Näkökulma | 12.3.2018

Digitaalisuus kuuluu kaikille

Teollisuuden parissa työskentelee päivittäin niin tablettien kanssa kasvaneita diginatiiveja kuin digitaalisuuden kanssa vähemmän sinut olevia työntekijöitä. Kumpi sinä olet? Digitaalinen osaaminen on myös valinta. Jokaisen ei tarvitse olla IoT-mestari, mutta jokainenpystyy omilla valinnoillaan olemaan hiukan digimpi.

Jenni Koivunen

Vexve Oy

Head Of Digital Solutions and It

Digitaalinen kehittäminen on teollisessa arjessa mukana vuoden jokaisena päivänä, 365 päivää vuodesta. Pystymme toteuttamaan valvontaa ja mittaamista maanalaisesta kaukolämpöverkosta älykkäiden venttiileiden avulla, saamme koneiden kunnosta tilatietoja ennakoivan kunnonvalvonnan mahdollistamiseksi ja pystymme luomaan asiakasarvoa tuottavia digitaalisia palveluita. Nämä kaikki asiat ovat nyt ja tulevaisuudessa vielä vahvemmin osana perinteisen suomalaisen venttiilitehtaan työntekijän arkea.

Teknologinen valmius ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö asettaa ihmiset keskeiseen asemaan uusien digitaalisten toimintamallien käyttöönotossa. Ihmisten digitaalinen kyvykkyys nousee merkittävään osaan osana kehitystä. Monesti sitä arvioidaan negatiiviseen sävyyn ja koetaan digitaalisen kyvykkyyden olevan ennemmin rajoite kuin mahdollisuus. Suomalainen teollisuus on kuitenkin valmis innovatiivisille ratkaisuille, joten on ehdotonta varmistaa, että myös ihmiset ovat.

Miten jokainen ihminen kaikilla organisaation tasoilla, niin toimihenkilöissä kuin työntekijöissäkin saataisiin pysymään digitaalisen kehittymisen tasolla, jotta digitaalinen murros olisi mahdollinen? Ilman digitaalista kasvatusta jääneet ikäluokat tulevat jatkamaan työelämässä vielä vuosia, joten tämä ei voi olla kehittämisen este. Organisaatiot perinteisesti etenkin teollisuudessa antavat digikyvyttömyydelle tilaa. Uusien kehityshankkeiden rajoituksena pidetään ihmisten kyvyttömyyttä ottaa haltuun uusia digitaalisia toimintamalleja. Mitä enemmän digikyvyttömyydelle annetaan tilaa, sitä enemmän se tulee lisääntymään entisestään niiden keskuudessa, joilla valmiudet ovat vähäiset.

Vaikka uskonkin siihen, että digikyvykkyys kasvaa osana kehitystä, on tärkeää, että organisaatiot rakentavat sisäistä kyvykkyyttä uusien digitaalisten toimintamallien implementoinnin ulkopuolellakin. Kun teollisuuteen rekrytoidaan uusia osaajia, olisi hyvä rekrytoida sellaisia tekijöitä, joilla on valmius ottaa käyttöön sähköisen liiketoiminnan työkaluja ja myös halu nähdä digitaalisuuden mahdollisuudet. Rekrytoinnin lisäksi sisäistä kyvykkyyttä on mahdollisuus rakentaa myös kouluttamalla työntekijöitä.

Me teollisuuden työntekijät hyödynnämme arjen tilanteissa useita digitaalisia palveluita, joten ei anneta digitaalisen kyvykkyyden rajoittaa meitä työelämässäkään. Suomessa teollisuuden on tärkeä ottaa mukaan ripaus rohkeutta kehittämiseen. Meidän on mahdollisuus kehittää globaalisti menestyviä ja laadukkaita digitaalisia ratkaisuja!

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.