kaksivuotinen Alustatalous metallinjalostuksessa (AMET) tutkimushanke kokoaa yhteen kaksi yliopistoa, viisi pk-yritystä ja kaksi teollista partneria, joista SSAB Europe on toinen. Hankkeen tavoitteena on metallurgisten valmistusprosessien ja metallituotteiden toimitusketjujen tehostaminen. 

16.12.2019 | Kumppaniartikkeli

Insta opettaa prosessit tuottavammiksi

Oikein käytetty data on teollisuudessa rahan arvoinen voimavara. Oppivat koneet tehostavat teollisia prosesseja, jolloin energiaa ja raaka-aineita säästyy, päästöt pienenevät ja yrityksen tuottavuus kohentuu. Opetusdata muuttuu prosessiteollisuudessa sen viimeisen viivan alla näkyväksi tulokseksi.