Näkökulma | 10.12.2014

Eläkeläisresurssit hyötykäyttöön

Promaintin tarjonta on erittäin kompleksinen paketti.

Göran Westerholm  Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2003 sekä yhdistyksen presidentti vuodesta 2005.

Göran Westerholm

Kunnossa­pitoyhdistys  Promaint ry:n hallituksen  jäsen vuodesta 2003 sekä  yhdistyksen presidentti vuodesta 2005.

Kiinnostus kunnossapitoalaan syntyi toimiessani 40 vuoden ajan SKF:n kansainvälisissä tehtävissä muun muassa Venezuelassa, Hollannissa ja Uudessa Seelannissa. Kunnossapidossa on kiinnostanut se, miten alan osaamista voidaan hyödyntää yritysten kilpailukeinona. Ala on teknisesti haastava ja nopeasti kehittyvä. Se edellyttää elinikäistä oppimista. Kehityksen kärjessä pysyäkseen on pakko verkostoitua alan parhaiten osaajien kanssa.

Jäädessäni eläkkeelle vuonna 2003 Suomen SKF:n toimitusjohtajana toimin myös Scandinavian Center for Maintenance Management (SCEMM) organisaation puheenjohtajana. Suomessa toimi tuolloin kaksi keskenään kilpailevaa kunnossapitoyhdistystä SCEMM ja Suomen Kunnossapitoyhdistys, jotka onneksi saatiin tuolloin fuusioitua yhdeksi alan edunvalvojaksi ja edistäjäksi. On ollut hienoa todeta, etteivät kunnossapitoalan asiantuntijat juuri aristele keskinäistä kilpailua, vaan haluavat yhdessä avoimesti kehittää osaamistaan.

Promaintin toimintaan osallistuminen on ollut sekä kiinnostava että antoisa harrastus eläkeläiselle. EFNMS:n kansainvälisessä toiminnassa mukana olleena on myös ollut kiintoisaa havaita, että Suomen kunnossapitoyhdistyksen toiminta muihin eurooppalaisiin kunnossapitoyhdistyksiin verrattuna on ollut poikkeuksellisen aktiivista. Merkittävimpinä ovat koulutustilaisuuksien ja seminaarien järjestäminen (Euromaintenance2014 kohokohtana), komiteatyöskentely ja alan lehdet Promaint ja Maintworld sekä lukuisat kirjajulkaisut samoin kuin aktiivinen yhdistyksemme hallitustyöskentely toiminnan kehittämiseksi. Voimme syystä olla ylpeitä toiminnastamme. Vetäytyessäni nyt aktiivisesta yhdistystoiminnasta eläkkeelle teen sen hyvillä mielin. On ollut hienoa saada olla mukana voittavassa joukkueessa.

Jos jotain jään kaipaamaan, päällimmäiseksi jäävät:

- Kunnossapitoalan imagon ja arvostuksen kohottaminen.

Miten saada yritysten ja yhteiskunnan päättäjät paremmin ymmärtämään ja hyödyntämään kunnossapidon merkitystä kilpailukeinona? Miten saada koko alan koulutus tehostettua ja miten saada opiskelijat kiinnostumaan alasta?

- Aktiivisempi markkinointi, toisin sanoen tiedottaminen yhdistyksen toiminnasta ja sen tarjoamista hyödyistä.

Promaintilla on valtavan hieno konsepti, mutta valitettavasti paraskaan tuote ei itse myy itseään. Tosiasiahan on myös se, että suomalaiset insinöörit eivät osaa myydä. Promaintin tarjonta on erittäin kompleksinen paketti, joka vaatisi ehdottomasti henkilökohtaisen, silmästä silmään tapahtuvan myynnin. Markkinoinnissa Promaint voisi olla huomattavasti aktiivisempi.
Suosittelen lämpimästi, että kunnossapidon kehityksestä kiinnostuneet eläkeläiset lähtevät mukaan antoisaan yhdistystoimintaan. Mielenkiintoisemmasta eläkeläisharrastuksesta en itse olisi osannut edes haaveilla.

Onnea ja menestystä!

Göran Westerholm

Kirjoittaja on toiminut Kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n hallituksen jäsenenä vuodesta 2003 sekä yhdistyksen presidenttinä vuodesta 2005. Hän on myös toiminut eurooppalaisten kunnossapitoyhdistysten katto-organisaation EFNMS:n hallituksessa. Hän luopuu luottamustehtävistä vuoden 2014 päättyessä.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.