Näkökulma | 23.11.2017

Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys

Yhdyskuntien vesihuolto eli vedenhankinta ja jätevesihuolto on kenties tärkein peruspalvelu arjessamme. Vesihuolto on kuitenkin suurten haasteiden edessä kaikkialla maailmassa. Suomessakin toimialalta poistuu eläköitymisen myötä monia alan ammattilaisia samalla kun vesihuoltoverkostot ovat ikääntymässä.

Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys

Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO-oppituoli, Tampereen teknillinen yliopisto

Noin 80 prosenttia vesihuollon käyttöomaisuudesta muodostuu vesijohdoista ja viemäreistä, joiden saneeraukseen tulisi Suomessa investoida 2–3 kertaa nykyistä enemmän.

Suomessa vesihuollon haavoittuvuus tuli dramaattisella tavalla esille marraskuussa 2007 Nokialla tapahtuneen vesiepidemian kautta. Sen jälkeen on tehty paljon toimintavarmuuden parantamiseksi. Saattoi jopa olla, että toimiala tarvitsi tällaisen herätyksen, vaikka se yksittäisen kansalaisen kannalta olikin kohtuutonta.

Sekä ihmisen että luonnon aiheuttamat toimintahäiriöt pakottavat myös vesihuoltolaitoksia varautumaan erilaisiin uhkiin ja erityistilanteisiin. Luonnonkatastrofeissa vesi- ja sähköhuolto ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Monille laitoksille ja vedenottamoille onkin asennettu varavoimaloita.

Elintarviketeollisuus on useimmiten liittynyt yhdyskuntien vesihuoltojärjestelmiin erityisesti vedenhankinnan osalta. Tällä teollisuudenhaaralla ei juuri ole omia varaottamoita, jolloin yhdyskuntien vesihuollon toimintavarmuus on erityisen tärkeää.

Yhdyskunnille ja elintarviketeollisuudelle on rakennuttu joitakin jäteveden yhteispuhdistamoita. Yhdyskunnan jätevesikuormitus on suhteellisen tasainen, kun elintarvikkeiden tuotanto ja kuormitus on vaihdellut muun muassa Venäjää koskevien kaupparajoitusten vuoksi.

Tuottovaatimus ja läpinäkyvyys

Veden hinnoittelu herättää aina tunteita. Nykyisillä taksoilla ei pystytä riittävästi kattamaan kaikkia kuluja mukaan luettuna saneeraukset ja uusinvestoinnit. Toisaalta erityisesti isommat kaupungit harjoittavat vesihuoltolain hengen vastaisesti piiloverotusta kansalaisen näkökulmasta kohtuuttomien tuottovaatimusten kautta.

Vinnarin ja Näsin (2006, Kuntatekniikka: 61, 4-5) mukaan julkisen sektorin liikekirjanpito antaa mahdollisuuden tehdä ”luovia” ratkaisuja, joilla harhautetaan laskentatointa vähemmän tuntevia luottamushenkilöitä ja kuntalaisia. Vesihuoltolaki toteaa, että vesihuoltomaksuihin saa sisältyä “enintään kohtuullinen tuotto käyttöomaisuudelle”, mutta se ei tarkemmin määrittele kohtuullisuuden perusteita. Siinä missä isot kaupungit tulouttavat 10–30 prosenttia liikevaihdostaan, pienissä kunnissa laitosta joudutaan usein tukemaan kunnan varoista.

Kulujen kattamisen osalta tasapainoon tulisi päästä vaikkapa hyvän hallinnon periaatteilla: esimerkiksi lait on pystyttävä jalkauttamaan ja hallinnon tulee olla tehokasta ja vaikuttavaa.

Nykyistä kohtuullisimmilla tuottovaatimuksilla saadaan huomattavia lisävaroja saneeraukseen ja toimintavarmuuden turvaamiseen, jolloin taksoja ei tarvitse välttämättä korottaa.

Vesihuollon kehittämistarve jatkuu. Myös toimialan tulee panostaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan nykyistä enemmän ja erityisesti alueille, jotka koetaan ajankohtaisimmiksi. Poliittisen tahdon rinnalle tarvitaankin myös ammatillista tahtoa. 

Tapio S. Katko, Dosentti, UNESCO-oppituoli, Tampereen teknillinen yliopisto

www.finnihwaterservices.fi

www.cadwes.com

Uusimmat artikkelit

24.4.2018 | Alan Uutiset

Ilari Kallio Konecranesin digitalisaatiojohtajaksi

Ilari Kallio (MSc, eMBA) on nimitetty Konecranesin digitaalisesta kehityksestä vastaavaksi johtajaksi (Chief Digital Officer). Hän aloittaa uudessa tehtävässään 18. kesäkuuta 2018 ja raportoi teknologiajohtaja Juha Pankakoskelle.

Varustamot vahvistamaan One Sea -ekosysteemiä, suomalaisen merenkulun digitalisaatiota

Suomen Varustamot Ry on aloittanut yhteistyön autonomista merenkulkua kehittävän kansainvälisen One Sea -ekosysteemin kanssa. Tarkoitus on luoda yhä paremmat edellytykset merkittävästi entistä energiatehokkaammalle ja turvallisemmalle merenkululle.

Kiertotalous kiinnostaa yrityksiä – tietokoneita jatkokäsittelevä keskus avattiin Vantaalle

Yhä useammat yritykset ovat havahtuneet IT-laitteiden jatkokäsittelyn parantavan koneiden kierrätysmahdollisuuksia ja huolehtivan niiden tietojen turvallisesta hävittämisestä. Vauhdittaakseen käytettyjen koneiden uudelleenkäyttöä 3 Step IT on avannut uuden käsittelykeskuksen Vantaalle.

Rakennusautomaatio pitää energiankulutuksen kustannukset kurissa

Rakennusautomaatiourakointi on ollut viime vuosina yksi nopeimmin kasvavista talotekniikan osa-alueista. Yksi tämän kasvun tärkeimmistä tekijöistä on rakennusten kiristyneet energiatehokkuusvaatimukset, joiden seurauksena LVI-tekniikkaa jatkuvasti monipuolistetaan. Tällaisten järjestelmien hallinnointiin rakennusautomaatiojärjestelmä on oiva työkalu.

20.4.2018 | Tutkimus ja koulutus

Suomi vasta alkutaipaleella tekoälyn huippumaaksi – mahdollisuudet valtavat

Suomalaisilla organisaatioilla on erinomaisia mahdollisuuksia ryhtyä hyödyntämään tekoälyä. Avainasemassa on kyky hallita ja hyödyntää dataa ja huolehtia henkilöstön osaamisesta, tuoreesta raportista selviää.

Wärtsilä optimoi Viking Gracen LNG-järjestelmän ylläpidon

Teknologiakonserni Wärtsilä on solminut ylläpitosopimuksen Viking Line-varustamon kanssa. Sopimuksen kohteena on matkustaja-alus Viking Gracen Wärtsilä LNGPac, joka on polttoaineena käytettävän nesteytetyn maakaasun käsittelyjärjestelmä. Kyseessä on ensimmäinen LNG-käyttöisissä aluksissa hyödynnettävää Wärtsilä LNGPac-järjestelmää koskeva ylläpitosopimus.