Näkökulma | 4.4.2019

Vesiosaaminen on Suomelle kasvuliiketoiminnan ja viennin mahdollisuus

Puhtaan veden tarve lisääntyy globaalisti ja sen merkitys maailmalla kasvaa koko ajan. Veden ja vesialueiden käyttöön kohdistuu kasvavia tarpeita ja mahdollisia ristiriitoja, joita ilmastonmuutos korostaa.

Timo Halonen

neuvotteleva virkamies 

maa- ja metsätalousministeriö

Sinisen biotalouden kärkihankkeissa uusia ratkaisuja on etsitty ravinteiden ja energian hyödyntämiseen, vesistömatkailun uusiin palvelukonsepteihin sekä vesialan kansainvälistymiseen ja digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa.

Uudenlaisen vedenkäsittelyn konseptin luominen kalan kiertovesiviljelyyn on ollut yksi kärkihankkeen suurimmista investoinneista. Kesällä 2019 valmistuvassa Laukaan kiertovesilaitoksessa hyödynnetään kosteikkopuhdistamoa, puuhakkeeseen perustuvaa typenpoistoa ja tekopohjaveden muodostusta poistovedenkäsittelyssä ja veden kierrätyksessä. Pilottilaitos toimii valmistuttuaan uuden teknologian kokeiluympäristönä yritykselle ja julkiselle tutkimukselle. Kiertovesikasvatuksella on valtava globaali potentiaali erityisesti vesiresursseiltaan niukoilla alueilla.

Vesiosaaminen ja vesiluonnonvarat tarjoavat paljon uusia kestäviä kasvumahdollisuuksia Suomelle koti- ja ulkomarkkinoilla. Tämä vaatii yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteellista yhteistyötä, jotta pystymme tarjoamaan kilpailukykyisiä ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten veden puhdistukseen ja uusiokäyttöön tai kestävään ravinnontuotantoon.

Kärkihankkeen teemoja edistetty myös muulla rahoituksella

Mikkelin alueella on käynnistetty uudenlaiseen vesiteknologiaan ja vedenkäsittelyn osaamiseen perustuva jäteveden puhdistamon testausympäristö ja uuden vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen. Vesihuollon modernisoimisen lisäksi kokeilu- ja oppimisympäristössä karttuva osaaminen luo Suomelle uusia mahdollisuuksia veden uudelleenkäytön, kierrätyksen sekä energian säästön kasvavalla alalla.

Suomen siniseen biotalouteen saataisiin kasvua, jos nykyisin vajaasti hyödynnetyt kalansaaliit ja sivuvirrat osattaisiin hyödyntää nykyistä tuottavammin. Suomen kalanjalostusteollisuudessa syntyy sivuvirtoja vuosittain noin 20 miljoonaa kiloa. Tähän liittyen Euroopan meri- ja kalatalousrahasto on tukenut vajaahyödynnetyn kalamateriaalin arvonnostoa kalatalouden innovaatio-ohjelmilla. Kotimaisesta kalasta, esimerkiksi silakasta ja särkikaloista, on kehitetty uusia tuotteita, kuten kokonaisina jauhetuista pikkukaloista valmistettavaa nyhtökalaa.

Uusimmat artikkelit

24.9.2020 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n uusi prosessikemian pilotointialusta vauhdittaa bio- ja kiertotaloutta

Uusi prosessikemian pilotointialusta VTT Bioruukki -pilotointikeskuksessa on suunniteltu nopeuttamaan yritysten ja tutkimusorganisaatioiden bio- ja kiertotaloushankkeita. Pilotointialustan avajaisia vietettiin 23.9.

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa on haasteita

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti koko puuhuoltoketjun työhyvinvointia tähän saakka laajimman ja ketjun eri ammattiryhmät kattavan kyselyn avulla. Puuhuoltoketjussa tehdään pitkää työpäivää, mutta työolosuhteisiin ollaan tyytyväisiä. Liki puolet vastaajista arvioi työn kuitenkin henkisesti rasittavaksi.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

Fingrid valitsi Empowerin sähköasemien ja voimajohtojen kunnossapitopartneriksi

Päästöttömien energiaratkaisujen toteuttaja Enersense International Oyj:n omistama Empower on valittu Fingridin julkisen hankinnan kilpailutuksessa ”yhdeksi merkittäväksi kunnossapitopartneriksi". Hankinnan kohteena ovat Fingridin sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapitopalvelut vuosille 2021–2023.

14.9.2020 | Alan Uutiset

Neste aloittaa yt-neuvottelut, suunnittelee lakkauttavansa Naantalin jalostamon toiminnot

Neste suunnittelee Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja toiminnan keskittämistä terminaali- ja satamatoimintoihin sekä Porvoon jalostamon kehittämistä kohti uusiutuvien ja kierrätys- raaka-aineiden prosessointia.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.

Liikuteltavat lasertyökalut tuovat joustavuutta kentälle

Uudet laserteknologiat mahdollistavat uuden joustavuuden tehdashalleissa ja kentällä tapahtuvassa työssä. Koherentti valo kohdistaa energian pienelle alueelle, jolloin alusta tai ympäristö ei vahingoitu, mutta työ käy nopeasti, siististi ja tarkasti.