Ennakoiva kunnonvalvonta nyt myös PK-yritysten kannattaa panostaa
Pienten ja keskisuurten yritysten tuotantolaitoksissa korjataan laitteita usein vasta silloin, kun ne ovat menneet rikki ja tuotanto on jouduttu katkaisemaan. Joskus turhia kuluja syntyy siksikin, että tuotanto seisoo, kun ehjiä osia vaihdetaan. Nyt tarjolla on ennakoivaan kunnonvalvontaan uudenlaista tekniikkaa, joka sopii PK-yrittäjänkin kukkarolle ja tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä.
Kunnonvalvontajärjestelmät ovat aiemmin olleet korkeiden kustannustensa vuoksi lähinnä suurten yritysten ulottuvilla. Tekniikan kehittymisen ansiosta laitteiden hinnat ovat kuitenkin tulleet alas, ja nyt ratkaisut ovat myös PK-yritysten ulottuvilla. Markkinoille on kehitetty uudenlainen ratkaisu, jossa laitoksen työntekijä itse mittaa kannettavalla reittimittauslaitteella ja tulokset analysoi ja raportoi asiantuntija etätyönä. Mittaaminen on yksinkertaista eikä vaadi erikoisosaamista suorittamiseen.
Kunnonvalvonnan tuomia etuja ei ole hyödynnetty PK-yrityksissä niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Usein tehdään vain korjaavaa kunnossapitoa, vaikka ennakoinnilla olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä.
– PK-sektorilla käytetään kunnonvalvonnan värähtelymittauksia jo syntyneiden vikojen hakuun. Kannattavampaa olisi, että laitteiden osien kuntoa valvottaisiin jatkuvasti, jolloin vikaantumassa olevat osat voitaisiin vaihtaa ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa laiterikkoja tai muuta haittaa tuotantoon. Näin toimien seisokeilta voidaan välttyä monissa tapauksissa jopa kokonaan, kertoo oman kokemustensa perusteella WeMaint Oy:n Seppo Hyvönen.
Edullinen kone tai laite voi aiheuttaa erittäin kalliin tuotantokatkoksen
Yleinen tilanne pienten ja keskisuurten yritysten tuotantolaitoksissa on, että mittaavan kunnossapidon puuttuessa korjataan rikkoontuneet koneet ja laitteet tai ne huolletaan laitevalmistajan suositusten mukaan tuntematta niiden todellista kuntoa. Tuotanto saatetaan jopa pysäyttää ja myös ehjiä osia vaihdetaan.
– Pienestäkin tuotantolaitoksesta löytyy tuotannon kannalta kriittisiä koneita ja laitteita. Ne eivät ole välttämättä edes kalliita, mutta niiden aiheuttamat tuotantokatkokset voivat olla erittäin kalliita, Seppo Hyvönen sanoo.
Mittaava kunnossapito antaa täsmätietoa laitteiden kunnosta käynnin aikana, jolloin rikkoutumiset ja niihin liittyvät investointitarpeet voidaan ennakoida paremmin.
Säännölliset kunnonvalvonnan värähtelymittaukset tehdään edelleen pääosin kannettavaa värähtelyanalysaattoria käyttäen ns. reittimittauksina.
Kunnonvalvonta on siis yksi keino tuotantokustannusten tehostamiseen. Mittaustiheys ei perustu oletuksille, vaan koneen kuntoon
Kannettava tiedonkerääjä on tehokas työkalu pyörivien koneiden ja laitteiden kunnonmäärittämisessä värähtelymittauksin.
Tyypilliset kunnonvalvontaan soveltuvat kohteet voimalaitoksissa ja lämpölaitoksissa ovat puhaltimet, pumput ja kuljettimet sekä niihin liittyvät käyttömoottorit ja vaihteet.
– Käytännössä prosessi menee niin, että yhteistyössä laitoksen henkilöstön kanssa määritetään ensin tuotannolle ja turvallisuudelle kriittiset valvottavat koneet ja laitteet. Sen jälkeen näille tehdään referenssimittaukset, joissa määritetään kaikkien koneiden ja laitteiden kunto. Tulosten perusteella laaditaan tarvelähtöinen kunnonvalvontasuunnitelma, jossa määritellään mittausasetusten lisäksi myös koneen kuntoon perustuvat mittaussyklit, Seppo Hyvönen kuvailee.
Tavoitteena on, että mittaukset perustuvat oletuksien sijaan koneen kunnon mukaiseen tarpeeseen. Suunnitelman toteutumista tarkastellaan tietyin väliajoin ja siihen tehdään tarpeen mukaisia säätöjä. Älykäs ratkaisu varmistaa mittausten luotettavuuden ja toistettavuuden. Nykyaikaisen internettekniikan avulla mittaajat ja asiantuntijat työskentelevät saman, käyttäjäkohtaiseen tietokantaan tallennetun mittausdatan kanssa.
Online-järjestelmä helpottaa, kun valvottavia kohteita on useita
Online-järjestelmässä etävalvontalaite mittaa konetta säännöllisin välein ja asiantuntija analysoi sekä raportoi tulokset ennalta sovitun syklin mukaisesti. Nykyaikaiset ja kehittyneet laitteet mahdollistavat pienet ja kustannustehokkaat online-järjestelmät. Tyypillinen etävalvonnan kohde on esimerkiksi vesivoimalaitos, jossa valvottavia koneita on 2–3 ja mittapisteitä 4–10.
Synkronisesti mittaava online- järjestelmä antaa mahdollisuuden mitata yhtäaikaisesti 20 kanavaa. Kanaville voidaan kytkeä sekä värähtely- että siirtymäantureita. Näin voidaan valvoa muun muassa turbiinin liukulaakereita ja akselin käyttäytymistä esimerkiksi ratakäyräanalyyseillä. Järjestelmän mittaustulokset välitetään esimerkiksi 3G reitittimen avulla pilvipalvelimeen, jossa tulokset ovat tarkasteltavissa sekä käyttäjän että kunnonvalvonta-asiantuntijan toimesta.
Peruslaitteiden, esimerkiksi puhaltimien ja pumppujen, online-valvontaan on kehitetty järjestelmä, joka pienimmässä kokoonpanossa on 6-kanavainen. Järjestelmään kytkettyjen värähtely- ja tahdistusantureiden avulla suoritetaan perusanalyysit, kuten laakerin vikataajuuslaskennat. Online-järjestelmistä voidaan siirtää informaatiota ohjausjärjestelmiin ja tuoda näin operaattorien tietoon kriittiset muutokset värähtelytasoista.
Tarjolla olevat online-järjestelmät eivät edellytä suuria kokonaisuuksia eivätkä raskaita automaatiojärjestelmiä, vaan ovat kompakteja ja mukautuvia niin pienille kuin suurillekin valvontakohteille.
