Kuvassa Salmisaaren voimalaitos

Vuodesta 1984 yrityksessä työskennellyt kehityspäällikkö Panu Oksman on nähnyt ja kokenut energia-alan ja ympäröivän maailman muutokset läheltä. Helenillä toiminnan kehittäminen on kuitenkin aina ollut tärkeä osa tekemistä ja uudistuksia on tehty ketterästi. Niin nytkin, kun digitalisaatio on tuonut tarpeen panostaa ja kehittää tuotantolaitosten tietojen hallintaa ja siihen liittyviä tiedonhallinnan prosesseja. 

Kun entiset tavat eivät enää toimi

Helenillä sykäys teknisen tiedon ja elinkaaren parempaan hallintaan tuotantolaitoksilla tuli puolisentoista vuotta sitten, kun tilanne tietojen kokonaishallinnan kanssa oli ongelmallinen.

– Kun oma osaava väki viestii, että automaatiomme toiminta- ja työmalleihin tarvitaan muutosta, niin ei sitä halua - eikä voi - sivuuttaa. Vääjäämätön tosiasia oli, että esimerkiksi juuri automaatiojärjestelmän uudistus Salmisaaressa piti aloittaa niin pian kuin mahdollista. Siinä kohdin kävi erityisen selväksi, että teknisen tiedonhallinnan näkökulmasta dokumentaation tarkkuudessa oli parantamisen varaa, tietoon eivät päässeet käsiksi kaikki ne, joiden piti ja lisäksi tietojen etsimiseen meni aivan liian paljon aikaa, Oksman avaa.

Ensimmäisenä haltuun otettiin Helsingin Salmisaaren A- ja B-laitosten sähkö- ja automaatiokunnossapidon tiedot. 

– Lähtöaineistomme oli monelta osin epätarkkaa, eikä kaikkia aiemmin tehtyjä muutostietoja näkynyt missään. Aineistoja jouduttiin etsimään tyhjästä, koska ei tarkasti tiedetty mistä löytyy mitäkin, hän harmittelee.

Projektin alkupää oli käsityötä, kun henkilöstö haki paikka- ja laitetietoja. Sen jälkeen löydetyt tiedot naputeltiin vanhaan järjestelmään.

– Olihan se hankalaa. Huolto- ja ylläpitotilanteissa tällainen on ollut kaikkea muuta kuin järkevää toimintaa, koska tiedot vietiin järjestelmään jälkikäteen. Reaaliaikaisuudesta ei siinä yhteydessä voinut puhua, Oksman toteaa. 

Projektissa Helenin tiedonhallitsijaksi vaihtui ALMA Consulting Oy . 

– Siirryimme ALMAn mukana täysin uudenlaiseen työskentelytapaan ja dokumentaatioon. Kaikki tiedot viedään järjestelmään samalla hetkellä, kun asiat tehdään. Erillisiä vaiheita ei tarvita ja työt sekä kirjaaminen menevät yhteneväisessä rytmissä. Viemme myös tulevat kunnossapidon työt sinne suoraan. Merkitys ajankäytölle ja töiden nopeutumiselle on merkittävä. Kaikki syntynyt tieto on käytössämme heti ja välittyy myös oikea-aikaisesti kaikille osapuolille: omalle henkilöstölle, suunnittelutoimistoille ja alihankkijoille, Oksman listaa.

Moni on havahtunut ”tiedonhallintavelkaan”

ALMA Consulting Oy on tehnyt teknisen tiedonhallinnan ratkaisuja kolme vuosikymmentä. Oppia projekti- ja kunnossapidon haasteista ja parhaimmista ratkaisuista on otettu ja saatu vuosien aikana erilaisista projekteista, joissa almalaiset ovat olleet mukana.  Yrityksen toimitusjohtaja Juha Nissilä on seurannut energiateollisuuden vaiheita näköalapaikalta asiakkailleen ratkaisuja etsien.

Nissilä muistuttaa, että energiateollisuus elää parhaillaan haastavia aikoja ympäristöpäästövaatimusten ja niihin liittyvien tukipäätösten muutoksista sekä sähkön hintakehityksestä johtuen. Piikkikulutukseen joudutaan vastaamaan entistä enemmän, mikä aiheuttaa omat haasteensa energian tuotannolle ja siihen liittyviin siirtoverkkoihin. Toisaalta sähkömyynti on muuttunut entisestä tasaisesta laskutuksesta kulutusohjautuvaksi, ja tämä vahvistaa piikkivaikutusten merkitystä energiantuottajalle.  

– Näiden vaikutusten takia tuotantolaitosten käytettävyys ja käyntivarmuus korostuvat ja niihin halutaan panostaa. Laitoksiin tehdään entistä enemmän jatkuvaa kehitystä ja modernisointeja. Tämä on tuonut uudet vaatimukset laitoksen tietojen käytölle ja osassa niistä on havahduttu ”tiedonhallintavelkaan”, joka on syntynyt muutosten hallinnassa jääneestä ylläpidosta.

Näillä asioilla on iso vaikutus siihen, millä tiedoilla tuotantolaitosta modernisoidaan, huolletaan ja kuinka isoa ylimääräistä työpanosta joudutaan käyttämään tietojen ajantasaiseksi saattamisessa. 

– Harvemmin näistä puhutaan, mutta useimmiten ylimääräistä varautumista esimerkiksi lisävaraosilla tehdään pelkästään sen takia, ettei tiedetä, mitä on käytössä missäkin. Tällöin oman omaisuuden hallinnassa on puutteita ja ne aiheuttavat myös haasteita siinä, ettei voida osoittaa laitoksien ja niihin kuuluvien verkostojen todellista arvoa, hän toteaa.

Teknisen tiedonhallinnan vahva elinkaari on kaikkien etu

Teknisen tiedon hallinta on avainasemassa tuotantoprosessien parissa työskentelevien työn tuottavuuden kannalta sekä tuotantoprosessien laadun, määrän sekä tietoturvan saavuttamisessa. Monessa organisaatioissa on kuitenkin käytössä lukuisia sovelluksia ja erilaisia tietojärjestelmiä, mikä ei aina helpota tilannetta.

– Yrityksemme tarjoaa monimutkaisiin tietosaarekkeisiin yhden integroidun järjestelmän, joka kattaa sisäänsä kaiken tarvittavan. Tiedonkulku pitää myös pystyä varmistamaan tehokkaasti, turvallisesti ja nopeasti. Energia-alalla jatkuvuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä tekijöitä. Tähän vastaamme kehittymällä ja kehittämällä yhdessä asiakkaidemme kanssa, Nissilä kertoo.

Nissilän puhe on mannaa Oksmanille. Kokeneena järjestelmäsuunnittelijana ja -arkkitehtina hän on tyytyväinen, että haluttu tavoite kokonaisuuden hallinnasta on projektissa saavutettu. Sen myötä on saatu myös pohja Helenin aineistoille ja luotu myös jatkosuunnitelmat järjestelmän laajentamisesta 2-3 vuoden tähtäimellä.

Oksman painottaa, miten tärkeä merkitys projektilla ja sen jatkolla on niin Helenin brändimielikuvaan kuin tulostavoitteisiin. Laatu ja luotettavuus ovat molemmissa tärkeitä elementtejä.

– Vastuullisuus lähtee meistä kaikista, kehittyy yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Tämä projekti on omalta osaltaan esimerkki tästä, Oksman hymyilee.

Teksti: Tia Härkönen, tia.harkonen(at)viestintapalvelu.fi
Kuvat: Tia Härkönen ja Helen Oy

www.helen.fi

Oman oloinen kumppani uskaltaa haastaa

Helen Oy:ssä vastuullisuus ja laatu takaavat asiakkaalle onnistuneen lopputuloksen. Kehityspäällikkö Panu Oksmanin mukaan samoja arvoja haetaan myös yhteistyökumppaneilta.  

Kuinka usein voi sanoa, että järjestelmäprojekti meni täysin suunnitelmien mukaan ja valmistui juuri sovittuna päivänä. Me voimme. - Panu Oksman, Helen Oy

– Halusimme vankan kokemuksen omaavan kumppanin, joka on yhtäaikaisesti ketterä toimija ja jolla on kykyä tukea kehitystämme. ALMA Consulting pystyy tuomaan meille myös pitkän tähtäimen näkemyksen siitä, miten yhdessä vahvistamme tiedonhallintaamme ja siihen liittyviä toimintoja hyvän ja laadukkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi, hän kehuu. 

Oksman muistuttaa uutta toimittajaa valittaessa huomioimaan seuraavia asioita:

- Toimittaja ei ole myötäkarvainen, vaan pystyy haastamaan sekä tuomaan vaihtoehtoja ja malleja.

- Toimittajalla on näyttöä aiemmista vastaavantyyppisistä projekteista ja asiakkuuksista. Silloin hän ymmärtää myös meidän toimintaamme paremmin.

- Toimittaja on sitoutunut ja pitkäjänteinen myös omassa yritystoiminnassaan. Se näkyy haluna kehittää yritystä pitkällä aikavälillä.

– Pitkäjänteinen kumppanuussuhde valitun toimittajan kanssa on se, mihin tällä projektilla pyrimme. Se on toimialalle tärkeää ja tukee toimintavarmuutta.  ALMAlta löytyy hakemaamme taitoa ja osaamista, he ovat ajan hermolla ja uskovat omaan tekemiseensä. 

30 vuotta teknistä tiedonhallintaa

ALMAlla uskoa ja luottamusta tekemiseen riittää. Tänä vuonna yritys juhlii pyöreitä vuosia, kun täyteen tulee 30 vuotta teknisen tiedon ja tapahtumien hallintaa teollisuuden parissa.

– Toimintamme ydinosaaminen on aina perustunut tiedonhallintaan. Tiedämme, mitkä tiedot ovat arvokkaita tuotannolle ja sen toiminnoille ja miten ne tallennetaan. Tunnistamme millaiset käyttöliittymät sopivat eri ammattialoille, kuinka tiedot saadaan reaaliaikaisiksi ja miten ne linkitetään muihin järjestelmiin tai etäkäytetään. Pitkään kokemukseemme perustuen teemme myös prosessi-, nykytila- sekä järjestelmäkartoituksia, joiden avulla pystymme antamaan ratkaisuehdotuksen erilaisista kehitysmahdollisuuksista, Juha Nissilä summaa. Tätä myös Helen Oy:llä arvostetaan.