Toimintatapoja on kehitettävä, mutta muutokset on tehtävä perustellusti, muistuttaa Neste Oil Oy:n käyttövarmuusteknikko Mika Römpötti.

– On tehtävä oikeat asiat oikeilla tavoilla. Ongelmat on tehty poistettaviksi. Motivointi on pidettävä mukana koko ajan, alallamme on tärkeää järjestelmällisyys ja riittävän tarkan tiedon tuottaminen.

Työturvallisuus toimii Römpötin mukaan hyvin jatkuvan parantamisen mallina. Koko Kilpilahden alueella on ollut jo vuosia laaja, kaikkien alueella toimivien yritysten ja palvelun tarjoajien yhteinen turvallisuuskonsepti.
Siinä on jatkuva seuranta, joka ohjaa toimintatapojen kehittämistä ja koulutusta varmistamaan parhaat toimintatavat. Aiheesta oli oma artikkeli vuosi sitten Promaintin numerossa 6/2013, jossa todettiin, että turvallisuus, laatu ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä.

Käyttövarmuusprojektissa laaditaan kriittisyysluokittelu kaikkien prosessiyksikköjen päälaitteille. Porvoon tuotanto-laitoksella on tähän mennessä luokiteltu 3 400 päälaitetta.

Konsernin kaikilla tuotantolaitoksilla meneillään oleva käyttövarmuusprojekti ohjaa jatkuvaan parantamiseen. Toimintatapoja muuttamalla saadaan uudet mittarit, jotka tukevat ennakoivia menettelytapoja. Esimerkkeinä Römpötti mainitsi voiteluohjelmien uudelleen määrittelyn ja kenttäkierrosten käyttäjäkunnossapidon kehittämisen.

Uutena mittarointina hän otti esille löydetyt poikkeamat yksikkötasolla laitetyypeittäin tai laitteiden kuukausittaisen tarkastuslukumäärän. Voiteluhuollon mittareita voivat olla esimerkiksi ajankäyttö ja kunnossapitokustannukset. Lausunto perustuu kokemukseen, joka työuran varrella on kertynyt voiteluhuollosta, sen kehittämisestä ja tärkeiden prosessilaitteiden pitkäaikaisesta, vuosia kestävästä seurannasta.

Hyvä yhteistyö on kaiken perusta

Matematiikkaa uhmaava kaava 1+1=3 pätee myös kunnossapitoon.

– Prosessiteollisuuden tuotantolaitoksilla tarvitaan yhteistyötä tiedon tuottamisessa, jalostamisessa ja analysoinnissa. Oma tekeminen vaikuttaa muiden onnistumiseen. On kuitenkin muistettava, että menestyvä tiimi tarvitsee hyvän ohjauksen ja johdon, Römpötti muistuttaa.

Kulunut fraasi tehdään kuten ennenkin ei Römpötin mielestä ole paras tie eteenpäin.

– Muutosten on kuitenkin oltava perusteltuja ja oikein johdettuja. Muutostarpeiden on perustuttava yhdessä hyväksyttyihin faktoihin. Onnistumisen varmistaa hyvä tiimityö ja motivoitunut toteuttajaryhmä.

– Henkilöstön motivointi on tärkeää erityisesti muutostilanteissa. Ellei siinä onnistuta, tuskin muutkaan asiat etenevät suunnitellusti, hän muistuttaa.

Neste Oil Oy:llä on Naantalin ja Porvoon jalostamoiden lisäksi tällä vuosituhannella rakennetut Singaporen ja Rotterdamin tuotantolaitokset. Konsernin käyttövarmuusprojekti kattaa kaikki laitokset, itse asiassa ulkomailla sijaitsevien uusimpien osalta se on jo valmis. Porvoossa hanke valmistuu vuonna 2016 ja Naantali on aikataulutettu päättymään vuotta myöhemmin.

Konsernijohdon Maintenence Competence Center ohjaa käyttövarmuusprojektia ja lopputulokset tulevat vaikuttamaan laitosten toimintatapoihin. Projektissa laaditaan kriittisyysluokittelu jokaisen prosessiyksikön kaikille päälaitteille.

Pelkästään Porvoon tuotantolaitoksella on 46 prosessiyksikköä, joista 24 on jo käyty läpi. Tähän mennessä siellä on jo luokiteltu 3400 päälaitetta. Käyttövarmuusprojektilla on oma ohjausryhmä, jonka jäsenenä Mika Römpötti toimii. Hän aloitti työuransa vuonna 1996 jalostamon voimalaitoksella laitosmiehenä.

Laitosmiehestä käyttövarmuuden asiantuntijaksi

Työuran alussa Nesteellä Mika Römpötti erikoistui koneasennuksiin ja voiteluhuoltoon.

– Pyörivien laitteiden oikea voitelu on ensiarvoisen tärkeää, sillä viiden vuoden välein suoritettavien huoltoseisokkien ulkopuolella jokainen pysähtyminen on ongelma, joka saattaa aiheuttaa käyttöhäiriön tai tuotantokatkoksen.

– Oikea-aikainen, oikein suoritettu ja oikeaan voiteluaineeseen perustuva voitelu on perusta luotettavalle toiminnalle. On myös tärkeää, että jos jokin kolmesta yllä luetellusta on mennyt pieleen, ongelma havaitaan ajoissa ja vakava vikaantuminen ehditään estämään. Yksikkötason käyttöhäiriö saattaa heijastua koko tuotantolinjan toimintaan, joten taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät.

– Nykyisessä tehtävässä käyttövarmuusteknikkona monet linjaukset perustuvat siihen, että koko organisaation toiminta on järjestelmällistä ja sekä tehdyt havainnot että toimenpiteet dokumentoidaan selkeästi ja riittävällä laajuudella. Toimintojen ja luotettavuuden kehittämisen on perustuttava faktoihin. Elinkaaren hallinta on tärkeää 24/7/365 käyvissä prosesseissa, joissa toimitaan viiden vuoden huoltoseisokkivälillä, toteaa Römpötti.
Vuoden 2015 huoltoseisokki onkin jo nyt merkittävä työllistäjä koko jalostamolle, sillä edellisen seisokin työmäärä oli suuruusluokkaa miljoona työtuntia, ja ulkopuolisten palvelutoimittajien osuus seisokissa nousi 2500 työntekijään.

Koulutusta ja osaamistason kartoitusta

Vuonna 2010 Römpötti sai uuden vastuuaseman konetarkastajana alueinaan voimalaitos, terminaalit ja säiliöalueet. Osaamistasoaan hän täydensi konsernin sisäisellä normaalin päivätyön rinnalla suoritetulla työteknikon kurssituksella. Lisäksi hän on osallistunut muun muassa Promaint ry:n järjestämiin koulutustilaisuuksiin, aluksi kuulijana, mutta viime vuosina myös luennoijana jakaen kokemuksiaan esimerkiksi voiteluhuollon parhaista menettelyistä.

Kunnossapitoalalla meillä on Suomessa Römpötin mielestä parannettavaa. Alan tehtäväkenttä on laaja, joten yhtä selkeää keinoa pätevöitymiseen ei ole.

– Eniten kehitystä hidastaa moniosaamisen puute, sillä yhden alueen hyvin osaavat tuudittautuvat omaan lokeroonsa. Täydentävää koulutusta tarvitaan monipuolisesti ja säännöllisesti.

Menossa oleviin kunnossapitoalan osaamistason sertifiointihankkeisiin hänellä on selkeä mielipide.

– Sertifiointi on erittäin tärkeää niille, jotka tarjoavat alan palveluja. Ne tulevat jatkossa ohjaamaan päätöksentekoa palvelujen hankinnassa.

– Vastaavasti tuotantolaitoksilla on jatkuva tarve osaamistason ja lisäkoulutustarpeiden kartoitukseen. Meneillään olevien hankkeiden avulla saamme jatkossa uusia apuvälineitä ammatilliseen kehittymiseen, täydentää Römpötti. Kommentissaan hän viittaa kansallisten kunnossapitoyhdistysten yhteishankkeeseen, jossa laaditaan kunnossapidon teknikkotasolle osaamiskartoitusta ja sertifiointia.

Suomen ja maailman taloustilanteeseen Mika Römpötti otti selkeän kannan.

– Taloustilanne kääntyy nousuun, jos tehdään enemmän ja laadukkaammin töitä. Kannattaa keskittyä siihen, että tärkeät asiat tehdään huolellisesti ajallaan ja oikein. Tässä asiassa käyttövarmuusasiantuntija on kiistatta oikeassa.

Mika Römpötti

Neste Oil Oyj, Porvoon tuotantolaitos

• Syntynyt vuonna 1972 Porvoossa
• Asentaja, aloittanut Nesteellä vuonna 1996
• 2008 tekninen erikoisammattitutkinto
• 2010 kunnossapidon työteknikko, Rastor-instituutti
• Vuodesta 2010 konetarkastaja
• Vuodesta 2013 käyttövarmuusteknikko
• Naimaton
• Harrastukset: jalkapallomatkailu, liikunta ja vaeltaminen

Teksti Martti Hakonen Kuvat Timo Porthan