https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 23.11.2017

Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys

Yhdyskuntien vesihuolto eli vedenhankinta ja jätevesihuolto on kenties tärkein peruspalvelu arjessamme. Vesihuolto on kuitenkin suurten haasteiden edessä kaikkialla maailmassa. Suomessakin toimialalta poistuu eläköitymisen myötä monia alan ammattilaisia samalla kun vesihuoltoverkostot ovat ikääntymässä.

Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys

Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO-oppituoli, Tampereen teknillinen yliopisto

Noin 80 prosenttia vesihuollon käyttöomaisuudesta muodostuu vesijohdoista ja viemäreistä, joiden saneeraukseen tulisi Suomessa investoida 2–3 kertaa nykyistä enemmän.

Suomessa vesihuollon haavoittuvuus tuli dramaattisella tavalla esille marraskuussa 2007 Nokialla tapahtuneen vesiepidemian kautta. Sen jälkeen on tehty paljon toimintavarmuuden parantamiseksi. Saattoi jopa olla, että toimiala tarvitsi tällaisen herätyksen, vaikka se yksittäisen kansalaisen kannalta olikin kohtuutonta.

Sekä ihmisen että luonnon aiheuttamat toimintahäiriöt pakottavat myös vesihuoltolaitoksia varautumaan erilaisiin uhkiin ja erityistilanteisiin. Luonnonkatastrofeissa vesi- ja sähköhuolto ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Monille laitoksille ja vedenottamoille onkin asennettu varavoimaloita.

Elintarviketeollisuus on useimmiten liittynyt yhdyskuntien vesihuoltojärjestelmiin erityisesti vedenhankinnan osalta. Tällä teollisuudenhaaralla ei juuri ole omia varaottamoita, jolloin yhdyskuntien vesihuollon toimintavarmuus on erityisen tärkeää.

Yhdyskunnille ja elintarviketeollisuudelle on rakennuttu joitakin jäteveden yhteispuhdistamoita. Yhdyskunnan jätevesikuormitus on suhteellisen tasainen, kun elintarvikkeiden tuotanto ja kuormitus on vaihdellut muun muassa Venäjää koskevien kaupparajoitusten vuoksi.

Tuottovaatimus ja läpinäkyvyys

Veden hinnoittelu herättää aina tunteita. Nykyisillä taksoilla ei pystytä riittävästi kattamaan kaikkia kuluja mukaan luettuna saneeraukset ja uusinvestoinnit. Toisaalta erityisesti isommat kaupungit harjoittavat vesihuoltolain hengen vastaisesti piiloverotusta kansalaisen näkökulmasta kohtuuttomien tuottovaatimusten kautta.

Vinnarin ja Näsin (2006, Kuntatekniikka: 61, 4-5) mukaan julkisen sektorin liikekirjanpito antaa mahdollisuuden tehdä ”luovia” ratkaisuja, joilla harhautetaan laskentatointa vähemmän tuntevia luottamushenkilöitä ja kuntalaisia. Vesihuoltolaki toteaa, että vesihuoltomaksuihin saa sisältyä “enintään kohtuullinen tuotto käyttöomaisuudelle”, mutta se ei tarkemmin määrittele kohtuullisuuden perusteita. Siinä missä isot kaupungit tulouttavat 10–30 prosenttia liikevaihdostaan, pienissä kunnissa laitosta joudutaan usein tukemaan kunnan varoista.

Kulujen kattamisen osalta tasapainoon tulisi päästä vaikkapa hyvän hallinnon periaatteilla: esimerkiksi lait on pystyttävä jalkauttamaan ja hallinnon tulee olla tehokasta ja vaikuttavaa.

Nykyistä kohtuullisimmilla tuottovaatimuksilla saadaan huomattavia lisävaroja saneeraukseen ja toimintavarmuuden turvaamiseen, jolloin taksoja ei tarvitse välttämättä korottaa.

Vesihuollon kehittämistarve jatkuu. Myös toimialan tulee panostaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan nykyistä enemmän ja erityisesti alueille, jotka koetaan ajankohtaisimmiksi. Poliittisen tahdon rinnalle tarvitaankin myös ammatillista tahtoa. 

Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO-oppituoli, Tampereen teknillinen yliopisto

www.finnihwaterservices.fi

www.cadwes.com

Uusimmat artikkelit

21.6.2022 | Alan Uutiset

ESG näkyy nyt ylimmän johdon agendalla - yli kolmannes eurooppalaisista yrityksistä palkannut kestävän kehityksen johtajan

Vuonna 2021 kansainvälisissä yrityksissä nimitettiin enemmän kestävän kehityksen johtajia kuin viitenä edellisenä vuotena yhteensä, ilmenee PwC:n globaalin strategiakonsultointiin erikoistuneen yksikön Strategy&:n tutkimuksesta.

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista

Digita ja Kymen Vesi ovat solmineet yhteistyön vesihuollon digitalisoinnista. Yhteistyö on alkanut vuonna 2018 pilotoinnin merkeissä. Mittarikannan vaihto etäluentaan aloitettiin tämän vuoden alussa. Tähän mennessä etäluettavia mittareita on asennettu jo yli 2000 kappaletta.

15.6.2022 | Tutkimus ja koulutus

Uusilla ruoantuotantoteknologioilla vauhtia Suomen ilmastotavoitteisiin

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruoantuotantojärjestelmän uudistaminen, erityisesti uusien tuotantomenetelmien käyttöönotto edistäisi tavoitteen saavuttamista. Samalla Suomen proteiiniomavaraisuus paranisi, mikä on entistä tärkeämpää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, ilmenee VTT:n ja Luken selvityksestä.

Metron turvallisuutta parannetaan – jopa 40 vuotta vanhoja järjestelmiä uudistetaan

Metro on liikennöinyt pääkaupunkiseudulla pian 40 vuoden ajan. Osa metrossa käytetyistä järjestelmistä on alkuperäisiä, ja ne alkavat tulla elinkaarensa päähän. Vanhojen järjestelmien uusimiseksi laadittu hankesuunnitelma oli 14.6. käsittelyssä HKL:n johtokunnassa. Hankkeen käsittely jatkuu syksyllä Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustoissa.

Tulevaisuuden digiratkaisut vauhdittavat ruokaketjun vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä

Uuden HKScanin johtaman kumppanuusverkoston tavoitteena on tuoda ruokaketjun vastuullisuusdata kaikkien ulottuville. Mukana verkostossa ovat HKScanin lisäksi huippuosaajat Biolanilta, Ilmatieteen laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta ja Mtech Digital Solutionsilta.

Automatisointi lievittää logistiikan työvoimapulaa

Finn-ID:n toimitusjohtaja Janne Pyrrö ja teknologiajohtaja Kari Hänninen kertovat, että esimerkiksi logistiikka-alalla robottien harteille voidaan ulkoistaa uuvuttavat ja toisteiset tehtävät.

10.5.2022 | Kumppaniartikkeli

Loppuu se kuluminen – kestävillä ratkaisuilla huolettomuutta teollisuuden kunnossapitoon

Panssariteräksestä valmistetut siirtoruuvit, sykloonit, puhaltimet, putkistot ja monet muut teollisuuslaitteet altistuvat jatkuvasti kulumiselle. Halpa tuotanto ja vääränlaiset sovellukset ovat kuluttaneet laitteiden lisäksi panssariteräksen mainetta. Kestävä ratkaisu on kuitenkin olemassa. Ajatus laadusta, ennakoivasta kunnossapidosta ja elinkaariajattelusta jalkautuu teollisuuteen hitaasti mutta varmasti, luottaa Somotec Oy:n toimitusjohtaja Olli Riihiluoma.