https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Etävalvonta varmistaa toimintakunnon

Tärkeiden laitteiden jatkuva seuranta on kasvavaa palveluliiketoimintaa. Konecranesin valvonnassa oleva laitekanta kasvaa sadoilla kuukausittain. Käytössä on esineiden internet, englanniksi Internet of Things (IoT).

22. toukokuuta 2014 kello 15:02 Teräspalvelukeskuksen tuotantolinjasta vastaava henkilö sekä Konecranesin huoltohenkilö saavat tekstiviestit puhelimiinsa.

Kyseessä on hälytysviesti nosturilla tapahtuvasta ylikuormatilanteesta. Kello 15:07 kyseiset henkilöt saavat sähköpostiviestin työntekijältä. Siinä kerrotaan pyörösahan akselin vääntyneen pahasti ja irronneen moottorista. Henkilövahingoilta onneksi säästyttiin.

– Tämä tarina on tosi ja hieno esimerkki teollisesta internetistä käytännössä, vakuuttaa Konecranesin etäpalveluista vastaava Sampsa Mattheiszen.

Mattheiszen on toiminut Konecranesin etäpalveluiden parissa jo lähes puoli vuosikymmentä.

– Uusimmista toiminnallisuuksista saadaan nyt positiivisia käyttökokemuksia, summaa Mattheiszen ja viittaa viimeisimpänä kehitettyyn reaaliaikaiseen hälytyspalveluun.

– Palvelu mahdollistaa nopeamman ja tarkemman reagoinnin turvallisuutta vaarantaviin ja nostolaitteiden elinikää kuormittaviin tekijöihin, kuten ylikuormiin ja hätä-seis pysäytyksiin, Mattheiszen jatkaa.

Käyttö laajenee nopeasti

Hälytystiedot saadaan haluttaessa suoraan älypuhelimeen.

Hälytystiedot saadaan haluttaessa suoraan älypuhelimeen.

Konecranesin huoltokanta kattaa globaalisti lähes puoli miljoona laitetta. Näistä laitteista useampi tuhat kommunikoi päivittäin etäyhteyden välityksellä. Määrä kasvaa muutamalla sadalla yhteydellä kuukausittain. Kasvuvauhti on ollut kiihtyvää ja asiakkaiden vaatimukset ovat yhä useammin etäpalveluiden tarjoamia hyötyjä sisältäviä.

– Kevyet teollisuusnosturit, raskaat teollisuusnosturit, trukit sekä viimeisimpänä satamissa operoivat konttinosturit ovat suurelta osin TRUCONNECT® Etävalvonta ja Raportointi -palvelun piirissä. Osa tuhansien yhteyksien päässä olevista laitteista on muiden kuin Konecranesin valmistamia. Tekninen dynaamisuus on erittäin tärkeää tulevaisuutta ajatellen, toteaa Mattheiszen.

Konecranesilla on käynnissä 1 KC hanke, jossa käyttöönotetaan huollon globaalia järjestelmää.

– Erilaista informaatiota yhdistetään etävalvonnan kanssa ja toimenpiteet, aikataulut sekä tavoitteet tarjotaan näkyville käyttöliittymän välityksellä, kertoo Konecranesin tuotepäällikkö Ilkka Blomqvist ja jatkaa.

– Yhdistelemällä tietoa esimerkiksi huollosta sekä etävalvonnan kautta saatavasta todellisesta käytöstä mahdollistetaan uuden tiedon syntyminen.

Tämä johtaa myös uusiin johtopäätöksiin ja tehokkuuden paranemiseen.

Uusia mahdollisuuksia kehittää

– Asiakkaalla on pääsy kaikkeen oleelliseen dataan reaaliaikaisesti suoraan älypuhelimella tai millä tahansa muulla päätelaitteella. Eri lähteistä tuleva, saumattomasti yhteen sulautettu ja yksinkertaiseksi visualisoitu data avaa sekä asiakkaalle että Konecranesille täysin uudenlaisen mahdollisuuden tehdä liiketoimintaa. Tulevaisuudessa asiakkaan havaitessa ongelman tai poikkeaman esimerkiksi hänelle tärkeän tuotantolaitteen toiminnassa hän saa helposti ja nopeasti laitteen tiedot suoraan älypuhelimeensa laitteeseen asennettua QR-koodia tai vastaavaa teknologiaa hyödyntäen, Blomqvist kertoo ja tarkentaa.

– Laiteinformaatio, kattava huolto- ja etävalvontahistoria sekä näihin perustuvat toimenpidesuositukset ovat saman tien käytettävissä ja näin pystytään optimoimaan asiakkaan päätöksenteko hyvin suoraviivaiseksi ja nopeaksi.

Asiakkaiden hyödyt keskittyvät säästettyyn aikaan keskitetyn tietokanavan kautta sekä erilaisten informaatioiden yhdistämisestä syntyvään uuteen tietoon ja johtopäätöksiin.

– Parhaimmillaan järjestelmä jopa tukee asiakkaiden omia toiminnanohjausjärjestelmiä, summaa Blomqvist.

Sekä laitevalmistus- että huoltoliiketoiminta on teollisen internetin avulla löytänyt tiensä murrosvaiheeseen. Tulevaisuudessa vahvimmilla ovat toimijat, jotka kykenevät vastaamaan trendeihin ja muuttuviin vaatimuksiin säilyttämällä fundamentaalisen liiketoimintansa kannattavuuden.

– Either you’re in…or you’re OUT!, kiteyttää Mattheiszen ja molemmat nuoret miehet pärähtävät nauramaan. 

Teksti Martti Hakonen

Uusimmat artikkelit

25.3.2024 | Alan Uutiset

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma jälleen tiukasti teollisuuden ajan hermoilla

Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma järjestetään jälleen Oulun Ouluhallissa 22.–23.5.2024. Näytteilleasettajapaikat on loppuunmyyty,  ja tapahtuman ohjelmalava täyttyy mielenkiintoisista ja taatusti ajankohtaisista puheenvuoroista.

Metsä Group ja ANDRITZ rakentavat koetehtaan uusien ligniinituotteiden kehittämiseksi

Metsä Group rakentaa Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniininjalostuksen koetehtaan. Laitteet toimittaa teknologiayhtiö ANDRITZ. Rakennustyöt alkavat kesällä 2024 ja koetehdas valmistuu loppuvuonna 2025. Koetehtaan kapasiteetti tulee olemaan kaksi tonnia uudenlaista ligniinituotetta päivässä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

Tuulivoima-ala tarvitsee lisää tekijöitä – Turun AMK ja VAMK kouluttavat uusia osaajia

Tuulivoimaloihin tullaan tarvitsemaan paljon teknisen alan osaajia.Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut aloittavat yhteisen tuulivoimaan liittyvän maksuttoman koulutuksen. Opinnot ovat työelämälähtöisiä ja ne on mahdollista suorittaa työn ohessa. 

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.