Näkökulma | 3.10.2018

Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?

Nykyään puhutaan paljon koneiden automaatiosta tekoälyn avulla. Monet perinteisellä teollisuuden alalla työskentelevät pohtivatkin, että mitä tämä tarkoittaa minun arkeeni. Viekö väsymätön robotti tai kone työpaikkani? Energiatoimiala ei ole tässä poikkeus. Käännetään asia toisinpäin, mitä robotti voisi tehdä minun puolesta?

Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?

Joni Räsänen
Tuotepäällikkö
KPA Unicon

Vuorovaikutus - Interact, koneiden kanssa on tähän asti ollut hyvin yksisuuntaista. Laitteita on ohjattu näytöiltä ja näin varmistettu, että se toimii oikein. Koneiden kanssa vuorovaikutus on kuitenkin muuttumassa kaksisuuntaiseksi. Tekoälyn avulla laitteet ja koneet voivat ehdottaa toimenpiteitä ja tehdä jopa itsenäisiä päätöksiä. Valjastamalla robotin omaksi työkaverikseen ja antamalla sille tehtäväksi toistoa vaativat työtehtävät voi vapauttaa aikaa innovointiin.

Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä?

Esimerkkinä ja edelläkävijänä on perinteinen valvomotyö. Siinä missä perinteinen valvomo on varustettu kymmenillä piippaavilla ja välkkyvillä näytöillä, missä operaattorin työ koostuu pääsääntöisesti hälytyksiin reagoimisesta. Uuden sukupolven valvomo on aina mukana taskussa tai repussa, tekoäly hoitaa taustalla jatkuvat tehtävät. Operaattori keskittyy parantamaan laitoksien ja tehtaiden tuottavuutta ja puuttuu yksittäiseen hälytyksiin vain tarvittaessa.

Kohti parempia päätöksiä

Puhtaan energian tuotanto muuttuu jatkuvasti, kysyntään on vastattava nopeammin ja joustavammin täysin uusilla tavoilla. Sähköinen liikenne ja älykaupungit muuttavat sähkönkulutuksen malleja, muuttuva sää ja teollisuuden nopeasti liikkuvat varastot säätävät entistä nopeammin lämmitys- ja prosessienergian tuotantotarvetta.

Ympäröivää tietoa meillä on todella paljon ja nyt sitä on viimeistään osattava hyödyntää. Jatkuva vuorovaikutus koneiden ja tiedon kanssa auttaa meitä ymmärtämään jokapäiväisen muuttuvan tilanteen ja ohjaa meitä tekemään parempia päätöksiä puhtaan, vihreän energian puolesta.

Vaikka vuorovaikutus koneiden ja ihmisten välillä muuttuu radikaalisti, ei silti pidä unohtaa perinteistä ihmisten välistä vuorovaikutusta. Nythän meillä on tähän myös enemmän aikaa. Tekoälyn etsiessä laitoksen seuraavaa huollettavaa laitetta, voivat työntekijät keskittyä suunnittelemaan seuraavia parantavia toimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä ei aina pystytä löytämään tai toteuttamaan yksin, mutta siihen meitä auttaa avoin vuorovaikutus laajan kumppaniverkoston kanssa.

******

Joni_Rasanen_KPA_Unicon

Blogitekstin kirjoittaja, Joni Räsänen, työskentelee KPA Uniconilla Digitaalisten palveluiden tuotepäällikkönä ja haluaa uudistaa perinteisiä teollisuudenaloja luomalla uusia käytäntöjä ja digitaalisia työkaluja puhtaamman energian puolesta. Tervetuloa Energiamessuille osastolle E604!

ENERGIA 2018 - THE ENERGY EVENT OF FINLAND. 
Energia 2018 on Suomen Suurin energia-alan ammattilaistapahtuma. Energiamessuilla mukana olevat yritykset sekä monipuolinen ohjelma tarjoavat ajankohtaisimman tietopaketin kaikille energia-alan ammattilaisille. Tapahtuma kokoaa 23.-25.10.2018 Tampereelle alan uusimmat teknologiat, laitteet ja ratkaisut, kovimmat asiantuntijat ja tekijät. Messualueella on 350 näytteilleasettajan lisäksi tarjolla runsas määrä laadukasta asiantuntijaohjelmaa. Eri aihealueiden ohjelmalavat kohdennetuin teemoin ja alan johtavien asiantuntijoiden puheenvuorot takaavat tehokkaan ja hyödyllisen messuvierailun.

Katso ohjelma »  

Uusimmat artikkelit

K-ryhmän uusi energiankierrätysjärjestelmä leikkaa ruokakauppojen lämmönkulutuksen jopa 95 prosenttia

K-ryhmä ja Granlund ovat kehittäneet K-ruokakaupoille energiankierrätysmallin, jolla lämmönkulutus pienenee parhaimmillaan 95 prosenttia ja joka muuttaa kiinteistön kerralla energian osalta lähes hiilineutraaliksi. Päästösäästöt vastaavat vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kunnan vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

10.12.2019 | Tutkimus ja koulutus

Vaasan yliopisto rakentaa kiertotalouden ekosysteemiä jäte-energia-alalle

Vaasan yliopiston energian ja kestävän kehityksen tutkimusalusta VEBIC ryhtyy rakentamaan kiertotalouden tiekarttaa ja ekosysteemiä jäte-energia-alalle yhdessä alan toimijoiden kanssa. Uusia ratkaisuja kaivataan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen pienentämiseen, aiemmin jätteeksi luokiteltujen sivuvirtojen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja hukan minimointiin liittyen.

10.12.2019 | Alan Uutiset

Rakennuskonevuokraus kääntyy ensi vuonna taas kasvuun

Suomen talouden ja rakentamisen aiempaa hieman myönteisemmät odotukset näkyvät rakennuskoneiden vuokrakysynnässä sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden näkymissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia: kasvuvauhti hiipuu, mutta taantumaa ei ennakoida.  Vuonna 2021 sekä rakentamisen että rakennuskoneiden käytön ennakoidaan vähenevän selvästi, Forecon Oy:n tuoreesta selvityksestä käy ilmi.

Tieto-ohjautuvia menetelmiä laakerien kunnonvalvontaan

Laakerit ovat yleisin koneissa käytettävä komponentti ja vioittunut laakeri yleisin syy koneiden rikkoutumiseen. Heikkokuntoinen laakeri voi rikkoutuessaan aiheuttaa äkkinäisen konerikon, jonka seuraus saattaa olla merkittävä taloudellinen tappio – tai pahimmillaan ihmishenki. Uusi väitöstutkimus hyödyntää tieto-ohjautuvia menetelmiä ja ohjelmistoarkkitehtuuria laakerien kunnonvalvonnassa.

Posti raivaa esteitä digitalisaation tieltä – Postin palveluihin kirjautuminen SisuID:llä

Posti osallistui digitaalisen identiteetin käyttöä edistävän hankkeen pilottiin. Uusi tunnistusmenetelmä tekisi Postin digitalisaatiotavoitteista helpommin saavutettavia.

Puhtaiden osien merkitys sähköautoteollisuudessa haastaa laitetoimittajat

FinnSonic Oy on saanut historiansa suurimman ultraäänipesulinjatilauksen. Noin kahden miljoonan euron arvoinen linja toimitetaan keväällä 2020 Saksaan sähköautoteollisuuden tarpeisiin.

8.11.2019 | Kumppaniartikkeli

KL-Lämmön osaaminen tulppaa teollisten laitteiden rahareiät

Teollisuuden järjestelmissä kiertää nesteiden lisäksi yllättävän paljon rahaa. Ainakin kun ajatellaan Motivan takavuosina vetämää energiatehokkuuden tutkimusta, jonka mukaan tehoton lämmönsiirto aiheuttaa suomalaisille teollisuusyrityksille 500 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Tässä on suurten kiinteistöjen omistajille taas yksi hyvä syy pitää järjestelmät kunnossa.