https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Näkökulma | 23.11.2017

Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys

Yhdyskuntien vesihuolto eli vedenhankinta ja jätevesihuolto on kenties tärkein peruspalvelu arjessamme. Vesihuolto on kuitenkin suurten haasteiden edessä kaikkialla maailmassa. Suomessakin toimialalta poistuu eläköitymisen myötä monia alan ammattilaisia samalla kun vesihuoltoverkostot ovat ikääntymässä.

Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys

Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO-oppituoli, Tampereen teknillinen yliopisto

Noin 80 prosenttia vesihuollon käyttöomaisuudesta muodostuu vesijohdoista ja viemäreistä, joiden saneeraukseen tulisi Suomessa investoida 2–3 kertaa nykyistä enemmän.

Suomessa vesihuollon haavoittuvuus tuli dramaattisella tavalla esille marraskuussa 2007 Nokialla tapahtuneen vesiepidemian kautta. Sen jälkeen on tehty paljon toimintavarmuuden parantamiseksi. Saattoi jopa olla, että toimiala tarvitsi tällaisen herätyksen, vaikka se yksittäisen kansalaisen kannalta olikin kohtuutonta.

Sekä ihmisen että luonnon aiheuttamat toimintahäiriöt pakottavat myös vesihuoltolaitoksia varautumaan erilaisiin uhkiin ja erityistilanteisiin. Luonnonkatastrofeissa vesi- ja sähköhuolto ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Monille laitoksille ja vedenottamoille onkin asennettu varavoimaloita.

Elintarviketeollisuus on useimmiten liittynyt yhdyskuntien vesihuoltojärjestelmiin erityisesti vedenhankinnan osalta. Tällä teollisuudenhaaralla ei juuri ole omia varaottamoita, jolloin yhdyskuntien vesihuollon toimintavarmuus on erityisen tärkeää.

Yhdyskunnille ja elintarviketeollisuudelle on rakennuttu joitakin jäteveden yhteispuhdistamoita. Yhdyskunnan jätevesikuormitus on suhteellisen tasainen, kun elintarvikkeiden tuotanto ja kuormitus on vaihdellut muun muassa Venäjää koskevien kaupparajoitusten vuoksi.

Tuottovaatimus ja läpinäkyvyys

Veden hinnoittelu herättää aina tunteita. Nykyisillä taksoilla ei pystytä riittävästi kattamaan kaikkia kuluja mukaan luettuna saneeraukset ja uusinvestoinnit. Toisaalta erityisesti isommat kaupungit harjoittavat vesihuoltolain hengen vastaisesti piiloverotusta kansalaisen näkökulmasta kohtuuttomien tuottovaatimusten kautta.

Vinnarin ja Näsin (2006, Kuntatekniikka: 61, 4-5) mukaan julkisen sektorin liikekirjanpito antaa mahdollisuuden tehdä ”luovia” ratkaisuja, joilla harhautetaan laskentatointa vähemmän tuntevia luottamushenkilöitä ja kuntalaisia. Vesihuoltolaki toteaa, että vesihuoltomaksuihin saa sisältyä “enintään kohtuullinen tuotto käyttöomaisuudelle”, mutta se ei tarkemmin määrittele kohtuullisuuden perusteita. Siinä missä isot kaupungit tulouttavat 10–30 prosenttia liikevaihdostaan, pienissä kunnissa laitosta joudutaan usein tukemaan kunnan varoista.

Kulujen kattamisen osalta tasapainoon tulisi päästä vaikkapa hyvän hallinnon periaatteilla: esimerkiksi lait on pystyttävä jalkauttamaan ja hallinnon tulee olla tehokasta ja vaikuttavaa.

Nykyistä kohtuullisimmilla tuottovaatimuksilla saadaan huomattavia lisävaroja saneeraukseen ja toimintavarmuuden turvaamiseen, jolloin taksoja ei tarvitse välttämättä korottaa.

Vesihuollon kehittämistarve jatkuu. Myös toimialan tulee panostaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan nykyistä enemmän ja erityisesti alueille, jotka koetaan ajankohtaisimmiksi. Poliittisen tahdon rinnalle tarvitaankin myös ammatillista tahtoa. 

Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO-oppituoli, Tampereen teknillinen yliopisto

www.finnihwaterservices.fi

www.cadwes.com

Uusimmat artikkelit

15.3.2024 | Alan Uutiset

Traficom julkaisi selvityksen koko Suomen kaukoliikenteen pysäyttäneen ratavaurion syistä – korjaamista tiedonkulussa

Ratavaurion syynä oli veturin rikkoontuminen ja sitä seuranneet liikkeellelähtöyritykset. Selvityksen mukaan erityisesti häiriötilanteiden viestinnässä ja johtamisessa on kehitettävää. Tapahtumiin liittyvien keskeisten toimijoiden yhteinen tilannekuva puuttui. 

Raision kaikki tehtaat ovat nyt hiilineutraaleja – ratkaisut syntyivät yhteistyössä kumppanien kanssa

Tuotannot pyörivät nyt uusiutuvalla energialla, eikä päästökompensaatioihin ole tarvinnut turvautua.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.