Näkökulma | 8.3.2014

Onko kansainvälistyminen vain lämpimikseen puhelua?

Varoitus! Tähän tekstiin saattaa sisältyä kaupallisia tiedotteita.

Onko kansainvälistyminen vain lämpimikseen puhelua?

Kari Komonen
Promaint ry hallituksen jäsen

Suomessa on toistuvasti todettu vienti Suomen menestystekijäksi ja kasvun moottoriksi. Kehityshankkeiden keskiössä on ollut myös palvelujen vienti. Tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon vienti on mitä suurimmassa määrin palvelujen vientiä. Mitä olemme oikeasti tehneet asioiden eteen. Kansainvälistyminen ei ole vain haarakonttorin käynnistämissä jossain Suomen ulkopuolella tai tarjousten tekemistä ulkomaisille asiakkaille, vaan se on myös olosuhteiden ja kilpailijoiden tuntemista uusilla markkina-alueilla, lainsäädännön ja hyväksyttyjen käytäntöjen tuntemista, vallitsevan osaamisen ja teknologian tason tuntemista sekä kohdemaassa että kotimaassa. Kansainvälistyminen on myös verkottumista, alan vaikuttajien tuntemista sekä vaikuttamista vallitseviin käytäntöihin markkina-alueilla.

Tämä merkitsee sitä, että meidän täytyy osallistua kansainvälisiin alan konferensseihin, osallistua alan verkostojen toimintaan muillakin tavoin, osallistua ja vaikuttaa alan standardointiin (Suomen ulkopuolella voi suhtautuminen standardeihin olla paljon vakavampaa kuin Suomessa), konkretisoida osaaminen erilaisten henkilötason tai yritystason sertifikaatein (esimerkiksi Skill Passport), seurata kansainvälisiä julkaisuja ja kutsua ulkomaisia asiantuntijoita Suomeen keskustelemaan alan trendeistä. Esimerkiksi henkilötason sertifiointia on vaikea saada nopeasti kuntoon, jos asiakas sitä toimittajalta vaatii.

Promain järjestää Helsingin messukeskuksessa toukokuun alussa samanaikaisesti viiden teknisen messun kanssa tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon suurtapahtuman
( www.euromaintenance.org ), jossa on yli 100 puhujaa yli 30 maasta, Euroopan lisäksi esimerkiksi Australiasta, USA:sta, Kanadasta, Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Japanista. Minä vetoan Sinuun, alan suomalainen asiantuntija ja vaikuttaja. Älä jätä väliin tätä mahdollisuutta tutustua alan trendeihin ja pinnalla oleviin asioihin.

Kari Komonen
Kirjoittaja on Promaint ry:n hallituksen jäsen.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.