Näkökulma | 23.11.2017

Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys

Yhdyskuntien vesihuolto eli vedenhankinta ja jätevesihuolto on kenties tärkein peruspalvelu arjessamme. Vesihuolto on kuitenkin suurten haasteiden edessä kaikkialla maailmassa. Suomessakin toimialalta poistuu eläköitymisen myötä monia alan ammattilaisia samalla kun vesihuoltoverkostot ovat ikääntymässä.

Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys

Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO-oppituoli, Tampereen teknillinen yliopisto

Noin 80 prosenttia vesihuollon käyttöomaisuudesta muodostuu vesijohdoista ja viemäreistä, joiden saneeraukseen tulisi Suomessa investoida 2–3 kertaa nykyistä enemmän.

Suomessa vesihuollon haavoittuvuus tuli dramaattisella tavalla esille marraskuussa 2007 Nokialla tapahtuneen vesiepidemian kautta. Sen jälkeen on tehty paljon toimintavarmuuden parantamiseksi. Saattoi jopa olla, että toimiala tarvitsi tällaisen herätyksen, vaikka se yksittäisen kansalaisen kannalta olikin kohtuutonta.

Sekä ihmisen että luonnon aiheuttamat toimintahäiriöt pakottavat myös vesihuoltolaitoksia varautumaan erilaisiin uhkiin ja erityistilanteisiin. Luonnonkatastrofeissa vesi- ja sähköhuolto ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Monille laitoksille ja vedenottamoille onkin asennettu varavoimaloita.

Elintarviketeollisuus on useimmiten liittynyt yhdyskuntien vesihuoltojärjestelmiin erityisesti vedenhankinnan osalta. Tällä teollisuudenhaaralla ei juuri ole omia varaottamoita, jolloin yhdyskuntien vesihuollon toimintavarmuus on erityisen tärkeää.

Yhdyskunnille ja elintarviketeollisuudelle on rakennuttu joitakin jäteveden yhteispuhdistamoita. Yhdyskunnan jätevesikuormitus on suhteellisen tasainen, kun elintarvikkeiden tuotanto ja kuormitus on vaihdellut muun muassa Venäjää koskevien kaupparajoitusten vuoksi.

Tuottovaatimus ja läpinäkyvyys

Veden hinnoittelu herättää aina tunteita. Nykyisillä taksoilla ei pystytä riittävästi kattamaan kaikkia kuluja mukaan luettuna saneeraukset ja uusinvestoinnit. Toisaalta erityisesti isommat kaupungit harjoittavat vesihuoltolain hengen vastaisesti piiloverotusta kansalaisen näkökulmasta kohtuuttomien tuottovaatimusten kautta.

Vinnarin ja Näsin (2006, Kuntatekniikka: 61, 4-5) mukaan julkisen sektorin liikekirjanpito antaa mahdollisuuden tehdä ”luovia” ratkaisuja, joilla harhautetaan laskentatointa vähemmän tuntevia luottamushenkilöitä ja kuntalaisia. Vesihuoltolaki toteaa, että vesihuoltomaksuihin saa sisältyä “enintään kohtuullinen tuotto käyttöomaisuudelle”, mutta se ei tarkemmin määrittele kohtuullisuuden perusteita. Siinä missä isot kaupungit tulouttavat 10–30 prosenttia liikevaihdostaan, pienissä kunnissa laitosta joudutaan usein tukemaan kunnan varoista.

Kulujen kattamisen osalta tasapainoon tulisi päästä vaikkapa hyvän hallinnon periaatteilla: esimerkiksi lait on pystyttävä jalkauttamaan ja hallinnon tulee olla tehokasta ja vaikuttavaa.

Nykyistä kohtuullisimmilla tuottovaatimuksilla saadaan huomattavia lisävaroja saneeraukseen ja toimintavarmuuden turvaamiseen, jolloin taksoja ei tarvitse välttämättä korottaa.

Vesihuollon kehittämistarve jatkuu. Myös toimialan tulee panostaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan nykyistä enemmän ja erityisesti alueille, jotka koetaan ajankohtaisimmiksi. Poliittisen tahdon rinnalle tarvitaankin myös ammatillista tahtoa. 

Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO-oppituoli, Tampereen teknillinen yliopisto

www.finnihwaterservices.fi

www.cadwes.com

Uusimmat artikkelit

Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

17.12.2018 | Tutkimus ja koulutus

Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus.

13.12.2018 | Alan Uutiset

Fortum valmistautuu Kivenlahden uuteen biolämpölaitokseen rakentamalla uuden kaukolämpölinjan

Fortum kertoo aloittavansa kaukolämpölinjan rakennustyöt Kivenlahdesta Puolarmetsään Espoossa. Putkiyhteydellä valmistaudutaan Kivenlahteen rakennettavaan biolämpölaitokseen, joka tulee vähentämään merkittävästi Espoon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2020 aloittava uusi biolämpölaitos tulee korvaamaan osan Espoon hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Mikkeli lähtee hyödyntämään biohiiltä hulevesien käsittelyssä

Mikkelin kaupunki panostaa uusien biohiiliratkaisujen käyttöönottoon. Kaupunkiin Pitkäjärvelle rakennetaan alkuvuoden 2019 aikana biohiiltä hyödyntävä hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka toimii samalla ainutlaatuisena hulevesien suodatinratkaisujen tutkimus- ja kehittämisympäristönä tutkimustoimijoille ja yrityksille. Uusi ympäristö vahvistaa osaltaan alueen vesiosaamista.

Elcolinen kunnianhimoinen lupaus: 100 miljoonan liikevaihto 2023 mennessä

Elcoline Group kertoo haluavansa tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisuusyrityksille ja olla toimialallaan maailman ykkönen. Tavoitteet vaativat määrätietoista kasvua ja siirtymistä yrityksenä seuraavaan kokoluokkaan. Elcolinen kohdalla se tarkoittaa 1 000 työntekijää ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Liikevaihtotavoitteen Elcoline aikoo saavuttaa orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen avulla.  

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.