Millog rekisteröitiin kaupparekisteriin syksyllä vuonna 2006. Yhtiöllä oli tuolloin vain kolme työntekijää: Patria Aviation Oy:llä vaikuttaneet Aarne Nieminen ja Harri Majanmaa sekä Insta Group Oy:n Heikki Härtsiä.Tätä ennentoisilleen tutut kunnossapitoalan ammattilaiset olivat hahmotelleet yhdessä Puolustusvoimien aloitteesta teollisen konsortion, jolla olisi tekniset ja kaupalliset mahdollisuudet toteuttaa kunnossapito Puolustusvoimien haluamalla tavalla.

- Olimme joulukuussa 2004 kutsuttuina Pääesikunnan järjestämään tiedotustilaisuuteen, jossa etsittiin kolmen eri vaihtoehdon joukosta sopivinta järjestelmää maavoimien materiaalin kunnossapitoon, Nieminen kertoo yrityksen synnyn taustoista.

Yhtiöittäminen nähtiin Niemisen mukaan järkevimpänä ratkaisuna Suomen puolustuksen kannalta, koska Puolustusvoimien kustannuskehitys ja toisaalta kunnossapidon osaamisen katoaminen haluttiin katkaista. Taustalla oli Niemisen mukaan myös se tosiseikka, että ilmavoimien toiminta on koko ajan perustunut kumppanuuksiin.

- Puolustusvoimilla oli alusta alkaen tahto solmia strateginen kumppanuus, johon voisi myös poikkeusoloissa luottaa. Tavoitteessa myös onnistuttiin, sillä lopputuloksena meille syntyi kansainvälisestikin poikkeava ”syvällinen” kumppanuus, joka sisältää velvoitteet myös poikkeusoloja varten, sanoo Nieminen.

Kunnossapitoa ja materiaalinhallintaa

Millog on kunnossapitoon sekä elinjakson hallinta- ja materiaalipalveluihin erikoistunut yritys. Puolustusvoimien strategisena kumppanina yhtiö vastaa Suomen maa- ja merivoimien materiaalien kunnossapidosta sekä erikseen sovituista ilmavoimien materiaaleista. Yhtiö tuottaa myös elinjakson hallinnan palveluita ja osallistuu asiantuntijana materiaalihankkeisiin.

- Yhtiön toiminta alkoi toden teolla vasta vuoden 2009 alusta, jolloin siirtosopimuksella yli 620 työntekijää ja seitsemän toimipaikkaa siirtyivät Millogille, sanoo Nieminen.

Teollisuuskonsortion vastuullisia jäseniä ovat Patria Aviation Oy:n lisäksi Insta Group, Raskone, Sisu Auto ja Oricopa sekä Suomen valtio. Teknisen fysiikan ja sähkövoimatekniikan alan DI Nieminen on ollut Millogin toiminnassa mukana yhtiön alkumetreiltä saakka. 

- Logistiikkalaitos ohjaa meitä käytännön toimissa ja me olemme osana myös poikkeusolojen suunnittelua. Vastaamme tällä hetkellä Puolustusvoimien maa- ja merivoimien kaluston kunnossapidosta pois lukien räjähtävien materiaalien kunnossapito, joka on Logistiikkalaitoksen räjähdekeskuksen omalla vastuulla.

Niemisen mukaan Suomen Puolustusvoimien ratkaisu ulkoistaa kunnossapitotoimensa hyvin laaja-alaisesti teollisuuden alan toimijoille on kansainvälisestikin katsottuna poikkeava.

- Näin syvällistä kumppanuutta muiden maiden puolustusvoimien ja teollisen toimijan kanssa ei löydy oikeastaan mistään päin maailmaa. Iso-Britanniassahan on myös hyödynnetty kumppanuussopimuksia, mutta nämä rajoittuvat yleensä vain tietyille aloille – esimerkiksi helikoptereiden kunnostukseen tai koulutukseen, eikä ole niin laaja-alaista kuin meillä Suomessa.

Niemisen mukaan esimerkiksi Ruotsissa on siirretty maan puolustusvoimilta kunnossapitotoimintoja valtiolliselle Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitos FMV:lle. Toisaalta Norjassa ja Virossa tutkitaan parhaillaan mahdollisuuksia Suomen tyyppiseen ratkaisuun siirtymiseen.

- Eihän meidän mallimme ole suoraan ole sovellettavissa mihinkään maahan, sillä jokaisella maalla on omat tarpeensa ja määrittelynsä. Sinänsä on kyllä ymmärrettävää, että kiinnostusta malliamme kohtaan on, sillä toiminta on sujunut hyvin Puolustusvoimien kanssa. Yhtenä osoituksena tästä on se, että vuoden 2015 alussa meille siirtyivät myös maa- ja merivoimakaluston kunnostustoimet ja samalla hieman yli 1000 uutta kunnossapitoalan ammattilaista.

Se, miksi eri maiden puolustusvoimat etsivät uusia kumppaneita teollisuuden alalta on Niemisen mukaan vain osittain kustannuskysymys. Maan valmiustason kannalta Suomelle on ollut edullista sitoa teollisuus tiukasti yhteen Puolustusvoimien kunnossapitokenttään, sillä se mahdollistaa rajallisten materiaali- ja henkilöresurssien kohdentaminen maan puolustuksen kannalta ensisijaisiin tehtäviin.

- Toimintamallimme tuo Puolustusvoimille myös muun muassa lisää kustannustietoisuutta. Järjestelyn myötä Puolustusvoimat saavat meidän kauttamme muun muassa tarkat tiedot siitä, kuinka paljon erilaisia materiaaleja ja esimerkiksi varaosia kuluu ja toisaalta siitä, kuinka paljon kunnossapitotoimet tulevat kaiken kaikkiaan budjettikauden aikana kustantamaan.

Sensoriteknologiaa viranomaistahoille

Millogin liikevaihto syntyy lähes 99 prosenttisesti Puolustusvoimille suoritettavista toimista. Tästä melkein puolet muodostuu raskaisiin ajoneuvoihin ja panssarikalustoon liittyvistä kunnossapitotehtävistä, kuten määräaikaishuolloista, vauriokorjauksista ja komponenttikorjauksista. Yhtiö myös suunnittelee ja toteuttaa ajoneuvokaluston peruskunnostuksia, muutostöitä, modernisointeja ja testauksia. Puolustusvoimien ohella yhtiö tarjoaa palveluitaan – kuten mittalaitteiden kalibrointipalvelua – myös yksittäisille muillekin asiakkaille.

Lähes tarkalleen vuosi sitten Pohjoismaiden suurimpana pimeänäkölaitteiden valmistajanakin tunnettu yhtiö perusti modernin sensoriteknologian kehittämiseen ja vaativaan järjestelmäintegraation tuottamiseen keskittyvän Senop Oy tytäryhtiön. Senopin tuote- ja palveluvalikoima koostuu muun muassa viranomaistahoille tarkoitetuista korkean suorituskyvyn omaavista valonvahvistimista, pimeätähtäimistä sekä lämpökamera-, valvonta- ja paikannusjärjestelmistä. Yhtiö tarjoaa palveluita, jotka liittyvät muun muassa taktisten mobiili- ja taistelunjohtojärjestelmien kehittämiseen ja valmistamiseen sekä modernisointi- ja järjestelmäintegrointihankkeisiin.

- Kotimaisten asiakkaiden lisäksi Senopin tuotteita ja palveluja myydään ja markkinoidaan maailmanlaajuisesti. Tuotteiden käyttäjäkunta koostuu eri maiden puolustusvoimista, erikoisjoukoista, poliisista ja raja- sekä tulliviranomaisista, Nieminen sanoo.

Niemisen mielestä myös emoyhtiö Millogin palveluita voitaisiin Suomen valtionhallinnossa hyödyntää nykyistä laajemmin – esimerkiksi sisäasiainsektorilla.

- Näkisin että monia Puolustusvoimille tarjoamiamme palveluita, kuten materiaali- ja varaosahallintaa voisimme tarjota myös muille valtiollisille toimijoille – esimerkiksi sisäasianministeriön yksiköille. Tällä hetkellä heillä ovat nämä toiminnot aikalailla omissa käsissään, mutta meidän järjestelmillämme voisi olla annettavaa myös heille kustannusten karsimiseksi.

Varautumista myös kriisitilanteeseen

Uusi turvallisuusympäristö asettaa Millogin toiminnalle tiukat toimintavaatimukset.

- Viimeisen viiden vuoden aikana vaateet kunnossapidolle ja varastoinnille ovat kasvaneet. Puolustusvoimien eri järjestelmiä ei samalla tavalla ”pitkäaikaisvarastoida” kuten aikaisemmin, jolloin varastossa olevat materiaalit otettiin tarpeen mukaan kunnostettavaksi ennen käyttöönottoa.

Nieminen korostaa, että tänä päivänä Puolustusvoimien hallussa olevaa kalustoa arvioidaan aiempaa enemmän kokonaisuutena. Toisin sanoen eri järjestelmille asetetaan Puolustusvoimien toimesta prioriteetit ja samalla asetetaan rajat sille, että miten nopeasti eri järjestelmien tulee olla lähtövalmiina tilanteen niin vaatiessa.

- Näiden vaatimusten mukaan Millog sitten toteuttaa konkreettiset kunnossapitotoimet, Nieminen lisää.

Millog tarjoaa Puolustusvoimille ja muille asiakkailleen myös asiantuntijapalvelua. Kaiken kaikkiaan yhtiö tekee vuodessa noin 150 henkilökuntatyövuotta Puolustusvoimille pelkästään asiantuntijatöitä.

- Toimimme asiantuntijan roolissa myös parhaillaan käynnissä olevissa Puolustusvoimien suurissa hankinnoissa. Esimerkiksi nyt, kn Suomen Puolustusvoimat on hankkimassa itselleen uusia merivoimien aluksia, olemme prosessissa mukana antamalla neuvoja siitä, että minkälaisia kunnossapitojärjestelyjä tai järjestelmiä uusilla aluksilla olisi hyvä olla olemassa. Meillehän niiden huoltovastuu tulee tulevaisuudessa kuulumaan, joten tämä on tärkeää.

Uutta teknologiaa turvallisuusasiat huomioiden

Puolustusvoimien uudet hankinnat tuovat väistämättä mukanaan uutta, modernia teknologiaa, joka edellyttää uudenlaista ammatillista osaamista myös Millogin työntekijöiltä. Nieminen ei odota uuden laivastokaluston tuovan mukanaan isoja mullistuksia työmäärällisesti, mutta työn luonne tulee laivaston huoltotoimintojen osalta varmasti muuttumaan.

- Puolustusvoimien uudet hankinnat tulevat merkitsemään Millogin henkilöstölle myös lisäkoulutuksen tarvetta. Tätä tulee tarjoamaan niin Puolustusvoimat itse palveluiden ostajana kuin myös Millog organisaation sisäisinä järjestelmäkohtaisina koulutuksina osana organisaation kunnossapitotöiden kelpuutusjärjestelmää.

Millogin sisäisen kelpuutusjärjestelmän kautta työntekijät kouluttautuvat hankkiakseen pätevyyden suorittaa erilaisia työtehtäviä.

- Jos puhutaan esimerkiksi asetarkastajan pätevyydestä, niin henkilöllä pitää olla hallussaan monivuotinen työkokemus aseseppänä olosta, ja lisäksi hänen on täytynyt suorittaa lukuisia koulutuksia saadakseen pätevyys asetarkastajan töiden tekemiseen.

Niemisen mukaan kunnossapitoalallakin paljon puhuttu digitalisaatio ja teollinen internet tulee näkymään nykyistä vahvemmin myös Millogin arjessa. Puolustusvoimien työhön liittyvien tiukkojen turvallisuusvaatimusten takia mitkään avoimet, pilvipalveluihin pohjautuvat systeemit eivät tule kuitenkaan IoT:n osalta kyseeseen.

- Puolustusvoimien järjestelmien kautta datan kerryttäminen on haastavaa, sillä järjestelmien kirjo on niin laaja. Toisaalta yksittäiseen laitteeseen kohdistuu usein varsin vähäistä vuosittaista käyttöä – päinvastoin kuin esimerkiksi paperiyhtiön paperikoneeseen, joka jauhaa lähes 24 tuntia vuorokaudessa 365 vuorokautta vuodessa.

Millog kehittää Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kanssa yhdessä huolto-ohjelmiaan jatkuvasti.

- Tämä on yksi keino, jolla pystymme saamaan uutta kustannustehoa ja samalla tehostamaan työtämme välttämällä turhia huoltoja.

Niemisen mukaan uudet teknologiat tuovat toki helpotusta kunnossapitoalalla työskentelevien henkilöiden töihin, mutta työntekijöiden merkitystä alan ”perustöiden” osalta ne eivät muuta.

- Teknologian kehittyminen ei ole meidän työssämme mikään autuaaksi tekevä asia. Esimerkiksi diagnostiikan jatkuva kehittyminen helpottaa laitteiden vian hakua, mutta itse korjaustöihin, kuten ajoneuvojen moottoreiden ”rassaamiseen” tarvitaan jatkossakin tiukkaa teknistä ammattitaitoa ja taitavia käsipareja.

Nieminen huomauttaa, että uudet teknologiat merkitsevät myös uuden osaamisen tarvetta organisaatiossa. Esimerkiksi diagnostiikan perusteellista ymmärtämistä kaivataan nykyistä useammalta.

- Meillä eläköityy noin 100 henkeä per neljä vuotta: eihän me tietty korvata kaikkia samalla osaamisella vaan voidaan palkata uutta osaamista. Osaamista suunnataan uudestaan ja toisaalta tulemme kouluttamaan ihmisiä uusille osaamisalueille ja uusille järjestelmille. Tulemme tarvitsemaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän muun muassa järjestelmäinsinöörejä ja kunnossapidon erikoisosaajia.

Millog Oy:n toimitusjohtaja Aarne Nieminen.

Lue aiheesta lisää Promaint-lehden ykkösnumerosta.

Teksti: Nina Garlo-Melkas, Promaint -lehti

Kuvat: Millog