Perheyhtiö Ingman myi Sipoon toimintonsa kahdelle eri ostajalle, jolloin perinteiset maitotuotteet osti Arla ja jäätelönvalmistuksen Unilever. Alkuvuodesta 2012 kunnossapito ulkoistettiin, sillä sen toimintaa haluttiin tehostaa. Työn otti hoitaakseen Sataservice Oy, jolla on huomattavan paljon kokemusta elintarviketeollisuuden kunnossapidosta.

– Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin tilanteen haltuunotto, eli luotiin yhteiset mittarit kunnossapidon nopeuden ja laadun arvioimiseksi. Samalla sovittiin raportointi- ja kokousmenettelyistä ja määritettiin rajapinnat kunnossapidon ja tuotannon hoitamien tehtävien välille. Rajapintoja haluttiin olevan mahdollisimman vähän, kertoo tilaustoimitusketjusta vastaava johtaja Juha Sarkkinen Arla Oy:stä.

Seuraava vaihe oli toiminnan kehittäminen ja panostuksen kohteiden löytäminen. Käytännössä sekä laitteiston ja henkilöstön resurssit kartoitettiin ja puutteellisiksi koettuja osia kohennettiin muiden muassa palkkaamalla henkilöitä, joilla oli tarvittavaa osaamista.

Sarkkinen kertoo, että tämän kehitysvaiheen tulokset olivat erittäin myönteiset. Yrityksessä siirryttiin aidosti ennakoivaan kunnossapitoon, ja samalla sekä tekninen käytettävyys että käynnissäpito paranivat asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Numerot puhuvat puolestaan

Sarkkinen kertoo, että sekä kustannuksissa että käytettävyydessä on saatu selkeä parannus, kun kunnossapito on ulkoistettu ja sen tavoitteet ja mittarit on trimmattu kuntoon. Tarkkoja lukuja hän ei voi luonnollisesti antaa, mutta kertoo, että kummankin kohdalla parannusprosentti kirjoitetaan kaksinumeroisilla luvuilla.

Uutta tuotetta tai pakkausta sisäänajettaessa tarvitaan sekä Arlan että Sataservicen henkilöstöä, jotta koneet saadaan trimmattua luotettaviksi ja mahdollisimman nopeiksi.

Merkittävää on, että ulkoistetun kunnossapidon kohdalla ennustettavuus on erittäin johdonmukainen. Samalla kun linjojen tekninen käytettävyys on kohonnut, kustannukset ovat olleet kuitenkin ennalta sovitussa haarukassa. Kun huoltoyritys hallitsee itse merkittävimmät työvaiheet, odottamattomat alihankinnat ovat olleet hyvin vähäisiä, ja kunnossapitolasku lähes vakio kuukaudesta toiseen.

Systemaattinen, ennakoiva kunnossapito on vaikuttanut muiden muassa varaosavarastoon. Kun kiertonopeus on kasvanut, myös varastossa seisovan tavaran arvo on pienentynyt – pääomaa on vapautunut muihin toimiin. Tiiviste- ja laakerisarjojen tapaiset hyödykkeet on voitu hankkia ennakoituun huoltoon tilaamalla, seisottamatta niitä hyllyssä.

Sipoon esimerkki osoittaa, että kahden suuren, kansainvälisen konsernin on mahdollista pyörittää yhteistä kunnossapitoa samalla tontilla. Ne antavat kyllin suuren kriittisen massan, jolloin kustannusten kannalta katsottuna työympäristö on tarpeeksi laaja ja kaikille ammattiosaajille ja erikoislaitteille on kylliksi käyttöä.

Toisaalta toiminta edellyttää myös sellaista kunnossapitäjää, joka erikoistuu ja uskaltaa ostaa tietyn teollisuudenalan osaamista. Elintarviketeollisuus on hyvä erikoisesimerkki, sillä siellä systemaattisuus, jäljitettävyys ja vaikkapa ruostumattoman teräksen käsittely ovat välttämättömiä osatekijöitä, joita ruuan kanssa toimiminen edellyttävät.

Askel Lean-johtamiseen

Nyt on siirrytty kolmanteen kehitysvaiheeseen, ja tässä yhteydessä on asetettu uudet mittarit ja tavoitteet. Käytössä on Lean-johtamisen periaatteet, joiden mukaan turhia toimia ja organisaation rönsyjä karsitaan ja asioita pyritään katsomaan asiakkaan silmin. Lähtökohtana on, että mukana olevat sitoutuvat tekemään aina loppuun saakka aloittamansa projektit.

1. Ruostumattomasta teräksestä työstetään paljon tuotannossa tarvittavia osia. Hitsauksen jälkeen kappale siistitään lasikuulapuhalluksella.

2. Tehdasautomaatiolle on tyypillistä, että tuotantokokonaisuus muodostuu ajallisesti eriikäisistä osista. Se on ikään kuin kaupunki, jonka rakennukset edustavat arkkitehtuuria keskiajalta nykypäivään. Tämä edellyttää kunnossapitäjältä laajaa osaamista ja esimerkiksi eri valmistajien logiikoiden hallintaa.

3. Valmistuksen ja pakkauksen kriittisiä kohtia valvotaan myös kameroin. Tuotantohenkilöstön ei tarvitse juosta linjan eri osissa, vaan työn eteneminen on heti näkyvissä.

– Paras saavutus Lean-toiminnastamme on ollut juurisyiden nopea ja tehokas etsiminen sekä dokumentointi. Linjojen parantuneen käytettävyyden lisäksi etuna on ollut kunnossapidon kustannusten hyvä ennustettavuus; yllättäviin lisäkuluihin ei ole tarvinnut varautua.

Myös tuotanto- ja kunnossapitohenkilöstön sitoutuminen on ollut erittäin hyvää. Tähän on osaltaan vaikuttanut se, että tavoitteet on asetettu selkeiksi ja korkealle, ja työssä on korostettu kokonaisuuksien hallintaa. Työskentely kahden kansainvälisen konsernin kanssa tuo työhön myös kansainvälisyyttä, ja ammattitaito kehittyy sekä konsernien että laitetoimittajien tarjoamalla koulutuksella, kuten kohdennetuilla kursseilla.

Elintarviketeollisuuden erikoispiirteitä

Elintarviketeollisuudessa korostuu tuoteturvallisuus sekä raaka-aineiden ja työvaiheiden jäljitettävyys. Näiden seikkojen vuoksi ennakoiva, systemaattinen kunnossapito nousee hyvin keskeiseksi. Koneen vikaantuminen voi johtaa valmistetun erän hylkäämiseen esimerkiksi mahdollisen öljyvuodon takia, joten käytettävyyden ja luotettavuuden heijastusvaikutukset koko yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen ovat suuret.

Sarkkinen kertoo, että konekannan vaihteleva ikä asettaa erityisesti automaatioosaamisen koville. Muiden muassa eri-ikäiset ja useamman valmistajan tekemät logiikat vaativat monipuolista osaamista. Vika kyllä löytyy, mutta sen korjaamiseksi tarvitaan vielä kulloinkin tarvittavan ohjelmointikielen hallitsemista.

Logiikoiden kohdalla tämä on yhä sangen keskeinen osaamisalue, sillä ohjelmoinnin kielet ovat lähes valmistajakohtaisia, eikä vanhan automatiikan kohdalla voida tehdä helppoja nuorennushyppyjä. Tyypillinen modernisointi edellyttää koneen koko ohjauksen uusimista sekä tarkkaa harkintaa siitä, pitääkö automatiikka rakentaa niin, että se kytkeytyy tehdas- ja konsernitasolle. Käytännön tuotantotasolla tätä täysremonttia kannattaa usein lykätä, jos vanhojen logiikkojen logiikkaa ymmärtävää väkeä löytyy.

Yleinen pyrkimys onkin ollut jo kauan toimittajien harmonisointiin, jolloin automaatio ja varaosahuolto ovat yksinkertaisempia. Tiettyihin konserneihin kelpaa vain määritellyn toimittajan automatiikka, mutta konetoimittajien kirjavuus sekä yritysfuusioiden toteuttaminen sotkee aktiivisesti pakkaa. Tällaisten tekijöiden pohjalta Arla ja Sataservice ovat kehittäneet myös automaation arkkitehtuuria ja vahvistaneet tämän alueen osaamistaan kokonaisvaltaisesti.

– Oleellista on myös hyvä yhteistyö laitetoimittajien kanssa. Tässä aftersalestoiminnan taso tulee selvästi esiin, sillä tuotantokatkojen pitämiseksi lyhyinä on nopea tietojen ja muun avun saaminen ensiarvoisen tärkeätä, Sarkkinen sanoo.

Hän kertoo, että toiminnan nopeutta auttaa myös Sataservicen matala, Lean-henkinen organisaatio, jolloin henkilöiden tavoitettavuus on hyvä. Käyttöasteen korkealla pitämisessä palvelukokonaisuus korostuu, siinä puolestaan oman osaamisen kasvattaminen on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Kun alihankkijoita on vähän, liikkeellelähtö ja päätöksenteko ovat nopeita.

Teksti Lauri Lehtinen