Näkökulma | 8.3.2014

Onko kansainvälistyminen vain lämpimikseen puhelua?

Varoitus! Tähän tekstiin saattaa sisältyä kaupallisia tiedotteita.

Onko kansainvälistyminen vain lämpimikseen puhelua?

Kari Komonen
Promaint ry hallituksen jäsen

Suomessa on toistuvasti todettu vienti Suomen menestystekijäksi ja kasvun moottoriksi. Kehityshankkeiden keskiössä on ollut myös palvelujen vienti. Tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon vienti on mitä suurimmassa määrin palvelujen vientiä. Mitä olemme oikeasti tehneet asioiden eteen. Kansainvälistyminen ei ole vain haarakonttorin käynnistämissä jossain Suomen ulkopuolella tai tarjousten tekemistä ulkomaisille asiakkaille, vaan se on myös olosuhteiden ja kilpailijoiden tuntemista uusilla markkina-alueilla, lainsäädännön ja hyväksyttyjen käytäntöjen tuntemista, vallitsevan osaamisen ja teknologian tason tuntemista sekä kohdemaassa että kotimaassa. Kansainvälistyminen on myös verkottumista, alan vaikuttajien tuntemista sekä vaikuttamista vallitseviin käytäntöihin markkina-alueilla.

Tämä merkitsee sitä, että meidän täytyy osallistua kansainvälisiin alan konferensseihin, osallistua alan verkostojen toimintaan muillakin tavoin, osallistua ja vaikuttaa alan standardointiin (Suomen ulkopuolella voi suhtautuminen standardeihin olla paljon vakavampaa kuin Suomessa), konkretisoida osaaminen erilaisten henkilötason tai yritystason sertifikaatein (esimerkiksi Skill Passport), seurata kansainvälisiä julkaisuja ja kutsua ulkomaisia asiantuntijoita Suomeen keskustelemaan alan trendeistä. Esimerkiksi henkilötason sertifiointia on vaikea saada nopeasti kuntoon, jos asiakas sitä toimittajalta vaatii.

Promain järjestää Helsingin messukeskuksessa toukokuun alussa samanaikaisesti viiden teknisen messun kanssa tuotanto-omaisuuden hallinnan ja kunnossapidon suurtapahtuman
( www.euromaintenance.org ), jossa on yli 100 puhujaa yli 30 maasta, Euroopan lisäksi esimerkiksi Australiasta, USA:sta, Kanadasta, Brasiliasta, Kiinasta, Intiasta, Japanista. Minä vetoan Sinuun, alan suomalainen asiantuntija ja vaikuttaja. Älä jätä väliin tätä mahdollisuutta tutustua alan trendeihin ja pinnalla oleviin asioihin.

Kari Komonen
Kirjoittaja on Promaint ry:n hallituksen jäsen.

Uusimmat artikkelit

Fortumilta ratkaisu jätteenpolton tuhkaongelmaan

Fortum avaa lähiviikkojen aikana Suomen ensimmäisen tuhkankäsittelylaitoksen Porin Mäntyluodossa. Kyseessä on merkittävä ratkaisu tuhkan polttamisen mukana syntyvän suolaongelman poistamiseksi.

15.10.2019 | Tutkimus ja koulutus

IoT:n hyödyntäminen yrityksissä on merkittävässä kasvussa

Elisan teettämän tutkimuksen* mukaan jo lähes puolet yli 500 hengen suomalaisista yrityksistä ja organisaatioista hyödyntää esineiden internetiä. Sen käyttäminen on lisääntynyt erityisesti 250–1000 hengen yrityksissä ja organisaatioissa.

Uusi moottoroitu sääsuoja edistää puurakentamista

NCC rakentaa Kruunuasunnoille Turun Linnanfälttiin kahta puukerrostaloa, jotka valmistuvat täysin uudenlaisen sääsuojan alla. 

14.10.2019 | Alan Uutiset

Rakentamisen hyvä suhdannevaihe on päättymässä

Rakentamisen tuotanto pysyy kuluvana vuonna lähellä nykytasoaan tai vähenee enintään kaksi prosenttia vuodentakaisesta, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä 14. lokakuuta julkaistussa raportissaan. Ensi vuonna rakentamisen tuotanto vähenee 1,5–3,5 prosenttia.

Empower ja Visuon käynnistävät yhteistyön 360°VR-teknologiaa hyödyntävien digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä

Empower ja 360° visuaalisten työkalujen toimittaja Visuon ovat aloittaneet yhteistyön, jossa teollisuudelle älykästä kunnossapitoa ja ylläpidon analytiikkapalveluita tarjoava Empower hyödyntää Visuonin 360° VR-teknologiaan pohjautuvaa alustaa Em360° toimitilojen mallinnus- ja etähallintaratkaisussa Suomessa.

18.9.2019 | Kumppaniartikkeli

Uusi puhtaasti kaasukäyttöinen Wärtsilä 31SG -moottori vähentää merenkulun päästöjä

Teknologiayhtiö Wärtsilä tuo markkinoille puhtaasti  kaasukäyttöisen Wärtsilä 31SG -moottorin  merisovelluksia varten. Wärtsilä 31 -tuotealustaan perustuvan moottorin dieselversio julkaistiin  Guinnessin ennätystenkirjassa maailman tehokkaimpana nelitahtidieselmoottorina

Perusväylänpidon lisärahoitus tulee tiestölle viime tipassa

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä.  Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.