Näkökulma | 30.9.2015

Estääkö toteutus tuottavuuden kehittämisen?

Kilpailukyvystä ja tuottavuudesta huolehtiminen kuuluu yritysten jokapäiväiseen toimintaan.

Estääkö toteutus tuottavuuden kehittämisen?

Petri Saarinen

Kirjoittaja on kunnossapitoyhdistys Promaint ry:n hallituksen jäsen ja vastaa Oy SKF Ab:n palveluiden toteuttamisesta Suomessa.

Sitä tehdään investointien, innovaatioiden ja tekniikan kehittymisen avustamana sekä uusia tehokkaampia työtapoja käyttäen. Henkilöstön osaaminen ja yhdessä tekeminen ovat tässä kehittämisessä avainasemassa myös investointien yhteydessä.

Tuottavuuden parantaminen on ollut median otsikoissa uuden hallituksen tavoitteleman yhteiskuntasopimuksen johdosta keväästä saakka. Suurimpana hidasteena näyttää toistaiseksi olevan kyky sopia asioista yhdessä ja nähdä Suomen talouden tukala asema yhteisenä haasteena: pidämmekö yhä kiinni saavutetuista eduista ja hidastamme nykyisten toimintatapojen välttämätöntä muutosta?

Teollisuudessa meillä on vastaavat haasteet kuin hallituksellakin – tuottavuutta ja kilpailukykyä on parannettava. Uusia tehdasinvestointeja on tehty Suomeen viime vuosina vähän ja vaikka tässä kehityksessä näkyy jo hieman valoa, olemassa olevien tehtaiden tuottavuus, tehokkuus ja kannattavuus on pidettävä kunnossa. Tähän on olemassa monia keinoja, joita emme ole vielä täysin hyödyntäneet.

Tuottavuutta voidaan parantaa nykyisten konelinjojen käyttövarmuutta eli tuotantoaikaa lisäämällä. Kun orastavat vikaantumiset havaitaan ajoissa, yllättävät koneiden tai tuotantolinjojen pysähtymiset voidaan estää ja tehdä vikaantuneiden komponenttien vaihdot suunnitelluissa seisokeissa. Uuden tekniikan hyödyntäminen koneiden ja tuotantolinjojen käyttövarmuuden parantamiseksi tarjoaa hyviä sovellusmahdollisuuksia.

Voimme parantaa tuottavuutta myös ihmisten työkokonaisuuksia monipuolistamalla ja osaamista lisäämällä. Tarvitsemme kaikkien ponnisteluille yhteiset tavoitteet ja yhdessä tekemisen hengen. Esimiehillä on tässä muutoksessa avaintehtävä, jotta konelinjojen käyttövarmuus koetaan yhteiseksi asiaksi ja esimerkiksi kunnonvalvonnasta, käyttäjävetoisesta kunnossapidosta sekä muista tuottavuutta parantavista investoinneista saadaan kaikki hyöty.

Esimiesten sitoutuminen toiminnan kehittämiseen ja tiimien motivointi päivittäin pitää saada jatkuvaksi operointitavaksi. Tekemällä yhdessä työtä tehtaan ja koneiden käyttövarmuuden eteen, riippumatta siitä mihin ammattiryhmään kuulumme, voimme saada paljon aikaan – näytetään siis esimerkkiä kanssaihmisillemme. Kehitystyö parempaan tulevaisuuteen ei saa jäädä toimeenpanokyvystämme kiinni.

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.