Näkökulma | 30.10.2019

Kunnossapidon kehittyminen tulevaisuudessa nuoremman alanharrastajan silmin

Hieman harmaantunut tukka, rauhallinen luonne, 40 vuotta saman työnantajan palveluksessa, tuntee koneiden sielunelämän läpikotaisin, todellinen konekuiskaaja. Tällainen kuva piirtyi mieleeni, kun pohdin vanhan liiton kunnossapidon huippuosaajaa. Henkilöä, jonka pettämätön ammattitaito on hankittu kuuntelemalla, seuraamalla ja tekemällä.

erkki_Mäkelä

Erkki Mäkelä

Business Manager | Industrial Services, Southern Finland at Lassila & Tikanoja Oyj

Jos taas mietin tämän päivän sekä erityisesti huomisen kunnossapitoa, vaihtuu mieleni rauhallinen saaristomaisema huomattavasti hektisempään vilkkuvalojen täyttämään näkyyn. Vaihtuvat työnantajat, digitalisaatio, teknologian voimakas kehittyminen, analytiikka ja koneoppiminen, raju kilpailu osaavista tekijöistä… Jatkuva muutos, johon sisältyy paljon haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia,joiden realisoiminen vaatii meiltä toimenpiteitä ja onnistumisia.

Vaihtuvat työnantajat – Tällä viittaan saman työnantajan leivissä vietettyjen urien lyhentymiseen, jolloin 40 vuotta kokemusta ja osaamista tietyn tuotantolaitoksen koneiden kunnossapidosta kerääviä henkilöitä on tulevaisuudessa enää hyvin harvassa, jos ollenkaan. Meidän tulee saada huoltohistoria hyvine raportteineen haltuun sekä henkilöiden perehdytys tikkiin. Samalla osaamista tukemaan pitää pystyä tuomaan uusia ratkaisuja kuten analytiikkaa ja esimerkiksi lisättyä todellisuutta. Joku voisi kutsua tätä myös tehokkuuden parantamiseksi.

Digitalisaatio, analytiikka, koneoppiminen – Digitalisaatiosta on puhuttu viimeiset vuodet kyllästymiseen asti, mutta sen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja hyödyt ovat kiistattomia. Analysoimalla koneiden käyntiä voidaan etukäteen tunnistaa tulevia vikoja sekä varoittaa näistä käyttäjiä. Tämä mahdollistaa taas huoltojen paremman suunnitelmallisuuden ja sitä kautta tehokkuuden koko tuotannossa. Mobiliteetti taas lisää joustavuutta ja tehokkuutta. Toisaalta uudet digitaaliset ratkaisut vaativat kunnossapitäjiltä uudenlaista osaamista, joka vaikuttaa henkilöiden osaamisprofiiliin.

Teknologian voimakas kehittyminen – Enemmän automatiikkaa ja sähköistä ohjausta. Mahdollisuus visuaalisten tarkastusten tekemiseen uudella kamerateknologialla laitteiston purkamisen sijaan. Tässä pari esimerkkiä, joilla voidaan parantaa toiminnan tehokkuutta, kustannustehokkuutta ja turvallisuutta uuden teknologian avulla. Toisaalta niillä on myös selkeä vaikutus päivittäiseen kunnossapitotyön suorittamiseen sekä osaamisvaatimuksiin.

Jos mietitään kunnossapitoalan kehitystä ja tulevaisuutta laajempana kokonaisuutena, on viimeaikainen kehitys ollut mielestäni erittäin positiivista. Alan arvostus on lisääntynyt, kunnossapidon sekä muiden eri funktioiden väliset rajat ovat pikkuhiljaa hävinneet, joka on osaltaan laajentanut tehtävänkuvia, mutta myös lisännyt kunnossapidon osaamista ja arvostusta. Kunnossapito mielletään minusta entistä paremmin elintärkeäksi osaksi tuotanto-omaisuuden arvon hallinnassa ja kehittämisessä. Toisaalta uskon, että teknologioiden monimutkaistuessa myös aikaisemmin vallassa olleet kaiken osaajat tulevat häviämään ja osaamista tullaan hakemaan entistä suppeampiin alueisiin, jolloin kunnossapidonkin osalta todennäköisesti ydinkumppaneiden tärkeys tulee lisääntymään.

Minä näen edessäni äärimmäisen mielenkiintoisen ja todella vahvasti kehittyvät alan, joka parantaa jatkossa teollisuutemme kilpailukykyä. Mutta ovatko koneoppiminen, analytiikka ja lisätty todellisuus vain johtoa ja kehityspuolta kiinnostavaa tulitusta? Miten me varmistamme, etteivät ne tee päivittäisistä työtehtävistä aikaisempaa rutiininomaisempia ja tylsiä? Miten varmistamme potentiaalisten työntekijöiden kiinnostuksen kunnossapidon käytännön tekemiseen myös jatkossa? Nämä ovat mielestäni suurimpia haasteita sekä tärkeimpiä keskustelun aiheita mietittäessä kunnossapitoalan kehittymistä tulevaisuudessa.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.