ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Työtehoa etätyöpäivistä
”Onhan sinulla kotona kunnon headset”, esimies huikkasi perjantai-iltapäivänä ennen kotiinlähtöä. Seuraavana maanantaina alkoi etätyöjakso, jonka päättymispäivämäärä ei ole vielä tätä kirjoittaessa tiedossa. Headsetille ja muille etätyövälineille on ollut tarvetta koronaeristyksen aikana ja tulee vielä olemaan jatkossakin.
Monissa keskusteluissa on pohdiskeltu, että mitä jos tällainen eristys olisi ollut viisi vuotta sitten? Tai kymmenen? Miten asiat olisivat silloin luistaneet? Itselle tulee kesäkuussa viisi vuotta täyteen Hydacilla, ja tänä aikana olen ollut mukana selvästi enemmän etäpalavereissa kuin edellisten viiden vuoden aikana yliopistolla tutkijatohtorina työskennellessäni. Etäpalaverit ovat viime vuosien aikana toki lisääntyneet kaikkialla, mutta asiaan vaikuttaa vahvasti myös se, että Hydac on kansainvälinen yritys, jonka eri toimipisteiden ja tehtaiden välinen säännöllinen yhteydenpito on välttämättömyys. Nykypäivänä ei ole kuitenkaan välttämättömyys kohdata aina kasvokkain saman pöydän ääressä, vaan osa palavereista luonnistuu etänä normaalitilanteessakin.
Etäpalaverien järjestäminen ei tuota (tai ei ainakaan pitäisi tuottaa) haasteita nykypäivänä, mutta etätyö on paljon muutakin kuin vain etäpalavereja, etenkin tällaisessa poikkeustilanteessa. Minulla on toimistolla kannettavan tietokoneen ohella käytössä simulointityöasema. Aikaisemmin ei ole ollut tarvetta käyttää työasemaa etänä kotoa käsin, joten ensimmäisenä maanantaiaamuna eristyksen alkamisen jälkeen jännityksellä otin työasemaan etäyhteyden ja availin raskaita simulointimalleja. Helpotus oli suuri, kun huomasin voivani jatkaa simulointiprojekteja etänä aivan normaalisti. Ja tähän ei vaadita edes mitään huippunopeaa valokuituyhteyttä.
Suuri osa asiantuntijatyöstä ei katso aikaa eikä paikkaa, joten työtehtävät sujuvat etänä lähes samaan malliin kuin normaalisti toimistolla. Erona normaalitilanteeseen on kanssakäyminen kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. Kollegoiden kanssa tulee juteltua puhelimessa tai Teamsin välityksellä päivittäin ja lisäksi meillä on Teamsiin ajastettu päivittäiset etäkahvitauot. Eivät nämä kuitenkaan ihan vastaa toimiston kahvitaukoja ja vapaamuotoisia käytäväkeskusteluja. Asiakasvierailulla tuotantolinjan äärellä tai työkoneen vieressä tulee usein myös keskusteluja ja uusia ideoita, joita ei välttämättä tulisi esiin kymmenessä etäpalaverissa tai sadassa sähköpostiviestissä. Perinteisiä asiakastapaamisia ei siis kannata unohtaa, kun jossakin vaiheessa palataan normaaliin arkeen.
Oman mausteensa kevään etätöihin toi lasten etäopetus. Kotikuntamme sai etäopetuspalikat kohdilleen todella nopeasti, ja esimerkiksi Classroomit ja Meetit tulivat 5.- ja 8.-luokkalaisille tyttärille tutuiksi jo ensimmäisinä päivinä. Nuorimmainen on vielä eskarissa, joten etäopetus perustui opettajan ennalta kokoamiin tehtäväpaketteihin ja Wilma-ohjeistuksiin. Onneksi eskarilaisen päivärytmi oli joustava, eikä tehtävien tekeminen ollut sidottu tiukasti tiettyihin kellonaikoihin, joten apuna ja tukena ehti olla sopivissa väleissä työpäivän aikana ja jälkeen.
Vastapainoksi etätöille liikunnan määrää olen pyrkinyt kasvattamaan. Etätyöpäivän aikana ei kerry montaa sataa askelta, joten tavoitteena on työpäivän päätteeksi käydä polkujuoksulenkillä tai maastopyöräilemässä lähialueen metsissä. Joinakin päivinä tulee käytyä myös suunnistamassa, kun koronakevään myötä on tullut tarjolle niin sanottuja viikkokiintorasteja. Nyt suunnistusharrastus ei siis ole ollut sidottuna enää iltarastipäiviin vaan suunnistusradalle voi mennä hyvin joustavasti päivästä ja kellonajasta riippumatta. Suunnistusseuramme puheenjohtajana pyrin vaikuttamaan, että jatkamme tätä käytäntöä myös tulevaisuudessa.
Hydacin ja Fambitionin blogikirjoituksessa listattiin hiljattain parhaita vinkkejä poikkeustilanteeseen liittyen ja viimeinen vinkki oli: ”Säilyttäkää poikkeusajasta se, mikä toimii ja helpottaa työntekijöiden arkea myös myöhemmin. Esimerkiksi etätyö ja virtuaalipalaverit vapauttavat aikaa perheelle ja harrastuksille”.
Perheemme harrastuksiin kuuluu muun muassa suunnistusta, salibandya, joukkuevoimistelua, maastopyöräilyä ja jalkapalloa, joten lisätunnit vuorokauteen olisivat enemmän kuin tarpeen normiarjessakin. Viisi päivää viikossa etätöitä ei ole järkevää monissakaan asiantuntijatehtävissä, mutta yksi päivä viikossa on täysin realistinen toteutustapa. Jo tällä pystyy hiukan paremmin sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämää ilman työtehon laskua. Asiassa saattaa käydä jopa päinvastoin ja työteho nousee.
Iiris Paavisto
Kunnossapidon tärkeä rooli turvallisuudessa
Timo Lehtinen
Tervehdys, aloitin työni Promaint ry:n uutena toiminnanjohtajana huhtikuun alussa.
Toni Rauvanto
Osaatko sinä suhtautua rakentavasti vääjäämättömiin muutoksiin?
Ville Ojanen
Kohti uusiutuvaa omaisuuden hallintaa?
Tatu Pekkarinen Senior reliability expert AFRY Finland oy
”Datan kerääminen teollisuudessa – Yhteistyöllä kohti parempaa käyttövarmuutta”
Kaj Råtts Päällikkö, Tuotanto-Omaisuudenhoito Pohjolan Voima OYJ
Miltä kunnossapidon tulevaisuus näyttää vuonna 2033?
Jaakko Tennilä Toiminnanjohtaja, Kunnossapitoyhdistys Promaint ry
Promaint ry 50 vuotta – Osaajien kehittäminen
Elias Hakalehto Mikrobiologi, Bioteknologi Finnoflag Oy
Mikrobit, bioteknologia ja huoltovarmuus
Nina Garlo-Melkas
Teknologia 22 kutsuu kunnossapidon ammattilaiset koolle
Susanna Sovio-Veikkolainen Luotettavuusinsinööri SSAB EUROPE OY
Teräksen vihreä valmistustapa mullistaa kunnossapidonkin
FINN-Tarkastus Oy
Nostotyöhenkilöstön kouluttaminen – onko kortti taskuun 3 tunnissa oikea tapa?
Hannu Niittymaa
Kunnossapidon digitalisaatio ja ICT-kokonaisarkkitehtuuri
Nina Garlo-Melkas
Kesätyö on mainio sisäänajo kunnossapitoalalle
Robert Valkama
Esineiden internet tehtaan lattialla
Anil Joshi, Tata Consultancy Services
Miten valmistava teollisuus selviää koronakriisistä vahvempana eteenpäin
Nina Garlo-Melkas
Teknologiasta Suomen teollisuuden kilpailuvaltti
Matti Olli, Wärtsilä Marine Power
Wärtsilän etäpalvelut mahdollistavat normaalin toiminnan pandemiasta huolimatta
Katja Toropainen
Ovatko monimuotoisuus ja inklusiivisuus seuraava vastuullisuus?
Markus Glasser, EOS
Teollinen 3D-tulostus: koronakriisin kolme opetusta
Alf Rehn, Åbo Akademin liiketaloustieteen professori
Innovaatiot ovat yrityksen huoltoa
Timo Välkky
Kuinka kesätyö vie konepajoilta tunturien huipuille
Kimmo Korpela, Vaisala Oyj
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Mittausteknologia mahdollistaa terveemmän huomisen
Juha Kautto
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: 30 vuotta kunnonvalvonnan parissa
Marko Lehtosaari, Väylävirasto
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Varaudutaan yhdessä toimintavarmuuteen
Markus Nätti, Viasor Oy
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: COVID-19 vaikuttaa myös teollisuuden kunnossapitoon
Jaakko Tennilä
ASIANTUNTIJAN ÄÄNI: Kunnossa kaiken aikaa
Jussi Niinimäki
Älykkäät ja omavaraiset kiinteistöt – vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tie
Sami Nikander
Kuljetusten toimivuus on edellytys sille, että kemianteollisuus voi tehdä osansa
Andrew Reed
5 Key Takeaways from Decades of Successful Asset Management
Nina Garlo-Melkas
Hiljainen tieto pitää Suomen teollisuuden äänessä
Nina Garlo-Melkas
Maailma tarvitsee tulevaisuuden teknologiaosaajia
Antti Väisänen
Pölynhallinta on työturvallisuutta
Timo Halonen
Vesiosaaminen on Suomelle kasvuliiketoiminnan ja viennin mahdollisuus
Martti Hakonen
Varmista osaamistasosi ylläpito
Katja Lahti
Virheitä ei voi estää
Kari Wihlman, Väylän pääjohtaja
Toimiva väyläverkko mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun
Jenna Kauppila
Sähkötyöturvallisuus sulaketta vaihdettaessa
Rasmus Pinomaa
Energiatehokkuudella kohti hiilineutraalia kemianteollisuutta
Robert Valkama
Ensin oli tehdas, sitten saapui tietoturva
Kari Wihlman
Kunnossapito varmistaa väylien päivittäisen liikennöitävyyden - Nykyrahoitus ei riitä
Ira Hanf
Aito vastuullisuus vaatii liiketoimintamallien radikaalia muutosta
Tomi Niemi
Tulokset tapahtumien keskiössä
Jenni Larjomaa
Insinöörien työttömyyden monet kasvot
Joni Räsänen
Koneet, tekoäly ja robotit, entäs me?
Jorma Mikkonen
Muovijätteen arvo talteen
Petri Lundahl
Hyvä tapa toimia sisältää lupauksen uudistumisesta
Terhi Hirvikorpi
Tulevaisuus on edelleen omissa käsissämme
Kari Malkamäki
Suurhankkeet tuovat kasvua Pohjois-Suomen teollisuusyrityksille
Marko Lehtosaari
Laadukas kunnossapito liikuttaa koko yhteiskuntaa
Jenni Koivunen
Digitaalisuus kuuluu kaikille
Tapio S. Katko
Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys
Vesa Vähänen
Nykyaikainen teollisuuden valaistus – ei vain säästöjen vuoksi
Petri Asikainen
Teollinen Internet on arvoa tuottavaa arkipäivää
Juho Liljeroos
Uudet liiketoimintamallit ravistelevat kunnossapidon kenttää
Juho Ristimäki
Vihreä vallankumous tulee – oletko valmis?
Michael Hanf