Teollisuuden esineiden internet (Industrial Internet of Things eli IIoT) on tehnyt tuloa teollisuusympäristöihin jo pidemmän aikaa. Jotkut tuotantoympäristöt ovat käyttäneet IIoT:n tapaisia tekniikoita jo yli kymmenen vuotta eli hyvän aikaa ennen kuin sanahirviö edes keksittiin.

Kunnossapitoalaa tuntemattomien on vaikea käsittää toimenkuvan monimuotoisuus. Kaikki osa-alueet kehittyvät jatkuvasti ja erityisesti prosessiteollisuuden kunnossapidossa on hallittava useiden vuosikymmenien aikana valmistettujen laitteiden ylläpito. Myös tuoreimmat teknologiat kuten esineiden internet edellyttävät uusien tietojen omaksumista.

Valmistautuessamme Väylän toiminnan käynnistämiseen viime syksynä, oli tehtävälistalla luonnollisesti myös tulevan Väylän strategiatyö. Tuossa vaiheessa Väylä ei ollut vielä aloittanut toimintaansa, mutta tunsimme viraston toimintakentän ja tehtävät hyvin. Niinpä lähtökohta strategiaprosessille oli erittäin mielenkiintoinen: meillä oli mahdollisuus kyseenalaistaa ja haastaa. Samalla kuitenkin tunsimme toimialan, asiakkaat ja sidosryhmät. Myös globaalit megatrendit, toimintaympäristön muutokset ja reunaehdot olivat hyvinkin tuttuja.

Suomen kemianteollisuus on päättänyt kääriä hihat ja viedä taistelun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi uudelle tasolle jo tehdyn työn jatkeeksi. Kemianteollisuus ry:n hallitus linjasi tahtotilan, jonka mukaan Suomen kemianteollisuuden tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tavoite on todella kova ja vaatii suuria ponnisteluja, mutta ilman kemianteollisuutta Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät voi toteutua.

Liikenneverkon liikennöitävyys ja rakenteiden elinkaaren hallinta varmistetaan laadukkaalla ja suunnitelmallisella kunnossapidolla. Päivittäinen kunnossapito ja liikenteen palveluiden taso pyritään pääosin varmistamaan koko väyläverkolla.

Tänä vuonna tuli täyteen 30 vuotta siitä, kun Tehdaspalveluyhdistys ry – nykyinen Kunnossapitoyhdistys Promaint ry – perusti uuden messujärjestäjän, Expomark Oy:n, yhdessä Invalidiliitto ry:n kanssa. Nopeimmat miettivät tuolloin, että mitä yhteistä on perustajaosakkailla, joista toinen toimii teollisuuden kunnossapidon parissa ja toinen vammaisuuden sekä esteettömyyden asioissa. Tässä tapauksessa molemmilla oli halu varmistaa, että omalle toimialalle löytyy tärkeä kanava edistää ja kehittää omaa toimintaansa.

Nykyään puhutaan paljon koneiden automaatiosta tekoälyn avulla. Monet perinteisellä teollisuuden alalla työskentelevät pohtivatkin, että mitä tämä tarkoittaa minun arkeeni. Viekö väsymätön robotti tai kone työpaikkani? Energiatoimiala ei ole tässä poikkeus. Käännetään asia toisinpäin, mitä robotti voisi tehdä minun puolesta?

Tavallamme toimia on aina syiden ja seurausten polku menneeseen. Etäältä on helppo nähdä, miten menneisyydessä tehdyt valinnat vaikuttavat tuleviin päätöksiin rajoittavasti. Tuloksena on, että käytössä ei useinkaan ole tavoitteen kannalta käyttökelpoisin toimintatapa. Tunnetusti erityisen vaarallisia tapoja ovat vanhat menestyksen mahdollistajat.

Pohjois-Suomen alueella on vireillä lukuisia suurhankkeita, joiden vaikutukset alueelle kuvataan miljardeissa. Fennovoiman Hanhikivi 1, biojalostamohankkeet, kaivannaisteollisuuden suunnitelmat ja yhtä lailla energia-alan ja julkisen sektorin investoinnit tuovat työt ja tuloa alueelle ja sen yrityksille.

Työturvallisuus on ollut alkuvuonna säännöllisesti uutisissa, koska viime viikkoina on valitettavasti sattunut useita kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Työtapaturmien ehkäisyä pidetään keskeisenä työsuojelun ilmentymänä. Organisaatiot kuvaavatkin turvallisuustasoaan usein tapaturmataajuuden avulla – mitä pienempi tapaturmataajuus, sitä parempi turvallisuustaso.

Yhdyskuntien vesihuolto eli vedenhankinta ja jätevesihuolto on kenties tärkein peruspalvelu arjessamme. Vesihuolto on kuitenkin suurten haasteiden edessä kaikkialla maailmassa. Suomessakin toimialalta poistuu eläköitymisen myötä monia alan ammattilaisia samalla kun vesihuoltoverkostot ovat ikääntymässä.

Käynnissä olevan digimurroksen perusteellisesti toimintaympäristöämme muuttava luonne ei ole varmastikaan jäänyt keneltäkään huomaamatta.

Nyt pölyn laskeuduttua Pariisissa vuoden 2015 lopulla pidetyn COP21-ilmastokokouksen jälkeen on tullut aika kääriä hihat ja pohtia jatkotoimia. Poliitikot, diplomaatit ja korkea-arvoiset päättäjät ovat antaneet lupauksensa ja asettaneet haastavat tavoitteet. Teollisuuden tehtäväksi jää raaka työ monien näiden sitoumusten toteuttamisesta käytännössä.

Moottorit osaavat kertoa itsenäisesti keskukselle, jos ne epäilevät vikaantuvansa. Laivat viestivät ennen satamaan tuloa tietoja huoltotarpeistaan. Koneen toteuttamat hissit jopa kertovat selvällä englannilla, miten viimeisin kuljetus sujui, ja havaitsiko järjestelmä jotain erityistä toiminnan aikana. Kaikki tämä on jo täyttä arkipäivää.

Tekniset ja toiminnalliset innovaatiot vaativat huolto- ja kunnossapitotoiminnalta jatkuvaa kehittymistä. Kunnossapidon tulee lisäksi joustaa taloudellisten tilanteiden vaatimusten edessä ja tukea yrityksen tai yhteisön toimintaa ja tavoitteita. Kehittymistä ei kuitenkaan tapahdu ilman jatkuvaa toiminnan analysointia ja uusien menetelmien opettelua. Uuden oppiminen sekä tiedon soveltaminen uusiin käytäntöihin ovat siis kehittyvän kunnossapitotoiminnan keskiössä.

Erikoistuneempaa liiketoimintaa kuin kunnossapito on vaikea löytää.

PIAN ENSIMMÄINEN ja ehkä tärkein työkalu kunnossapidossa on älypuhelin. Sillä saadaan ja haetaan tietoa etänä tai paikan päällä. Reaaliaikaisen tiedon analysointi ja johtopäätösten tekeminen tulevat osaksi kunnossapitotyötä.

Kilpailukyvystä ja tuottavuudesta huolehtiminen kuuluu yritysten jokapäiväiseen toimintaan.

Aloitan yhdistyksen toiminnanjohtajana toukokuun puolivälissä. Olen ollut toiminnassa mukana aktiivisena toimijana taikka henkilöjäsenenä 90-luvun alusta lähtien. Nyt yhdistysurani huipentuu uuden pestin myötä.

Johtamisjärjestelmän avulla pyritään vähentämään
sähläyksen osuutta.

Kunnossapitotehtäviin tarvitaan poikkitieteellistä yleisosaamista.

Varoitus! Tähän tekstiin saattaa sisältyä kaupallisia tiedotteita.