Amerikkalaiset tutkijat Stephen Vargo ja Robert Lusch julkaisivat maailmanmaineeseen nousseen artikkelinsa palvelukeskeisestä suuntauksesta jo vuonna 2004. Herrojen mukaan liiketoimintaa voi harjoittaa tuotekeskeisesti tai palvelukeskeisesti. Heidän näkemyksensä oli, että tulevaisuudessa palvelukeskeinen suuntaus (Service Dominant Logic) on dominoiva ja menestyjäyritykset tulevat tekemään katteensa enemmän palveluiden kuin tuotteiden kautta. Heidän visionsa on nykyään yhä enemmän todellisuutta.

Karkeana esimerkkinä palvelukeskeisestä toiminnasta voisi toimia vaikka mikä tahansa moottori: tuote itsessään voidaan myydä lähes ilman katetta, ja dollarit tuo kotiin moottorin elinkaaren mittainen huoltopalvelu. Tuotteeseen voidaan siis luoda elinkaaren aikana erilaisia palveluita, jopa kokonainen palveluekosysteemi kumppaniverkoston kautta.

Teollisesta vallankumouksesta suomalaisen teollisuuden kultamuna

Helsingin Sanomat haastatteli hiljattain (31.8.2013) Konecranesin Pekka Lundmarkia yrityksen tulevaisuuden visioista. Lundmark näki, että laitteiden etähuollosta muodostuu nostokoneyrityksen liiketoiminnan ydin. Lundmarkin mielestä tässä voi muhia todellinen kultamuna koko suomalaiselle teollisuudelle. Kyseessä voi jopa olla uusi teollinen vallankumous. Asiassa on enemmän kuin vinha perä. Jos laitteiden ja koneiden huolto on palvelukeskeisen liiketoiminnan ydin, millä palveluilla voitaisiin puolestaan nostaa kunnossapidon toimintavarmuutta ja alentaa huollon kuluja? Palvelukeskeisen kunnossapidon ytimessä on sujuva tiedon jako, joka mahdollista lyhyen reagointiajan ja sujuvan huoltotyön.

Oletetaan, että huollettavat laitteet pystyvät kommunikoimaan keskeisistä parametreistaan, vaikkapa lämpötilasta, kierrosnopeudesta, sähkönkulutuksesta ja niin edespäin. Kun data saadaan kerättyä ja nykyteknologian avulla analysoitua erittäin nopeasti, päästään tilanteeseen, jossa laitekantaa voidaan monitoroida reaaliajassa. Hälytysrajat voidaan asettaa ja tulkita, tarvitseeko laite tarkastusta tai huoltoa.

Etähallinnan avulla laitteiden huoltotarve on ennakoitavissa, ja kunnossapito hoituu enemmänkin tarvepohjaisesti kuin varmuuden vuoksi tehtävänä kausihuoltona.

Etähallinnalla voidaan ensin tarkastella, voidaanko laitteelle tehdä etäyhteydellä jotain. Jollei, voidaan lähettää laitteen tiedot ja hälytyksen aiheuttaneet tiedot tulkittuna huoltohenkilön mobiililaitteeseen, ja sitten vain paikan päälle. Päästään tilanteeseen, jossa huoltotarve on ennakoitavissa ja kunnossapito hoituu enemmänkin tarvepohjaisesti kuin varmuuden vuoksi tehtävänä kausihuoltona. Statistiikkaa, jota saadaan niin laiteilta kuin huoltohenkilöiden mobiiliraportointeina, voidaan hyödyntää arvioimaan seuraavan huoltotarpeen tyyppi ja ajankohta. Viat voidaan yhä useammin ennakoida ja korjata ajoissa, jolloin laitteen toiminta jatkuu häiriöittä.

Raha-automaattiyhdistys on kunnossapidon edelläkävijä

Raha-automaattiyhdistys on alallaan varsin visionäärinen edelläkävijä. Heidän valtakunnallisessa peliautomaattien kunnossapitoratkaisussaan yhdistyvät teollinen internet, täydellinen kunnossapitojärjestelmä ja ennennäkemätön mobiiliratkaisu. Laitteet lähettävät dataa, jota tulkitaan, ja tehtävät saadaan välitettyä työpankkiin, josta työporukat imuohjautuvasti ottavat omansa. Paikkatietoratkaisu ohjaa paikan päälle ja ehdottaa matkan varrelta mahdollisia käyntikohteita samalle reissulle. Kaikki tarvittavat tiedot ovat mukana ja yksityiskohdat raportoitavissa. Kunnossapidon mobiiliratkaisu on vieläpä erittäin pidetty käyttäjien keskuudessa.

 Pelaajat ovat tyytyväisiä sen mukaan, kuinka ”hyvin” laite toimii, eli paljonko euroja kilisee pelikoneen laariin. Siihen huolto ei voi vaikuttaa, siitä on vastuussa rouva Fortuna. Se, mihin voidaan vaikuttaa, on laitteiden toimintavarmuus. Se on tärkeää luonnollisesti tuotonmenetysten minimoimiseksi, mutta ovathan toimivat laitteet on myös vahvasti imagokysymys.

Suomella on kaikki edellytykset menestyä

Vallankumousjohtaja Lundmarkin mukaan teollisen internetin hyödyntäminen parantaa tuottavuutta kymmeniä prosentteja. Ei huono visio, kun ottaa huomioon, että teknologia tällaisen palveluorganisaation luomiseen on jo olemassa. Keskeiset elementit kokonaisuudessa ovat kommunikaatiokykyiset laitteet, hyvä kunnossapidon järjestelmä, jonne kaikki data kerätään, huollon mobiiliratkaisu työtehtävien välittämiseen ja raportointiin sekä teolliseen vallankumoukseen sitoutunut organisaatio.

Olisi hienoa nähdä, että Suomi profiloidaan tulevaisuudessa johtavaksi maaksi modernien teollisuuden palveluketjujen osalta. Visio on täysin toteutettavissa. Suomessa on erinomainen koulutustaso, kova insinööri- ja laiteosaaminen, edulliset mobiililaitteet ja tietoverkot sekä armottoman kova kiinnostus tehdä asiat aina pikkuisen paremmin kuin muut.

Ei anneta tätä mahdollisuutta ruotsalaisille, eihän?

Timo Mulju

teknologiajohtaja

Fifth Element Oy

timo.mulju@fifthelement.fi