Varavoimalaitoksen käyttövarmuuden ylläpitäminen hankinnan valmistelusta kunnossapitoon
Yksinkertaistaen: kun ostat laitteen, hankit samalla sen kunnossapitotarpeen. Varavoimalaitoksen tapauksessa käyttöikä on vuosikymmeniä. Hankintaan sisältyy usein takuuajan (1–2 v.) huolto. Miten jatketaan sen jälkeen? Epäkuntoinen laitos saattaa päältä katsellen näyttää aivan samanlaiselta kuin toimiva.
Varavoimajärjestelmä muodostuu tyypillisesti voimakoneesta (tavallisesti dieselmoottori), siihen liitetystä generaattorista, ohjausjärjestelmästä ja apujärjestelmistä, kuten jäähdytyksen ilmanvaihto, polttoaineen siirto ja pakoputki, sekä sähkön jakelun kytkinlaitteista ja virtateistä. Näiden eri osien huollon tarpeet poikkeavat toisistaan ja vaativat useiden eri alojen ammattitaitoja.
Moottorin valmistaja määrittelee ennakoivan huollon ja kunnossapidon ohjelman moottorille ja sen varusteille. Huoltotöiden tekijän on oltava koulutettu työn vaativuustasoa vastaavasti. Esimerkkinä erään valmistajan jaottelu:
- työt, jotka voidaan tehdä purkamatta osia (aistinvaraiset tarkastukset ja esim. öljyn ja suodattimien vaihto)
- komponenttien vaihto
- työt, jotka vaativat moottorin osittaista purkamista
- työt, jotka vaativat moottorin purkamista kokonaan.
Mekaanisten töiden lisäksi on moottorin tietokonetyyppinen ohjausyksikkö pidettävä täydessä toimintakunnossa ja tarvittaessa tehtävä siihen ohjelmistopäivitystä tai asetusarvomuutoksia. Ohjausyksikkö voi olla salasanoin tai muin keinoin niin suojattu, että vain valmistajan valtuuttama taho pääsee käsiksi siihen.
Kunnossapidon töistä osa on kalenteriin, osa taas laitteiden käyttötuntimääriin sidottuja. On myös huomionarvoista, että jos moottori seisoo käyttämättömänä määräajan, esimerkiksi yli kuukauden, moottorin valmistajalla saattaa olla tällaista jaksoa varten erityinen moottorin säilyttämisohje. Ellei siis konetta ylläpidetä ja koekäytetä huolto-ohjelman vähimmäisvaatimusten mukaan, kone pitäisi panna ”koipussiin”.
Varavoimakoneen generaattorin tai sen ohjausjärjestelmän huollon tarve on moottoria vähäisempi. Tärkeätä on puhtaana pitäminen ja johdinliitosten kireydestä varmistuminen. Mahdollisesti pitää rasvata generaattorin laakerit.
Lisäksi on tarpeellista käydä läpi ja tallettaa varavoima-automatiikan tapahtumien ja hälytysten lista. Mikäli asetusarvoja on tarve muuttaa, otetaan myös uusi asetusarvojen listaus ja talletetaan se koneikon asiakirjoihin. Jokaisesta huoltotyöstä on tehtävä tarkka raportti ja talletettava se käyttöpäiväkirjaan ja siitä kiinteistön huoltokirjaan.
Varavoimakone liittyy sähköverkkoon kytkinlaitteiden välityksellä. Kytkinlaitteet juuttuvat, jos ne ovat asennossaan vuosikaudet. Tahdistettava laitos on syytä koeajaa saarekkeena vähintään kerran vuodessa. Verkon rinnalla koeajo on suositeltavaa noin kuukauden välein tai useammin. Varavoima- automatiikan toimintakokeet kattavat myös sen ohjaamat kytkinlaitteet.
Toteutuslaatu vaihtelee
Asennettuina on hyvin kirjava valikoima laitteistoja, joiden osien valmistajista moni on hävinnyt kuten myös suuri osa laitteistokokoonpanojen toimittajista. Käyttöönotto ja huolto ovat yhtä lailla vaihtelevasti järjestettyjä. Asiakirjat ovat useimmiten puutteellisia. Mutta ilahduttavasti yhä useampi valveutunut käyttäjä on havahtunut panostamaan käyttövalmiuteen.
Kerrottakoon eräs ääriesimerkki. Isännöitsijä otti yhteyttä saadakseen selkoa varavoimajärjestelmän kunnostustarpeesta. Asiakirjat olivat kateissa. Laitekilvestä löytyi valmistusvuosi yli 30 v:n takaa. Käyttöpäiväkirjana palvelleesta vihosta löytyi merkintöjä, joista uusimmat olivat yli kymmenen vuotta vanhoja.
Koneikon kuntoa selviteltiin järjestämällä sille huolto ja kuormituskoeajo. Hämmästyttävää oli sinänsä, että se saatiin käyntiin. Kun se saatiin käyntilämpöiseksi, lämpeni myös pakoputki. Sen vesikatolla oleva läpivienti nousi putken mukana lämpöliikkeen vaikutuksesta toistakymmentä senttiä. Putken pintaan tervattu bitumihuopa oli tietenkin vähällä syttyä.
Johtopäätös: koneikkoa ei ilmeisesti ollut kertaakaan kattotöiden jälkeen ajettu kunnolla lämpimäksi. Ilmeisesti ei myöskään ollut sattunut niin pitkää sähkökatkoa, että sen aikana kone olisi toimiessaan lämmennyt vaarallisesti.
Käyttövarmuuden ylläpitäminen
Ajatuksena on huoltaa ennakolta niin, että vältetään viat ja niistä johtuvat häiriöt. Valmistaja joutuu mitoittamaan huolto-ohjelman ehkä hiukan kattavammaksi kuin olisi aivan välttämätöntä, jotta käyttövarmuus ei vaarantuisi. Tilaaja ei kuitenkaan halua maksaa mistään tarpeettomasta. Mikä osapuoli on pätevämpi kuin valmistaja määrittelemään huolto-ohjelman?
Markkinoilla on monen tasoista toimijaa tarjoamassa palvelujaan. Kilpailuttaminen on nykypäivää. On osattava kilpailuttaa niin, että palvelun taso pysyy sellaisena, kuin tilaaja haluaa. Suositeltava lähtökohta on, että tilaaja sitouttaa tarjoajat alkuperäisen valmistajan määrittämään huollon tehtäväsisältöön. Tai jos tilaaja haluaa siitä tinkiä, hän laatii (laadituttaa) oman karsitun tehtäväluettelon. Tarjousten tasapuolinen vertailu helpottuu, jos tarjoukset on annettu samoin perustein.
Huoltotilanteen häiritsevyys
Miksi huolto jää puutteelliseksi? Huoltotilanne saattaa häiritä talon normaalia käyttöä tai kohottaa häiriöriskiä. Huollon aikana varavoimaa ei heti saa. Mutta eikö ole parempi ottaa harkittu hetkellinen riski aikataulutettuna ja tiedotettuna etukäteen kuin hyväksyä jatkuva ja piilevästi kohoava riski? Huollolla palautetaan järjestelmän alentunut toimintavarmuus tavoitetasolle.
Jos varavoimavarmennetulle sähkönjakelulle aiheutuu koekäyttöä aloitettaessa katkos ja palattaessa verkkosähköön vielä toinen katkos, kummastakin aiheutuu tuntuvaa haittaa ja ehkä ylimääräistä vaivaa. Katkoksilta välttymiseksi on suositeltavaa varustaa laitos koekäyttökelpoiseksi verkon rinnalla. Voidaan myös lisätä varavoimakeskukseen kytkinlaitteita, joilla varavoimakone erotetaan koekuormituksen ajaksi syöttämään vain koekuormaa.
On korostettava valmistajan ohjeiden noudattamisen tärkeyttä. Valmistajalla tarkoitetaan tällöin komponentin, esimerkiksi dieselmoottorin valmistajaa. Valmistajan kuhunkin käyttötarkoitukseen määrittelemää kunnossapito- ohjelmaa on kunnioitettava ja noudatettava. Varavoimalaitoksen toimittajan pitäisi sisällyttää laitoksen käyttö- ja huoltoohjeisiin kaikkien laitososiensa komponenttien valmistajien ohjeaineisto.
Jokapäiväiset tehtävät kuukausittaisiin koekäyttöihin asti: sähkölaitteiden ohjaaminen, niiden lokien selaaminen ja muut aistinvaraiset tarkastukset soveltuvat käyttöön opastetun henkilön tehtäväksi (käyttäjä tai huoltoyhtiö). Vuosihuollot ja sitä vaativammat työt on pääsääntöisesti tilattava kunkin erikoisalan urakoitsijoilta.
Päätelmä
Varavoimajärjestelmä toimii parhaimmillaan niin hyvin kuin se on suunniteltu ja tehty. Hyvään lopputulokseen päästään vain määrätietoisella tavoitteenasettelulla, taitavalla suunnittelulla, laadukkaalla toteutuksella, asiantuntevalla käytöllä ja riittävän kattavalla järjestelmän kunnossapidolla. Liika tinkiminen yhdessäkin näistä on säästämistä väärässä paikassa, eli pihistämistä.