Kunnonvalvonnan asiantuntija Veli Lumme toi Suomen markkinoille ensimmäisenä tietokoneohjatut tiedonkeruujärjestelmät jo 1980-luvun puolivälissä.

– Suomessa ollaan edistyksellisiä. Uusia laitteita ja tekniikoita on otettu jatkuvasti käyttöön tehostamaan kunnonvalvontaa, sanoo kunnonvalvonnan asiantuntija Veli Lumme.

– Niihin tutustutaan omalla porukalla ja tukena käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita.

Melko yleistä on, että tuotantolaitoksen kunnossapito on ulkoistettu, mutta kunnonvalvonnan hoitaa oma henkilöstö.

– Kunnonvalvonta on laitoksen omaa ydinosaamista. Toisaalta kunnonvalvonnan ulkoistus voi tuoda yrityksen käyttöön erityisosaamista ja laajempaa kokemuspohjaa. Kunnossapidon ulkoistaminen on ollut joskus edestakaista. Toimintoja annetaan ulkopuolisten hoidettavaksi, mutta niitä saatetaan eri syistä palauttaa takaisin omalle organisaatiolle, toteaa Veli Lumme.

Suomi on kunnonvalvonnan eturivissä

Kunnonvalvonta on ollut tiiviisti mukana koko Lummen työuran ajan. Hän toi Suomen markkinoille ensimmäisenä tietokoneohjatut tiedonkeruujärjestelmät jo 1980-luvun puolivälissä. Nykyään nämä ovat yleistyneet laajalti. Hänen omistamansa yrityksen kautta voi hankkia pätevyyden värähtelymittausten ja diagnostiikan alalla. ISO standardi 18436-2 määrittelee neljä kategoriaa, joista kolmessa alimmassa voi suorittaa näyttökokeen tällä hetkellä suomen kielellä.

Lumme itse hankki ylimmän IV-tason pätevyyden kuluvana kesänä Saksassa järjestetyn koulutuksen jälkeen. Osallistujia oli 17, joista 8 läpäisi pätevyystutkinnon. Mobius Instituten myöntämiä IV-tason pätevyyksiä on vain reilulla kymmenellä alan ammattilaisella maailmanlaajuisesti, joten Lummen tasoisia asiantuntijoita ei tule kovin usein vastaan.

Yleisellä tasolla tilanne on Suomessa hyvä. Sertifiointi nähdään tärkeänä osana yritysten laatujärjestelmiä. Täällä toimii jo noin 150 eri tasoille sertifioitua värähtelyanalyysin ammattilaista ja määrä on edelleen kasvussa. Tällä lukumäärällä Suomi on selvästi edellä muun muassa Ruotsia ja Norjaa.

Ilmeisesti organisaatioiden keveneminen on vaikuttanut siihen, että alan arvostus on nousussa.

– Kunnonvalvontahenkilöstöä pidettiin vielä 1990-luvulla outona porukkana. Tällä vuosituhannella vastuu ja arvostus ovat kasvaneet. Asiantuntijalausuntoja ei enää kyseenalaisteta ollenkaan samassa määrin kuin aikaisemmin, Lumme toteaa. Teollisuuslaitokset siis arvostavat sitä, että tuotanto pyörii ilman yllätyksiä ja alkaviin ongelmiin osataan valmistautua ajoissa.

– Kunnonvalvontahenkilöstöä pidettiin vielä 1990-luvulla outona porukkana. Tällä vuosituhannella vastuu ja arvostus ovat kasvaneet, toteaa Veli Lumme.

Vientiteollisuuden toimitusvalvontaa

Nykyisin suuren osan Veli Lummen työpäivistä vie toimitusvalvonta. Se käsittää valmistuksen seurannan sekä erityisesti toimintakokeiden valvonnan.

Kohteiksi hän listaa muun muassa pumput, hissit, nosturit, painelaitteet ja venttiilit. Valvonta käsittää myös laitteiden materiaalit käyttäen PMI-, radiografia- ja ultraäänimenetelmiä.

– Aktiivisen toimitusvalvonnan avulla vähennetään tilaajan ja toimittajan välisiä erimielisyyksiä. Ongelmat on helpompi ratkaista, kun laite on vielä valmistavalla tehtaalla, Lumme muistuttaa.

– Yleisimpiä, vaikkakin toki harvinaisia, ongelmia ovat puuttuvat tai virheelliset
materiaalitodistukset tai jopa väärät rakennemateriaalit. Myös toiminnallisia puutteita, kuten venttiilien vuodot, on tullut vastaan.

Oma pelikenttänsä ovat takuun aikaiset laitteet, jotka joko vikaantuvat tai epäillään vikaantuneen. Näissä tapauksissa tarvitaan usein ulkopuolisen asiantuntijan lausunto siitä, onko kyseessä väärä käyttötapa vai valmistukseen liittynyt virhe.

– Riitatapauksissa on tärkeää, että lausunnon antaja voi todentaa oman pätevyytensä, sanoo Lumme.

Elämä on ikuista opiskelua

Lumme valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1980. Tämän jälkeen hän on toiminut kunnonvalvontaan liittyvissä tehtävissä Suomen teollisuutta palvelevissa yrityksissä. Toissa vuonna hän väitteli tohtoriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa. Väitöskirja Intelligent Interpretation of Machine Condition Data käsitteli neuroverkon käyttämistä koneiden kunnonvalvonnassa ja ehkäisevässä kunnossapidossa.

Kunnonvalvontaa on suoritettava myös hämärässä ja korkealla.

Väitöskirjan erityishavainto oli se, että kunnonvalvonnan mittauksissa on otettava huomioon ympäristöolosuhteiden muuttuminen. Mittaustietoja ei siis aina kannata laittaa samalle viivalle. Tämä tuli hyvin esille väitöksessä, jonka käytännön kohteena olivat tuulivoimaloiden vaihteistojen värähtelymittaukset ja niiden avulla suoritetut päätelmät toimintakunnosta. Merkittävimmät ulkoiset muutokset olivat tuulen nopeus ja suunta.

Kunnonvalvonta on kehittynyt merkittävästi siitä, kun tiedonkerääjät tulivat markkinoille. Ennen sitä diagnosointi perustui pääosin pyyhkivien suodattimien käyttöön vikoihin liittyvien taajuuksien tunnistamisessa.

– FFT-analysaattoreitakin oli jo käytössä, mutta vielä 1980-luvun alussa ne olivat tyyppiä ”raahattava” eli reittimittauksissa melko kömpelöitä. Jonkin verran myös dataa kerättiin nauhureiden avulla myöhemmin toimistolla suoritettavaa analyysiä varten, muistelee Lumme.

– Vaikka ensimmäiset tiedonkerääjät olivat nykyisiin verrattuna melko vaatimattomia, ne todella mullistivat kunnonvalvonnan tiedonhallinnan. Mittaustulokset saatiin helposti talteen myöhempää vertailua ja analysointia varten. Näiden järjestelmien käyttöön koulutettiin tuolloin satoja henkilöitä Suomessa, sanoo Lumme.

Myöhemmin 1990-luvulla markkinoille ilmaantui tiedonkerääjien kanssa yhteensopivia kiinteitä mittausjärjestelmiä. Samaan aikaan kehiteltiin myös diagnostiikan asiantuntijajärjestelmiä, jotka aluksi perustuivat tunnettuihin diagnostisiin sääntöihin, mutta myöhemmin kokeiltiin ja kehiteltiin ratkaisuja, joissa järjestelmä oppii sääntöjä mitatusta tiedosta.

– Tiedonkerääjät ja analysaattorit ovat viime vuosina kehittyneet ominaisuuksiltaan valtavasti. Niiden tekniset ominaisuudet riittävät mainiosti erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Lisäksi niillä voi suorittaa monia kunnonvalvontaan läheisesti liittyviä toimenpiteitä, kuten tasapainotusta.

– Monet värähtelyvalvonnan vaihtoehtoiset tekniikat (esimerkiksi ultraääni, akustinen emissio, lämpökuvaus, virta-analyysi, jne.) tuovat lisää luotettavuutta oikeiden johtopäätösten tekemiseen. Tämä aiheuttaa lisää koulutustarvetta mittaajille ja analysoijille. Interaktiivinen koulutus simulaattoreiden ja käytännön esimerkkien avulla avaa mittalaitteiden ja vikojen diagnosoinnin saloja helpommin ymmärrettävään muotoon, muistuttaa Lumme.

Kehitys ei saa pysähtyä

Lummella on selkeä näkemys, mihin suuntaan kannattaa jatkossa panostaa.

– Suuri etu saadaan, kun kehitetään oppivia ja älykkäitä järjestelmiä.

Niihin kuuluvat hänen väitöskirjansa kohde neuroverkot ja myös paljon puhuttu Big data. Jälkimmäisessä ollaan edelleen Lummen mukaan liiaksi kiinni perinteisessä lähestymistavassa.

– Ainoastaan murto-osa arvokkaasta tehdastiedosta hyödynnetään. Mukaan tarvitaan paljon lisää adaptiivisuutta. Järjestelmän täytyy sopeutua olosuhteisiin ja uusiin tilanteisiin.

– Eteenpäin päästään uusilla innovaatioilla ja automaatiotason kohottamisella. Oppivat järjestelmät auttavat kehittymään. Uudet tekniikat, kuten langaton etädiagnostiikka, auttavat tehostamaan kunnonvalvontaa. Myös robotiikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia, kuten Uudenkaupungin autotehdas on menestyksellään osoittanut, muistuttaa Lumme lopuksi.

ISO 18436-2

Värähtelymittausten ja diagnostiikan ISO standardi 18436-2 määrittelee neljä kategoriaa.

Kategoria I

Henkilö osaa suorittaa tavanomaisia reittimittauksia ja suorittaa niiden perusteella hälytystarkastelun.

Kategoria II

Henkilö kykenee suorittamaan analyysejä mittaustulosten perusteella ja suorittamaan erikoismittauksia.

Kategoria III

Henkilö tekee vaativia mittauksia ja toimii asiantuntijana ja neuvoo mittaajia ja analysoijia työssään.

Kategoria IV

Henkilö toimii asiantuntijana erityisesti roottoridynamiikan alalla.

Veli Lumme

Neurovision Oy

• syntynyt vuonna 1955 Vaasassa

• 1980 DI, Teknillinen korkeakoulu, konetekniikka

• 1980 alkaen kunnonvalvontaa ja koulutusta eri yrityksissä

• 2012, tohtori, Tampereen teknillinen yliopisto

• Naimisissa, asuu Lohjalla

• Harrastus: Sammatin kesämökki

Teksti: Martti Hakonen Kuvat: Timo Porthan