Näkökulma | 8.3.2014

Onko kansainvälistyminen vain lämpimikseen puhelua?

Varoitus! Tähän tekstiin saattaa sisältyä kaupallisia tiedotteita.

Onko kansainvälistyminen vain lämpimikseen puhelua?

Kari Komonen
Promaint ry hallituksen jäsen

Suomessa on toistuvasti todettu vienti Suomen menestystekijäksi ja kasvun moottoriksi. Kehityshankkeiden keskiössä on ollut myös palvelujen vienti. Tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon vienti on mitä suurimmassa määrin palvelujen vientiä. Mitä olemme oikeasti tehneet asioiden eteen. Kansainvälistyminen ei ole vain haarakonttorin käynnistämissä jossain Suomen ulkopuolella tai tarjousten tekemistä ulkomaisille asiakkaille, vaan se on myös olosuhteiden ja kilpailijoiden tuntemista uusilla markkina-alueilla, lainsäädännön ja hyväksyttyjen käytäntöjen tuntemista, vallitsevan osaamisen ja teknologian tason tuntemista sekä kohdemaassa että kotimaassa. Kansainvälistyminen on myös verkottumista, alan vaikuttajien tuntemista sekä vaikuttamista vallitseviin käytäntöihin markkina-alueilla.

Tämä merkitsee sitä, että meidän täytyy osallistua kansainvälisiin alan konferensseihin, osallistua alan verkostojen toimintaan muillakin tavoin, osallistua ja vaikuttaa alan standardointiin (Suomen ulkopuolella voi suhtautuminen standardeihin olla paljon vakavampaa kuin Suomessa), konkretisoida osaaminen erilaisten henkilötason tai yritystason sertifikaatein (esimerkiksi Skill Passport), seurata kansainvälisiä julkaisuja ja kutsua ulkomaisia asiantuntijoita Suomeen keskustelemaan alan trendeistä. Esimerkiksi henkilötason sertifiointia on vaikea saada nopeasti kuntoon, jos asiakas sitä toimittajalta vaatii.

Promain järjestää Helsingin messukeskuksessa toukokuun alussa samanaikaisesti viiden teknisen messun kanssa tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon suurtapahtuman
( www.euromaintenance.org ), jossa on yli 100 puhujaa yli 30 maasta, Euroopan lisäksi esimerkiksi Australiasta, USA:sta, Kanadasta, Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Japanista. Minä vetoan Sinuun, alan suomalainen asiantuntija ja vaikuttaja. Älä jätä väliin tätä mahdollisuutta tutustua alan trendeihin ja pinnalla oleviin asioihin.

Kari Komonen
Kirjoittaja on Promaint ry:n hallituksen jäsen.

Uusimmat artikkelit

24.9.2020 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi prosessikemian pilotointialusta vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Fingrid valitsi Empowerin sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitopartneriksi

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n omistama Empower on valittu Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa ”yhdeksi merkittäväksi kunnossapitopartneriksi". Hankinnan kohteena ovat Fingridin sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitopalvelut vuosille 2021–2023.

14.9.2020 | Alan Uutiset

Neste aloittaa yt-neuvottelut, suunnittelee lakkauttavansa Naantalin jalostamon toiminnot

Neste suunnittelee Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Liikuteltavat lasertyökalut tuovat joustavuutta kentälle

Uudet laserteknologiat mahdollistavat uuden joustavuuden tehdashalleissa ja kentällä tapahtuvassa työssä. Koherentti valo kohdistaa energian pienelle alueelle, jolloin alusta tai ympäristö ei vahingoitu, mutta työ käy nopeasti, siististi ja tarkasti.