Näkökulma | 12.3.2018

Digitaalisuus kuuluu kaikille

Teollisuuden parissa työskentelee päivittäin niin tablettien kanssa kasvaneita diginatiiveja kuin digitaalisuuden kanssa vähemmän sinut olevia työntekijöitä. Kumpi sinä olet? Digitaalinen osaaminen on myös valinta. Jokaisen ei tarvitse olla IoT-mestari, mutta jokainenpystyy omilla valinnoillaan olemaan hiukan digimpi.

Jenni Koivunen

Vexve Oy

Head Of Digital Solutions and It

Digitaalinen kehittäminen on teollisessa arjessa mukana vuoden jokaisena päivänä, 365 päivää vuodesta. Pystymme toteuttamaan valvontaa ja mittaamista maanalaisesta kaukolämpöverkosta älykkäiden venttiileiden avulla, saamme koneiden kunnosta tilatietoja ennakoivan kunnonvalvonnan mahdollistamiseksi ja pystymme luomaan asiakasarvoa tuottavia digitaalisia palveluita. Nämä kaikki asiat ovat nyt ja tulevaisuudessa vielä vahvemmin osana perinteisen suomalaisen venttiilitehtaan työntekijän arkea.

Teknologinen valmius ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö asettaa ihmiset keskeiseen asemaan uusien digitaalisten toimintamallien käyttöönotossa. Ihmisten digitaalinen kyvykkyys nousee merkittävään osaan osana kehitystä. Monesti sitä arvioidaan negatiiviseen sävyyn ja koetaan digitaalisen kyvykkyyden olevan ennemmin rajoite kuin mahdollisuus. Suomalainen teollisuus on kuitenkin valmis innovatiivisille ratkaisuille, joten on ehdotonta varmistaa, että myös ihmiset ovat.

Miten jokainen ihminen kaikilla organisaation tasoilla, niin toimihenkilöissä kuin työntekijöissäkin saataisiin pysymään digitaalisen kehittymisen tasolla, jotta digitaalinen murros olisi mahdollinen? Ilman digitaalista kasvatusta jääneet ikäluokat tulevat jatkamaan työelämässä vielä vuosia, joten tämä ei voi olla kehittämisen este. Organisaatiot perinteisesti etenkin teollisuudessa antavat digikyvyttömyydelle tilaa. Uusien kehityshankkeiden rajoituksena pidetään ihmisten kyvyttömyyttä ottaa haltuun uusia digitaalisia toimintamalleja. Mitä enemmän digikyvyttömyydelle annetaan tilaa, sitä enemmän se tulee lisääntymään entisestään niiden keskuudessa, joilla valmiudet ovat vähäiset.

Vaikka uskonkin siihen, että digikyvykkyys kasvaa osana kehitystä, on tärkeää, että organisaatiot rakentavat sisäistä kyvykkyyttä uusien digitaalisten toimintamallien implementoinnin ulkopuolellakin. Kun teollisuuteen rekrytoidaan uusia osaajia, olisi hyvä rekrytoida sellaisia tekijöitä, joilla on valmius ottaa käyttöön sähköisen liiketoiminnan työkaluja ja myös halu nähdä digitaalisuuden mahdollisuudet. Rekrytoinnin lisäksi sisäistä kyvykkyyttä on mahdollisuus rakentaa myös kouluttamalla työntekijöitä.

Me teollisuuden työntekijät hyödynnämme arjen tilanteissa useita digitaalisia palveluita, joten ei anneta digitaalisen kyvykkyyden rajoittaa meitä työelämässäkään. Suomessa teollisuuden on tärkeä ottaa mukaan ripaus rohkeutta kehittämiseen. Meidän on mahdollisuus kehittää globaalisti menestyviä ja laadukkaita digitaalisia ratkaisuja!

Uusimmat artikkelit

Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

17.12.2018 | Tutkimus ja koulutus

Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus.

13.12.2018 | Alan Uutiset

Fortum valmistautuu Kivenlahden uuteen biolämpölaitokseen rakentamalla uuden kaukolämpölinjan

Fortum kertoo aloittavansa kaukolämpölinjan rakennustyöt Kivenlahdesta Puolarmetsään Espoossa. Putkiyhteydellä valmistaudutaan Kivenlahteen rakennettavaan biolämpölaitokseen, joka tulee vähentämään merkittävästi Espoon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2020 aloittava uusi biolämpölaitos tulee korvaamaan osan Espoon hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Mikkeli lähtee hyödyntämään biohiiltä hulevesien käsittelyssä

Mikkelin kaupunki panostaa uusien biohiiliratkaisujen käyttöönottoon. Kaupunkiin Pitkäjärvelle rakennetaan alkuvuoden 2019 aikana biohiiltä hyödyntävä hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka toimii samalla ainutlaatuisena hulevesien suodatinratkaisujen tutkimus- ja kehittämisympäristönä tutkimustoimijoille ja yrityksille. Uusi ympäristö vahvistaa osaltaan alueen vesiosaamista.

Elcolinen kunnianhimoinen lupaus: 100 miljoonan liikevaihto 2023 mennessä

Elcoline Group kertoo haluavansa tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisuusyrityksille ja olla toimialallaan maailman ykkönen. Tavoitteet vaativat määrätietoista kasvua ja siirtymistä yrityksenä seuraavaan kokoluokkaan. Elcolinen kohdalla se tarkoittaa 1 000 työntekijää ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Liikevaihtotavoitteen Elcoline aikoo saavuttaa orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen avulla.  

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.