https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 4.4.2019

Vesiosaaminen on Suomelle kasvuliiketoiminnan ja viennin mahdollisuus

Puhtaan veden tarve lisääntyy globaalisti ja sen merkitys maailmalla kasvaa koko ajan. Veden ja vesialueiden käyttöön kohdistuu kasvavia tarpeita ja mahdollisia ristiriitoja, joita ilmastonmuutos korostaa.

Timo Halonen

neuvotteleva virkamies 

maa- ja metsätalousministeriö

Sinisen biotalouden kärkihankkeissa uusia ratkaisuja on etsitty ravinteiden ja energian hyödyntämiseen, vesistömatkailun uusiin palvelukonsepteihin sekä vesialan kansainvälistymiseen ja digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa.

Uudenlaisen vedenkäsittelyn konseptin luominen kalan kiertovesiviljelyyn on ollut yksi kärkihankkeen suurimmista investoinneista. Kesällä 2019 valmistuvassa Laukaan kiertovesilaitoksessa hyödynnetään kosteikkopuhdistamoa, puuhakkeeseen perustuvaa typenpoistoa ja tekopohjaveden muodostusta poistovedenkäsittelyssä ja veden kierrätyksessä. Pilottilaitos toimii valmistuttuaan uuden teknologian kokeiluympäristönä yritykselle ja julkiselle tutkimukselle. Kiertovesikasvatuksella on valtava globaali potentiaali erityisesti vesiresursseiltaan niukoilla alueilla.

Vesiosaaminen ja vesiluonnonvarat tarjoavat paljon uusia kestäviä kasvumahdollisuuksia Suomelle koti- ja ulkomarkkinoilla. Tämä vaatii yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteellista yhteistyötä, jotta pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten veden puhdistukseen ja uusiokäyttöön tai kestävään ravinnontuotantoon.

Kärkihankkeen teemoja edistetty myös muulla rahoituksella

Mikkelin alueella on käynnistetty uudenlaiseen vesiteknologiaan ja vedenkäsittelyn osaamiseen perustuva jäteveden puhdistamon testausympäristö ja uuden vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen. Vesihuollon modernisoimisen lisäksi kokeilu- ja oppimisympäristössä karttuva osaaminen luo Suomelle uusia mahdollisuuksia veden uudelleenkäytön, kierrätyksen sekä energian säästön kasvavalla alalla.

Suomen siniseen biotalouteen saataisiin kasvua, jos nykyisin vajaasti hyödynnetyt kalansaaliit ja sivuvirrat osattaisiin hyödyntää nykyistä tuottavammin. Suomen kalanjalostusteollisuudessa syntyy sivuvirtoja vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa. Tähän liittyen Euroopan meri- ja kalatalousrahasto on tukenut vajaahyödynnetyn kalamateriaalin arvonnostoa kalatalouden innovaatio-ohjelmilla. Kotimaisesta kalasta, esimerkiksi silakasta ja särkikaloista, on kehitetty uusia tuotteita, kuten kokonaisina jauhetuista pikkukaloista valmistettavaa nyhtökalaa.

Uusimmat artikkelit

12.4.2024 | Alan Uutiset

Volvo Cars käyttää biokaasua ensimmäisessä ilmastoneutraalissa tehtaassaan Kiinassa

Volvon tehdas Taizhoussa on siirtynyt käyttämään biokaasua. Taizhou on toinen Volvon ilmastoneutraali autotehdas Göteborgissa sijaitsevan Torslandan-tuotantolaitoksen jälkeen.

Kunnossapitokonkari opiskelee työn ohella alan erikoisammattitutkintoa

L&T Ympäristöpalveluiden laitostyöntekijä Kari Asikainen suorittaa aikuisena jo kolmatta tutkintoa. Taitotalossa suoritettava Kunnossapidon erikoisammattitutkinto auttaa etenemään hallinnollisiin tehtäviin.

SSAB:n vihreä energian jätti-investointi meni Ruotsiin, Raahen terästehtaan vuoro myöhemmin

Uusi huippumoderni fossiilivapaan teräksen minimill-tuotantolaitos rakennetaan Ruotsiin. Tehtaan uudistus vähentää Ruotsin hiilidioksidipäästöjä seitsemän prosenttia. SSAB kertoo liiketoiminnallisten syiden puoltaneen hankkeen etenemistä seuraavaksi Luulajan tehtaassa.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.