Näkökulma | 10.9.2014

Pelastaako teknologia hyvinvointi­yhteiskunnan?

Merkittävää osaa palveluteollisuudesta ei ole olemassa ilman valmistavaa teollisuutta.

Pelastaako teknologia hyvinvointi­yhteiskunnan?

Juha Lepikko
Managin Partner MABCO Oy
Promaint ry hallituksen jäsen

Otsikon mukaisesti uutisoi Tekniikan Akateemisten Lehti TEK kannessaan tämän vuoden helmikuussa. Monessa muussa julkaisussa on puolestaan ehdotettu, että palvelu- ja peliteollisuus tulevat nostamaan Suomi-laivan uuteen kasvuun. Arkipäivän realismia lienee kuitenkin se, ettei mikään Pohjois-Euroopan maa tule säilyttämään korkeaa elintasoa ilman merkittävää luonnonvarantojen hyödyntämistä ja eritoten kasvavaa korkean teknologian valmistusteollisuutta. On hyvä tiedostaa, ettei merkittävää osaa palveluteollisuuttakaan ole olemassa ilman valmistavaa teollisuutta.

Teknologiateollisuuden menestyksenavaimet ovat hyvin tiedossa, mutta varsinkin julkisten päättäjätahojen päämäärättömyys ja nopeat suunnanmuutokset tuntuvat vievän pohjan pois kehitykseltä. Tuuliviirin tavoin eri ”hypetysten” perään juokseminen tuhlaa energiaa ja mikä pahinta, useimmiten pidempiaikaiset tavoitteet ja vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen jäävät saavuttamatta.

Työllisyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan positiivinen kehitys edellyttää määrätietoista panostusta uusiin teknologisiin innovaatioihin, niiden tehokkaaseen validointiin, nopeaan tuotteistukseen, valmistuksen kustannustehokkaaseen toteutukseen sekä ennustettavaan toimintaympäristöön.
Niitä ovat muun muassa verotus- ja energiaratkaisut. Voisi siis sanoa, että ratkaisun avaimet ovat sekä valtiovallalla että yritysten omistajilla. Löytyykö niiltä yhteistä näkemystä ja rohkeutta valita ”suomalainen tie” menestykseen?

Minulla on jo pitkään ollut mahdollisuus seurata varsin läheltä suomalaista teollisuutta. Mielenkiintoista on ollut havaita, että rohkeat oman tien kulkijat ovat selkeästi pärjänneet kilpailussa taloudellisesti muuta teollisuutta paremmin, koska ovat tiedostaneet, että samoilla kilpailukykytekijöillä joutuu vääjäämättä vain hintasotaan. Minusta myös muu teollisuutemme tarvitsee selkeästi näitä rohkeita ideoita ja hyväksi todettujen toimintatapojen nopeaa käyttöönottoa.

Haluan auttaa tässä tehtävässä myös omalta osaltani. Toteutin tänä kesänä pitkäaikaisen haaveeni perustamalla vanhojen työkavereitteni kanssa liikkeenjohdon konsultointiyrityksen MABCO Oy:n. Yhteistä meissä kaikissa mabcolaisissa on palava halu auttaa suomalaista valmistavaa teollisuutta ja energiatuotantoyhtiöitä operatiivisen toiminnan kehittämisessä ja kilpailukyvyn parantamisessa – oletko sinä valmis haasteeseen?

Juha Lepikko
Kirjoittaja on Managin Partner MABCO Oy:ssä ja Promaint ry:n hallituksen jäsen

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.