– Median ja asiakkaiden tunnepitoinen reagointi hinnankorotustarpeisiin on sinällään täysin ymmärrettävää, mutta pikkuhiljaa ovat myös tosiasiat alkaneet nousta entistä vahvemmin esille keskusteluissa. Sähkön toimintavarmuuden tasoa täytyy nostaa Suomessa, jotta se vastaisi tämän päivän vaatimuksia. Myös Energiavirasto alaa valvovana virastona on ottanut huomioon sen, että yhtiöillä on oikeasti oltava mahdollisuus toteuttaa niitä toimenpiteitä mitä lainsäädännössä edellytetään, Antila sanoo.

Antila muistuttaa, että Fortum Oyj:stä parisen vuotta sitten irtautuneen Carunan, kuten muidenkin sähköverkkoyhtiöiden, verkot on pääsääntöisesti rakennettu 1960–1980-luvuilla. Sähköverkko on siis vanhaa, mikä tekee siitä alttiimman vioille. Myös Suomen sääolosuhteet ja metsien runsaus asettavat haasteensa verkon toimintavarmuudelle.

– Verkon toimintavarmuus ei vastaa vuonna 2013 voimaan astuneen uuden sähkölain vaatimuksia, eikä se palvele tulevaa kehitystä, kuten liikenteen sähköistymistä tai asiakkaiden laajamittaista tuuli- ja aurinkoenergian liittämistä sähkönsiirtoverkkoon.

Sähkölain tiukennusta Ruotsin malliin

Suomi kulkee Antilan mukaan nyt Ruotsin vanavedessä. Naapurimaa Ruotsissa tosin 15 vuoden siirtymä-ajan sijaan siirryttiin kertaheitolla tiukempiin sähkömarkkinalain vaatimuksiin. Tiukentuneen lainsäädännön myötä sääolosuhteista johtuvat sähkökatkokset eivät saa missään päin maata kestää 24 tuntia pidempään. Suomessa siirrytään siirtymä-ajan jälkeen tilanteeseen, jossa myrskyn tai lumikuorman aiheuttama sähkökatko ei saa ylittää kuutta tuntia asemakaava-alueella ja 36 tuntia haja-asutusalueella.

– Ruotsissa vastaavanlainen sähkömarkkinalain tiukennus on ollut voimassa jo viitisen vuotta. Suomessa todella mittavia myrskytuhoja koettiin vuosina 2010 ja 2011. Ruotsissa todella suuret myrskyt koettiin hiukan aiemmin, pahimmillaan vuosina 2005 ja 2007. Ruotsissa myrskyjen nostama keskustelu ja lakimuutokset johtivat siihen, että sähköyhtiöt ovat maakaapeloineet huomattavan osan keskijänniteverkostaan.
Antila muistuttaa, että sähkönsiirtohintojen korotus on välttämätön, koska uudistettavaa verkkoa on paljon. Carunalla on verkkoa yhteensä noin 80 000 kilometriä, joka vastaa kahta kierrosta maailman ympäri.

Nyt suunniteltu verkko palvelee asiakkaita seuraavat 40 vuotta, ellei jopa kauemmin. Verkon parannuksen lähtökohtana on ehkäistä vikojen syntyminen, eikä pelkästään korjata syntyneitä vikoja. Vikojen korjaamisesta siirrytäänkin pikkuhiljaa entistä voimakkaammin ennakoivaan sähköverkoston kunnossapitoon, jossa erilaisilla teknisillä ratkaisuilla on tärkeä rooli.

– Rakennamme muun muassa rengasverkkoja, jolloin vika saadaan rajattua ja sähköt palautettua aikaisempaa nopeammin ehjiin verkon osiin. Lisäämme myös verkostoautomaatiota, joka sekin nopeuttaa sähköjen palauttamista asiakkaille.

Antilan mukaan automaatiolla voidaan rajata vikoja pienemmille alueille ja saada niitä myös nopeammin korjattua. Automaation merkitys tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa sitä mukaa kun teknologiat kehittyvät. Myös maakaapeliverkon lisääntyminen lisää alalla tarvetta nykyistä suuremmalle määrälle ”älykästä” teknologiaa toimintavarmuuden säilyttämiseksi.

– Maakaapeliverkon toiminta ei ole suinkaan täysin häiriötöntä, vaan siinäkin voi sattua ja tapahtua. Maakaapeliverkossa sattuneen häiriön kohdalla vian rajaaminen pienemmälle alueelle on jopa ilmaverkkoakin tärkeämpää, sillä niissä sattuneiden vikojen löytäminen voi olla jopa hankalampaa kuin ilmassa olevasta sähköverkosta.

Antila muistuttaa, että yhtiöllä on toki jo nykyisin automaatiotekniikkaa käytössä, mutta vain pienessä määrin taajama-alueilla.

– Sitä mukaan, kun automaation tasoa nostetaan koko Suomessa, viat saadaan korjattua ja sähköt palautettua entistä nopeammin kaikille asiakkaillemme.

Antila kertoo, että asiakkaiden käytössä olevat etäluettavat sähkömittarit tulevat olemaan entistä tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa. Sen lisäksi, että ne kertovat asiakkaan energiankulutuksen ne kasvavassa määrin auttavat myös paikantamaan sattuneet sähköviat piilossa olevasta maakaapeliverkossa.

– Etäluettavien mittareiden avulla pystymme näkemään muun muassa sen, että saadaanko yhteys tiettyyn mittariin vai ei. Tämän avulla voidaan haarukoida keitä asiakkaita sähkövika koskee ja sitä kautta paikallistamaan vian nopeammin.

Investointeja ja kunnossapitoa

MAAKAAPELOITAVAA ILMAJOHTOVERKKOA ON SIIS EDELLEEN YHTEENSÄ NOIN 20 000 KILOMETRIN VERRAN.

Ylivoimaisesti suurin parannus sähkönjakelun toimitusvarmuuteen saadaan siirtämällä erityisesti metsässä sijaitsevaa keskijännitteistä ilmajohtoverkkoa säävarmaksi.

– Tällä tarkoitetaan käytännössä verkoston maakaapelointia. Olemme tehneet sitä jo vuoden 2011 voimakkaista myrskyistä lähtien ja tulemme jatkamaan työtä myös seuraavan vuosikymmenen ajan, sillä kilometrimäärät ovat niin huomattavat.

Sähköverkkojen toimintavarmuutta tullaan jatkossa parantamaan myös sähkölinjoja uhkaavia puita kaatamalla. Carunan vuonna 2012 lanseeraama Vierimetsänhoito-ohjelma sisältää myrsky- ja lumituhoille alttiin maanpäällisen keskijännitteisen (20kV) verkon vierimetsänhoitoa ja suurjännitteisen (110kV) verkon reunavyöhykekäsittelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa keskijännitteisen verkon osalta sitä, että sähkölinjan reunapuustosta poistetaan sähkönjakelua haittaavat puut noin 20 metrin leveydeltä linja-aukon molemmin puolin. Lisäksi levennetään kaventuneet johtoaukot niiden oikeaan leveyteen.

– Vierimetsänhoidolliset toimenpiteet, eivät sinällään takaa lopullista sähköverkon säävarmuutta, mutta ne parantavat kuitenkin esimerkiksi viideksi vuodeksi eteenpäin metsässä olevan ilmajohtoverkon toimintavarmuutta – siihen asti kunnes se lopullisesti korvataan maakaapeloinnilla.

Työtä alan osaajille vuosiksi eteenpäin

Carunan kokonaisverkkomäärästä on noin 25 000 kilometriä sähkön toimintavarmuuden kannalta kaikkein keskeisintä keskijänniteverkkoa. Nimenomaan tämän verkko-osuuden säävarmistamiseen yhtiö tulee ensimmäisenä kiinnittämään huomiota erilaisin investoinnein ja verkon kunnostustoimenpitein.

– Toimintavarmuuden kannalta keskeisen keskijänniteverkon osuudesta on tällä hetkellä noin viidesosa jo maakaapeloitu. Maakaapeloitavaa ilmajohtoverkkoa on siis edelleen yhteensä noin 20 000 kilometrin verran, ja tästä on aika iso osa vielä metsissä olevaa maakaapeloitavaa ilmajohtoverkkoa.

Vaikka 15 vuoden siirtymäaika on näennäisesti pitkä tovi, Antilan mielestä aikaa ei ole alan yhtiöillä hukattavaksi. Sähkönsiirtoyhtiöiden on pistettävä heti toimeksi, eikä jäädä odottelemaan, jos aikovat vastata uuden sähkölain tuomiin muutoksiin hyvissä ajoin.

– Olemme lähteneet siitä, että 15 vuoden päästä me täytämme uuden lain asettamat kriteerit. Etenemme saneeraustöissämme ensisijassa keskijänniteverkossamme. Toki meidän täytyy saneerata myös pienjänniteverkkoa eli niitä sähkölinjoja, jotka menevät yksittäisiin taloihin. Nyt kuitenkin haemme mahdollisimman suurta asiakasvaikutusta mahdollisimman nopeasti. Töitä kyllä riittää hyvin koko 15 vuodeksi. Seuraavan vuosikymmenen aikana Suomi tulee tavallaan sähköistetyksi täysin uudelleen.

Yhtenä haasteena tälle mittavalle projektille hän näkee työvoiman riittävän saannin.

– Tämä on yksi asia, joka on jäänyt huomioimatta mediassa. Toimenpiteillämme on todella merkittävä työllistävä vaikutus Suomessa. Pelkästään meidän investointimme, josta olemme puhuneet julkisuudessa eli noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, työllistävä vaikutus on suoraan noin 2 000 ja välillisesti noin 6 000 henkilötyövuotta vuodessa.

Antilan mukaan se, kuinka nopeasti Carunan työt etenevät riippuvatkin paljolti myös siitä, kuinka nopeasti yritys löytää alan tekijöitä.

– Erityisesti paikallisille maanrakennusyrityksille tulee työtä löytymään meiltä hyvin vuosiksi eteenpäin. Maanrakennuskalustoahan ei kannata liikutella paikasta toiseen vaan mieluiten hyödynnämme paikallisia alan yrittäjien palveluita.