Teollisuusendoskopia tunkeutuu uusille aloille rakenteita puretaan yhä turhaan
Näköhavaintoon perustuvan etätutkinnan käyttö ja kohteet lisääntyvät Suomessa. Kunnossapito tehostuu, kun vianmääritykseen tarvitut havainnot hankitaan tähystämällä, purkamatta kohdetta. Teollisuusendoskopia tarjoaa monille toimialoille mahdollisuuksia säästää aikaa ja materiaaleja. Endoskooppeja on moneen lähtöön ja oikean laitteen valinta vaatii asiantuntemusta.
Endoskooppeja on pitkään hyödynnetty esimerkiksi lentokoneiden huollossa, voimalaitoksissa ja yhä useammin autokorjaamoissa. Kiinteistöissä laitteita käytetään usein korjausrakentamisessa sekä pinnoitukseen perustuvissa putkiremonteissa. Prosessiteollisuudessa erilaisten tähystyslaitteiden avulla on niin ikään paljon käyttömahdollisuuksia. Teollisuusendoskopian kysynnän uskotaan kasvavan lähivuosina.
– Ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen laitteiden korkea hankintahinta, endoskopian tunnettuuden lisääntyminen ja yleistyvät yksittäiset tähystystarpeet ovat lisäämässä kiinnostusta myös teollisuusendoskopian palveluihin, laitevälitykseen ja konsultointiin, arvioi alan markkinaselvityksen toteuttanut Janne Talvitie endoskopiaan erikoistuneesta Okulaari Oy:stä.
Kuntotarkastus prosessia keskeyttämättä
Ruukin Raahen tehtaiden koksaamolla haluttiin kesällä 2013 selvittää neljännesvuosisadan toimineen koksipatterin regeneraattorin kuntoa ja mahdollisia korjaustarpeita. Regeneraattori on tulenkestävistä tiilistä rakennettu monimutkainen rakennelma, jossa on useita kanavia.
– Kuin reikäjuusto, jossa lämpötila on suurimmassa osassa toistatuhatta astetta, alaosan vajaasta 200 asteesta ylöspäin, kehitysinsinööri Pekka Myllymäki kuvaa.
Umpinaisen rakenteen vuoksi tiilimateriaalin mahdollisia vaurioita ei voi tarkastella paljaalla silmällä. Myllymäen mukaan vastaavien ongelmien kanssa painitaan muuallakin maailmassa. Moni on päätynyt mekaanisesti särkemään patterin rakennetta ja silmällä selvittämään syntyneitä vaurioita.
– Aina ei tule ensimmäisenä mieleen, että prosessilaitteistojen sisällöt pääsee näkemään tämmöisellä nopealla ja helpolla konstilla hajottamatta isommin mitään. Me emme halunneet ryhtyä purkamiseen, vaan selvitimme vaihtoehtoja, Myllymäki kertoo.
Raahen tehtailla on käytössä omia tähystyslaitteita, mutta ne eivät yltäneet vaativaan kohteeseen, jonka havainnointiin tarvittiin voimakkaampaa valoa ja pidempää kuitua. Tutkittavan kohteen korkea, noin 300 asteen lämpötila asetti omat vaatimuksensa, koska koksausprosessia ei voitu pysäyttää eikä regeneraattoria jäähdyttää.
Okulaarin endoskooppiasiantuntija Vesa Talvitie toi paikalle oikean laitteen ja lisäksi typpikaasulla jäähdytetyn kuvauslanssin, jonka avulla pystyi kuljettamaan kuidun ja linssin regeneraattorin kanaviin ilman rikkoutumisen vaaraa.
– Yhdessä tehtiin lämpötilansietotestit ja lähdettiin kokeilemaan. Me tunsimme tähystyskohteen olosuhteet ja vaatimukset, ja alan erikoismiehellä oli sopivat laitteistot ja osaaminen. Kertaluontoisempaan tarpeeseen ei ole järkeä lähteä hankkimaan melko kalliita laitteita, kun palveluakin on joustavasti saatavissa, Myllymäki toteaa.
Palveluille on kysyntää
Teollisuusendoskooppi on tuttu työkalu myös kosteuskartoittaja Vesa Kankaalle. Kangas laatii syyselvityksiä kastumien ja vuotojen syistä ja paikannuksista Ylöjärvellä toimivassa Vesivahinkotekniikka Oy:ssä. Yritys tekee toista tuhatta selvitystyötä vuodessa lähinnä vakuutusyhtiöille, isännöitsijöille ja rakennusliikkeille. Endoskooppien lisäksi vaihteleviin kartoituksiin käytetään monipuolisesti muutakin kalustoa, kuten lämpökameroita.
– Usein on epäselvää, miksi rakenteissa mitäkin tapahtuu. Rakenteita puretaan edelleen turhaan, kun ei ole tietoa vaihtoehtoisista menetelmistä. Endoskoopit sekoitetaan monesti tavalliseen viemärikameraan, jotka ovat moniin kohteisiin liian isoja ja joiden päätä ei pysty ohjailemaan, Kangas huomauttaa.
– Joskus kuvitellaan, että endoskoopilla pääsee ihan mihin tahansa, mutta vaijerilla pitää olla reitti. Se ei kulje loputtomia matkoja väljässä rakenteessa. Laitteen tunkeutumiskykyä ehkä yliarvioidaan.
Väärinkäsityksiä ruokkivat myös edulliset jokamiehen tutkintakamerat, joita saa miesten tiimareista parilla satasella ja joissa on vartta vain kymmeniä senttejä.
– Puhutaan ihan eri asiasta, Vesa Kangas huomauttaa ja viittaa sekä laitteiden ulottuvuuteen että tekniseen suorituskykyyn. Vesivahinkotekniikan käytössä on usein 7,5 metrin videoendoskooppi, jossa on pieni kuuden millin kuvapää ja vaijeri. Kamerapäätä ohjaillaan lähtöpäästä joystickillä. Vesa Kangas kiittelee sen kuvan laatua, mutta itse laitetta hän luonnehtii kalliiksi.
– Meillä sitä tarvitaan jatkuvasti, joten ainoa vaihtoehto oli omaksi ostaminen, sillä vastaavaa palvelua ei ollut kohtuullisin keinoin ostettavissa, Kangas sanoo.
– Palveluntarjoaja kyllä mahtuisi markkinoille. Harvassa on korkeatasoisia vehkeitä, joissa olisi pitkä ulottuvuus. Heti ensimmäisenä kesänä laitteen hankittuani kävi ilmi, ettei yksityisrintamalla ole ketään. Ramppasin sitten Porissa Technip Offshorella kuvaamassa upotettavia vehkeitä. Ne kaikki piti kuvata sisäpuolelta, sillä konsultin kolmemetrinen kamera ei yltänyt viimeisiin hitsaussaumoihin, Kangas kertoo.
Endoskooppeja on moneen lähtöön
Kasvavaan kysyntään ja erikoistumistarpeisiin pyrkii vastaamaan teollisuuden tähystyslaitteisiin keskittynyt Okulaari Oy, joka on laajentamassa toimintaansa teollisuusendoskopian palveluihin. Vuonna 2011 perustettu yritys tuo maahan saksalaisen IT Conceptsin endoskooppeja.
– Palveluiden kehittäminen tuo laadukasta kalustoa ja erikoisosaamista eri toimialojen käyttöön kustannustehokkaasti. Käytössä on monipuolinen valikoima ammattikäyttöön tarkoitettuja endoskooppeja, ja tähystykset vaativiin kohteisiin järjestyvät yleensä nopeasti, Okulaarin palvelukehityksestä vastaava Janne Talvitie sanoo.
Uusi palvelumalli kehittää alan nykyisiä yhteistyömahdollisuuksia ja järjestää hajanaiset tähystyspalvelut kokonaisuudeksi. Se mahdollistaa myös tuotteistetut koulutuspalvelut sekä laitteiden käyttötuen ja konsultoinnin.
– Endoskooppeja on moneen lähtöön. Teknologia on tunnettava, jotta osaa valita oikeat laitteet eri kohteisiin ja käyttötarkoituksiin, Okulaarin asiantuntija ja yrityksen perustaja Vesa Talvitie korostaa.
Tiinu Wuolio
Kirjoittaja on yritys- ja
asiantuntijaviestintään
erikoistunut viestintätoimistoyrittäjä