https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 8.3.2014

Onko kansainvälistyminen vain lämpimikseen puhelua?

Varoitus! Tähän tekstiin saattaa sisältyä kaupallisia tiedotteita.

Onko kansainvälistyminen vain lämpimikseen puhelua?

Kari Komonen
Promaint ry hallituksen jäsen

Suomessa on toistuvasti todettu vienti Suomen menestystekijäksi ja kasvun moottoriksi. Kehityshankkeiden keskiössä on ollut myös palvelujen vienti. Tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon vienti on mitä suurimmassa määrin palvelujen vientiä. Mitä olemme oikeasti tehneet asioiden eteen. Kansainvälistyminen ei ole vain haarakonttorin käynnistämissä jossain Suomen ulkopuolella tai tarjousten tekemistä ulkomaisille asiakkaille, vaan se on myös olosuhteiden ja kilpailijoiden tuntemista uusilla markkina-alueilla, lainsäädännön ja hyväksyttyjen käytäntöjen tuntemista, vallitsevan osaamisen ja teknologian tason tuntemista sekä kohdemaassa että kotimaassa. Kansainvälistyminen on myös verkottumista, alan vaikuttajien tuntemista sekä vaikuttamista vallitseviin käytäntöihin markkina-alueilla.

Tämä merkitsee sitä, että meidän täytyy osallistua kansainvälisiin alan konferensseihin, osallistua alan verkostojen toimintaan muillakin tavoin, osallistua ja vaikuttaa alan standardointiin (Suomen ulkopuolella voi suhtautuminen standardeihin olla paljon vakavampaa kuin Suomessa), konkretisoida osaaminen erilaisten henkilötason tai yritystason sertifikaatein (esimerkiksi Skill Passport), seurata kansainvälisiä julkaisuja ja kutsua ulkomaisia asiantuntijoita Suomeen keskustelemaan alan trendeistä. Esimerkiksi henkilötason sertifiointia on vaikea saada nopeasti kuntoon, jos asiakas sitä toimittajalta vaatii.

Promain järjestää Helsingin messukeskuksessa toukokuun alussa samanaikaisesti viiden teknisen messun kanssa tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon suurtapahtuman
( www.euromaintenance.org ), jossa on yli 100 puhujaa yli 30 maasta, Euroopan lisäksi esimerkiksi Australiasta, USA:sta, Kanadasta, Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Japanista. Minä vetoan Sinuun, alan suomalainen asiantuntija ja vaikuttaja. Älä jätä väliin tätä mahdollisuutta tutustua alan trendeihin ja pinnalla oleviin asioihin.

Kari Komonen
Kirjoittaja on Promaint ry:n hallituksen jäsen.

Uusimmat artikkelit

12.4.2024 | Alan Uutiset

Volvo Cars käyttää biokaasua ensimmäisessä ilmastoneutraalissa tehtaassaan Kiinassa

Volvon tehdas Taizhoussa on siirtynyt käyttämään biokaasua. Taizhou on toinen Volvon ilmastoneutraali autotehdas Göteborgissa sijaitsevan Torslandan-tuotantolaitoksen jälkeen.

Kunnossapitokonkari opiskelee työn ohella alan erikoisammattitutkintoa

L&T Ympäristöpalveluiden laitostyöntekijä Kari Asikainen suorittaa aikuisena jo kolmatta tutkintoa. Taitotalossa suoritettava Kunnossapidon erikoisammattitutkinto auttaa etenemään hallinnollisiin tehtäviin.

SSAB:n vihreä energian jätti-investointi meni Ruotsiin, Raahen terästehtaan vuoro myöhemmin

Uusi huippumoderni fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitos rakennetaan Ruotsiin. Tehtaan uudistus vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia. SSAB kertoo liiketoiminnallisten syiden puoltaneen hankkeen etenemistä seuraavaksi Luulajan tehtaassa.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.