https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Tekoäly tunnistaa Kehä 1:n ruuhkaputken tukoksia

Liikennevirasto ja Tieto ovat jo keväästä lähtien kokeilleet tekoälyn ja nousevan uuden LiDAR -mittausteknologian käyttöä liikennevirtojen analysoinnissa. Tulosten perusteella tekoäly kohentaa liikenneturvaa ilman merkittäviä lisäkustannuksia.

bentley

Sensorifuusioon perustuva kokeilu osoittaa, että tekoälyn avulla voidaan analysoida liikennevirtaa ja tuottaa tosiaikaista tietoa turvallisuuden tueksi ilman merkittäviä lisäkustannuksia, Tieto Oy summaa kokeilun tulokset tiedotteessaan. 

Tavallisuudesta poikkeavat liikennetilanteet aiheuttavat tieliikenteessä merkittäviä turvariskejä. Tällä hetkellä liikenteen automaattinen valvonta perustuu vahvasti kameraperustaiseen videodataan. Kehittyneimpiä ratkaisuja käytetään lähinnä tunneleiden turvallisuuden valvonnassa. 

Tekoälyä ja sensoridataa yhdistäviä järjestelmiä ei vielä yleisesti käytetä epätavallisten tilanteiden tosiaikaisessa valvonnassa. Sensorifuusiota hyödyntävät ja automaattisesti tekoälyn avulla dataa analysoivat järjestelmät voivat jatkossa helpottaa turvallista tienpitoa.

Kehä 1:n tunnettu ruuhkaputki koealueena 

Liikenneviraston ja Tiedon kokeilu toteutettiin Espoon Leppävaarassa sijaitsevassa Mestarintunnelissa. Tunneliin asennettiin videokameroiden rinnalle LiDAR (light detection and ranging) -tutka. Videokuvaan verrattuna LiDAR -teknologian etuna on sen toimintavarmuus erilaisissa valaistusolosuhteissa, sillä itse laservalopulssin tuottava LiDAR-teknologia toimii luotettavasti myös hämärässä. 

Kehitettävän ratkaisun tuli havaita muun muassa pysähtyneet ajoneuvot ja muut poikkeavuudet, kuten teillä liikkuvat ihmiset tai eläimet. Hankkeella oli käytettävissä runsaasti normaalista liikennevirrasta kerättyä dataa. Poikkeustilanteita mittausajanjaksolle osui kuitenkin vain vähäin, ja tämä vaikeutti tekoälyratkaisun kehittämistä.

- Hankkeessa toteutettiin normaalia liikennevirtaa mallintava sensorifuusioperustainen räätälöity koneoppimismalli, joka tunnistaa myös täysin uudet poikkeustilanteet vertaamalla niitä normaalista liikenteestä opittuun malliin. Tämä lähestymistapa osoittaa, että pienilläkin havaintomäärillä voidaan rakentaa käytännössä toimivia tekoälyratkaisuja, kertoo datatieteilijä Ari Rantanen Tiedon Datakeskeiset liiketoiminnot -yksiköstä.

- Poikkeustilanteet pitää kyetä tunnistamaan automaattisesti. Tämä on keskeinen vaatimus turvallisessa tieverkossa. Nykyisten toimintavaatimusten perusteella kustannustehokkaimmaksi on osoittautunut kamerapohjainen häiriöhavaintojärjestelmä. Markkinoita kuitenkin seurataan jatkuvasti ja uusien teknologioiden avulla pyritään hakemaan uusia mahdollisuuksia ja lisää  kustannustehokkuutta, Liikenneviraston tieasiantuntija Kalle Ruottinen sanoo. 

Tekoälyn avulla reaaliaikaista tietoa 

Projekti osoittaa, että liikenteen automaattisella analysoinnilla voidaan tuottaa eri sidosryhmien tarpeisiin riittävästi lähes reaaliaikaista informaatiota ilman merkittäviä lisäinvestointeja sensoreihin. Sensorifuusiotekoäly mahdollistaa liikennevirtojen analysoinnin lisäksi lukuisan joukon muita käyttötapauksia, esimerkkinä häiriötilanteiden ennustaminen ja liikenteenohjauksen avustaminen.

Tieto Oy hyödyntää datakeskeisen maailman mahdollisuudet ja tuottaa niiden avulla lisäarvoa yksilöille, organisaatioille ja yhteiskunnalle. Yritys pyrkii olemaan asiakkaidensa paras kumppani liiketoiminnan uudistamisessa. 

Tiedon pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja yrityksen palveluksessa työskentelee yli 13 000 ammattilaista lähes 20 maassa. Tiedon liikevaihto on noin 1,5 miljardia euroa. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ:ssa Helsingissä ja Tukholmassa. Markku Pervilä

Uusimmat artikkelit

16.1.2025 | Alan Uutiset

Sähkön vuosi 2024: päästöt vähenivät 25 prosenttia

Ydinvoima on edelleen suurin sähkön tuotantomuoto, tuuli on noussut toiseksi suurimmaksi. Sähkön päästöt ovat nyt vain kymmenes vuoden 2010 päästöistä.

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui

Tammikuun alussa tehtyjen onnistuneiden koekäyttöjen jälkeen voimalaitoksen molempien turbiinien koko kapasiteetti on taas käytössä.

30.12.2024 | Tutkimus ja koulutus

Ammoniakki -tutkimusprojekti sai miljoonarahoituksen

Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Sen käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita selvitetään yliopistojen ja teollisuuden yhteisessä tutkimushankkeessa.

12.12.2024 | Kumppaniartikkeli

Väylät kuntoon

Väylävirastolla, kunnilla ja kaupungeilla on paljon tieverkoston korjausvelkaa. Teitä ei kuitenkaan kannata päällystää ennen kuin on tutkittu kantavatko teiden pohjat. Pahimmassa tapauksessa päällystetty tie on seuraavana keväänä taas rikki.

Metsä Group: Puuperäisen hiilidioksidin talteenotto on iso mahdollisuus

Metsä Group ja Andritz ovat selvittäneet, millaisia vaikutuksia aiheutuisi noin neljän miljoonan hiilidioksiditonnin talteenotosta Kemin biotuotetehtaalla.

Fazer sähköistää Lappeenrannan makeistehtaan höyryn tuotannon – yli 10 prosentin vähennys koko konsernin päästöihin

Höyryn tuotannon sähköistyksen myötä tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät vuositasolla noin 90 prosenttia ja koko Fazer-konsernin päästöt yli 10 prosenttia.

Vesilaitosyhdistyksen Kalkkikivialkalointiopas on päivitetty ajantasalle

Päivitettyyn oppaaseen on kerätty käyttökokemuksia vedenkäsittelylaitoksilta ja uutta tietoa muun muassa kalkkikivialkaloinnin hiilijalanjälkeen, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyen.