Sähkölaitteistojen kunnossapidon asialla
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry edistää joitakin erityisen tärkeinä pidettäviä asiakokonaisuuksia erikseen niitä varten perustettujen asiantuntijaryhmien avulla. Ryhmiin kutsutaan alan ammattilaisia, jotka edustavat niin palveluiden tuottajia kuin joskus myös niiden käyttäjiäkin. Tarvittaessa ryhmien kokoonpanoja täydennetään projektikohtaisesti liiton ulkopuolisilla asiantuntijoilla.
Laitteistot on syytä tarkistuttaa vuosittain, korjauttaa pahimmat viat heti ja huoltaa erityisesti tuotannon kannalta kriittisiä koneita ennakoivasti.
Yksi asiantuntijaryhmistä on koottu sähkökunnossapitopalveluita tuottavista jäsenyrityksistä. Kunnossapitoryhmän tehtävä on tuottaa ja jakaa tietoa, kehittää koulutusta ja työkaluja sekä nostaa esille hyviä käytäntöjä. Ryhmällä on edustaja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n hallituksessa ja se tekee yhteistyötä Kunnossapitoyhdistys Promaintin kanssa, joka on yksi STUL:n neljästätoista jäsenjärjestöstä. Myös Promaintilla on edustaja asiantuntijaryhmässä.
Kunnossapidossa parantamisen varaa
Kunnossapitoryhmän puheenjohtajana toimii Kokemäen Sähkö ja Automaatio Oy:n Juhani Koskinen, joka edustaa ryhmää myös STUL:n hallituksessa. Sähkölaitteistojen huolto- ja kunnossapitopalveluja tarjoavana yrittäjänä Koskisella on hyvä tuntuma siihen, millä tolalla sähkökunnossapito PK-yrityksissä tätä nykyä on.
- Pienten ja keskisuurten yritysten tuotantotilojen sähkölaitteistoja huollatetaan ja korjautetaan valitettavasti yleensä vasta silloin, kun niissä ilmenee vikaa, vaikka ennakoinnin merkitystä on informaatiota jakamalla korostettu. Ongelmien ilmetessä yleensä sitten onkin kiire, kun kyseessä on hätäapu, jolla yritetään välttää tulosta syöviä tuotantokatkoksia. Kunnossapidon jatkuvasta laiminlyönnistä voi seurata paljon pahempaakin kuin vain koneiden hetkellinen toimimattomuus. Löystyneet liitokset voivat aiheuttaa tulipaloja, jotka voivat keskeyttää toiminnan pitkäksikin aikaa, luettelee Koskinen.
- Suurissa yrityksissä asiaan kiinnitetään paremmin huomiota, kun toimintakatkosten aiheuttamat vahingot ovat euromääriltään hyvin merkittäviä, mutta puutteita toimintarutiineissa on niissäkin, Koskinen tietää.
- Kaikissa yrityksissä pitäisi tiedostaa se, että jos laitteistot hajoavat, työt jäävät tekemättä ja katteet saamatta, joskus seuraava tilauskin. Sähkölaitteiden huollosta ja kunnossapidosta pihistellään ja säästetään turhaan, kun se pitäisi pikemminkin mieltää investoinniksi parempaan toimintavarmuuteen. Välillä myös lakisääteiset määräaikais- ja muut tarkastukset ovat pitämättä tai ainakin niissä havaitut virheet ja puutteet korjaamatta. Osaaminen näissä asioissa on usein vajavaista eikä tuotantolaitoksissa juuri olla perillä sähköverkon kunnosta tai siihen liittyvästä haltijan vastuusta, moittii Koskinen.
Ennakointi on riskienhallintaa
Nyt kun elinkeinoelämän elpymisen myötä kysyntää taas on ja tuotantolinjat käyvät kuumina, yrityksissä kannattaisi panostaa kunnossapitoon. Se on merkittävä osa yrityksen riskienhallintaa. Kätevintä PK-yrittäjälle on solmia vuosisopimus laitteistojen säännöllisestä huollosta ja kunnossapidosta tähän erikoistuneen sähköurakoitsijan kanssa.
Laki edellyttää yrityksen sähkölaitteistojen määräaikaistarkastusta 10 vuoden välein. Tämä täydentää kunnossapitoa, mutta on selvää, etteivät määräaikaistarkastukset yksinään riitä. Erilaisten tarkastusten ja huollon tarvetta määrittävät tietysti myös käyttöolosuhteet. Lika, pöly, kosteus ja syövyttävät kaasut asettavat omat vaatimuksensa sähköjärjestelmän rakenteelle ja lisäävät huollon tarvetta.
- Laitteistot on syytä tarkistuttaa vuosittain, korjauttaa pahimmat viat heti ja huoltaa erityisesti tuotannon kannalta kriittisiä koneita ennakoivasti, kehottaa Koskinen.
Koskisen mukaan ennakoivampaan kunnossapitoon siirtymisen voi toteuttaa esimerkiksi siten, että vuosittain tarkastetaan silmämääräisesti ja kahden vuoden välein lämpökuvataan sekä tehdään sähkölaitteistojen mittaukset tarkemmalla tasolla.
STUL:n kunnossapitoryhmä tuottaakin jäsentensä ja kunnossapitoa tarjoavien liiton muiden jäsenyritysten käyttöön kunnossapidon työkaluja ja esitemateriaaleja, joilla asiaa voi aikaisempaa selkeämmin havainnollistaa tuotantolaitosten johdolle. Nyt käytettävissä on erilaisia tarkistuslistoja- ja lomakkeita sekä ohjeistuksia siitä, mitä tarkastuksia ja miten niitä tulisi teettää, jotta laitteet pysyisivät kunnossa.
Äskettäin ryhmä sai valmiiksi Sähköturvallisuuden Edistämiskeskus STEK ry:n ja Sähkölaitteistojen Kunnossapitoyhdistys SÄKPY ry:n osarahoittamana projektina tuotetun Sähkölaitteiston haltijan kunnossapidon oppaan sekä siihen liittyvän koulutusmateriaalin.
Sähköinfo Oy on puolestaan tuottanut valikoimiinsa monenlaisia kunnossapidon osaamista edistäviä tuotteita ja palveluita, kuten mm. lämpökuvaus- ja kuntotutkijakursseja. Kiinteistöjen sähköistysjärjestelmien ja yksittäisten asennusten tarkastamiseen on tarjolla esimerkiksi Tarketti-sovellus.
Sähkölaitteiston haltijan kunnossapidon opas on STUL:n verkkosivustolta kenen tahansa ladattavissa.
Vastuu on sähkölaitteiston haltijalla
Sähköinfossa teknisenä asiantuntijana työskentelevä sähkövoimatekniikan insinööri Jenna Kauppila toimii Kunnossapitoryhmän sihteerinä.
- Vuoden 2017 alussa voimaan astunut uusi sähköturvallisuuslaki määrittelee aiempaa tarkemmin sähkölaitteiston haltijalle kuuluvan vastuun laitteiston kunnosta ja sen ylläpitämisestä. Käsite ”sähkölaitteiston haltija” ei aina ole täysin yksiselitteinen, ja vastuullisen määrittelyssä onkin hyvä olla tarkkana. Joskus siitä on syytä sopia kirjallisesti, kehottaa Kauppila.
Sähkölaitteiston toimivuudessa tai toimimattomuudessa voi olla kyse todella suurista rahoista, pahimmillaan myös korvaamattomista inhimillisistä menetyksistä. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että sähkölaitteistojen huolto ja kunnossapito annetaan taholle, jolla varmasti on siihen myös riittävä osaaminen.
- Laki siis määrää laitteiston haltijalle vastuun kunnossapidosta. Vastuuta ei voi siirtää – vain tehtäviä voidaan delegoida. Vastuuseen sisältyvät kunnossapitotehtävät kannattaa antaa hoidettavaksi sellaiselle yritykselle, joka voi jollakin luotettavalla tavalla todentaa osaamisensa. Tällaisia ovat esimerkiksi Sähkökunnossapidon- ja Lämpökuvauksen sertifikaatit, jotka on myönnetty vain pätevyystestin läpäisseiden asentajien yrityksille, Jenna Kauppila sanoo.
Kunnossapitoryhmä tekee työtä sen eteen, että kunnossapitoa tarjoavat ja sitä tarvitsevat yritykset, mukaan lukien kiinteistöjen haltijat löytäisivät toisensa ja pääsisivät neuvottelemaan yhteistyön tavoista. Ryhmä järjestääkin aika ajoin tilaisuuksia, joihin se kutsuu tietyn alueen yrittäjiä ja sähkölaitteistojen haltijoita.
Sähkölaitteistojen kuntoon kiinnitetään tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota. Käyttövarmuuden ja turvallisuuden on oltava huipputasoa. Laitteistojen huolto ja kunnossapito vaatii yhä useammin myös erikoisosaamista. STUL:n järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen vastaa kysymykseen siitä, onko meillä tulevaisuudessa riittävästi laadukkaita sähkökunnossapidon tarjoajia.
- On totta, että kunnossapitopalveluiden tarve lisääntyy ja niille asetetut vaatimukset kasvavat. Tämä asettaa vaatimuksia niin oppilaitoksille, alan yrityksille kuin järjestöillekin. Meidän on yhdessä huolehdittava mm. siitä että, sähköalan arvostus toimialana säilyy vähintään nykytasolla. Tällä varmistetaan riittävän laadukkaan oppilasaineksen hakeutumista alalle. Uskon, että oppilaitosten ja yritysten yhteistyö sekä erilaisten palveluntuottajien verkostoituminen takaavat myös tulevaisuudessa riittävät ja laadukkaat kunnossapitopalvelut niitä tarvitseville, summaa Lötjönen.
Teksti: Paula Ihamäki, STUL ry
Kuvat: Mikko Arvinen, Sähköinfo Oy
Sähköinfo – osaamisen luottotoimittaja
Sähköistysala on yksi nopeimmin kehittyvistä toimialoista. Kiivas kehitystahti edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja osaamisen päivitystä. Sähköisen talotekniikan tieto- ja koulutustarpeista huolehtii Sähköinfo Oy, jonka perustamisesta on ensi vuonna viisikymmentä vuotta.
Sähköinfolla on palveluksessaan suuri joukko teknisiä asiantuntijoita, joiden päätehtävä on huolehtia siitä, että alan yrittäjille ja työntekijöille on aina tarjolla viimeisimpään tekniikkaan valmentavaa koulutusta ja tietotuotteita. Omien asiantuntijoiden lisäksi Sähköinfo käyttää valtavaa kotimaista ja kansainvälistä verkostoaan uusimman tiedon tuottamiseen, keräämiseen, jalostamiseen ja jakamiseen eri formaateissa.
Sähköinfo kouluttaa vuosittain 5 500 – 6 000 henkilöä. Tietotuotteista yrityksen lippulaiva on ST-kortisto, joka esittelee kulloiseenkin tilanteeseen ja ratkaisuun vaatimustenmukaisen asennustavan. ST-kortistolla on useita satoja käyttäjiä niin suunnittelu- kuin urakointi- ja teollisuusyrityksissä.
Sähkömaailma on alan ykkösuutislehti ja Sähköala ainoa yksinomaan sähköiseen talotekniikkaan keskittynyt aikakauslehti. Eri tarkoituksiin on tarjolla ohjelmistoja, jotka nopeuttavat ja varmistavat tarkkaa laskentaa vaativan työn tekemistä. Yksi esimerkki äskettäin markkinoille tuoduista ja erittäin hyödylliseksi havaituista työkaluista on Tarketti-tarkastussovellus, jonka avulla voidaan varmistua lopputuloksen turvallisuudesta ja toimivuudesta.
Vuodesta 2004 lähtien Sähköinfoa luotsannut toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen on saanut tottua toimialan hurjaan kehitysvauhtiin.
- Sähköisellä talotekniikalla on kasvava rooli yleisen hyvinvoinnin ja energiatehokkuuden parantamisessa. Siten sillä on kosketuspintaa ilmastopoliittisiin kysymyksiin saakka. Alaa säätelee mm. Sähköturvallisuuslaki, joten on selvää, että jaettavalle tiedolle asetettava luotettavuusvaatimus on korkealla. Sen tiedon ja koulutuksen varassa suunnitellaan, asennetaan ja kunnossapidetään järjestelmiä, joita käytämme kodeissa, työpaikoilla, teollisuudessa, julkisissa sisä- ja ulkotiloissa päivittäin, muistuttaa Kyllönen.
Paitsi että sähköisen talotekniikan ratkaisut kehittyvät – taloautomaatioita, robotiikkaa jne. – muuttuu voimakkaasti myös tapa, jolla tietoa ja taitoja omaksutaan.
- Pienestä pitäen internetistä tietoa ja elämyksiä hakemaan tottuneet nuoret haluavat opiskella sähköisiä kanavia hyväksi käyttäen. Moni meidänkin kurssimme on nykyisin mahdollista suorittaa verkkokurssina, joskin edelleen on koulutuksia, joissa fyysinen läsnäolo ja käden taidon osoittaminen on välttämätöntä, sanoo Kyllönen.
Sähköiseen koulutusympäristöön siirtyminen nähdään Sähköinfossa mahdollisuutena ulottaa tarjontaa yli maan rajojen.
- Kun globaalisti toimiva suomalaiskonserni haluaa koko sähköasentajakuntansa omaksuvan sähköturvallisuutta koskevat tiedot ja taidot yhdenmukaisesti, kätevää on ohjata henkilöstö suorittamaan kurssi ja hankkimaan pätevyys englanninkielisen verkkokurssimme avulla. Kaukaisimmat SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus -verkkokurssin osallistujat ovat Aasiasta ja Etelä-Amerikasta.
Teksti: Paula Ihamäki, STUL ry
