Rexam on maailmanlaajuisesti johtava erilaisten tölkkien ja kuluttajapakkauksien valmistaja, jolla on toimipisteitä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassakin. Rexam työllistää 11 000 ihmistä 25 maassa. Suurin osa yrityksen liikevaihdosta tulee tölkkien valmistuksesta; niitä valmistetaan noin 60 miljardia kappaletta vuosittain.

 Yritys perusti Mäntsälään tölkkitehtaan, joka aloitti tuotantonsa tammikuussa 2013. Tehtaan kokonaisinvestointi kolmen vuoden aikana on noin 68 miljoonaa puntaa, ja täydellä kapasiteetilla se kykenee valmistamaan suunnilleen neljä miljoonaa maalattua, täyttövalmista tölkkiä päivässä. Henkilöstömäärä on nyt noin sata, ja suunnitelmien mukaan se kasvaa 120 työntekijään.

 Tehtaan kapasiteetti ja käytettävyys halutaan kohottaa kovan kysynnän vuoksi mahdollisimman korkealle, sillä suomalainen juomateollisuus on siirtynyt lähes kokonaan raskaista lasipakkauksista kevyisiin alumiinitölkkeihin. Kun tölkkien haittavero poistui 2005, oli tölkkien vuosikulutus maassamme noin 300 miljoonaa kappaletta; siitä se on nelinkertaistunut noin 1,2 miljardiin tölkkiin vuonna 2012.

Konsernin käytännöt

Koska Rexamilla on pitkä ja laaja kokemus tölkkien valmistuksesta eri maissa, heillä on myös selkeät ohjeet tehtaissa noudatettavista työrutiineista. Niistä on myös yksityiskohtainen ohjelista, jossa kuvaillaan kunkin koneen käyttö työvaiheineen. Listaan on kirjattu myös kaikki käyttöhenkilöstön tekemiksi halutut huolto- ja tarkistustoimet.

Työt on kuvailtu ja ohjeistettu SOP:eissa (Standard Operation Procedure), ja ne löytyvät sekä paperilistauksena että yrityksen palvelimelta, jolle pääsee tehtaan tietokoneilta. Yhtenäistä toimintakuvausta helpottaa oleellisesti se, että yritys käyttää eri tehtaissaan pitkälti samaa, luotettavaksi havaittua konekantaa. Silloin ohjeistuskin on yhtenäistä, eikä suurta tehdaskohtaista kirjavuutta ole.

Tehtäväkuvauksissa on tarkat ohjeet myös niistä huolto- ja tarkastustoimenpiteistä, joita käyttöhenkilöstön pitää tehdä. Voitelun ja puhdistuksen lisäksi huomiota vaativat esimerkiksi paineiden ja nestetasojen pysyminen ennalta asetetuissa rajoissa sekä mahdollisten vuotojen tai korroosion huomaaminen ja kirjaaminen.

Tölkki valmistuu alumiininauhasta syvävetämällä. Tässä tölkkiaihiot kiiruhtavat jatkokäsittelyyn.

Kolme miljoonaa valmiiksi maalattua tölkkiä vuorokaudessa on suuri määrä, joten koneiden pitää käydä täysillä. Kuvassa pieni osa tölkkivarastoa.

Järjestelmän etuna on muun muassa asetettujen tavoitteiden selkeä seuranta. Graafinen raportti kertoo haluttujen tarkastusten toteutumisesta laitteittain.

Liittyminen suomalaiseen ohjelmistoon

Rexam on valinnut kunnossapitotoimintansa ohjaamiseen jyväskyläläisen ARROW Engineeringin ohjelmiston, johon on sisällytetty Maint-järjestelmän erityismoduuli käyttäjien tekemän huoltotyön ohjaukseen ja valvontaan. Tietokonekytkentä nopeuttaa huomattavasti sitä, kuinka nopeasti ja tarkasti käyttäjähuoltoa voidaan valvoa ja ohjata. Operaattori täyttää työvuoron aikana listan, jossa kysytään jokaisen toimen kohdalla tehty-vai-ei, ja vastaus annetaan yhdellä hiiren klikkauksella.

Ohjelmistoa käytetään tavanomaiseen kunnossapidon ohjaukseen, mutta laajennuksen avulla siinä näkyy myös konsernin haluama, tuotantohenkilöstön tekemä huolto- ja valvontatyö tosiaikaisena. Kone- ja vuorokohtaiset huoltomäärät näkyvät, ja vuoropäällikköjen tietoon tulee, onko suunnitellut ja vaaditut kunnossapitotoimet täytetty. Sama tieto välittyy myös organisaatiossa ylemmäs, joten kehitystä voidaan ohjata järjestelmällisesti.

Vähimmäistavoitteeksi on asetettu, että käyttäjäkunnossapito toteutuu 95-prosenttisesti. Kun kunnossapito-ohjelmisto kertoo, miten työt on kuitattu tehdyiksi, päästään vuorokohtaisesti parantamaan saavutettua tasoa. Tässä vastuu lankeaa vuoropäälliköille, jotka edelleen asettavat tulevaisuudessa saavutettavan käyttöasteen korkealla tasolla pysymisen valmistusta pyörittävien ihmistenkin vastuulle.

Käyttöhenkilöstön osallistuminen kunnossapitoon antaa useita etuja, joista pienin ei varmaankaan ole oman työkalun tunteminen. Huoltorutiinien ja eri toimintojen havaitseminen – esimerkiksi tärinän aistiminen ja seuraaminen – antavat käyttäjille paremman mahdollisuuden reagoida poikkeaviin ilmiöihin. Yhdessä työnjohdon ja kunnossapidon kanssa näiden vakavuutta voidaan arvioida ja päätellä korjausseisokin kiireellisyys sekä seisokin merkitys tuotannolle.

Kokemuksia Metsosta

– Metso Paperin Rautpohjan tehtaalla käyttäjäkunnossapitoon on panostettu systemaattisesti. Laajentamalla kunnossapitovastuuta hallitusti koneiden käyttäjille on saavutettavissa konkreettisia tuottavuushyötyjä, kertoo kunnossapitopäällikkö Jari Immonen

– Aloitimme käyttäjäkunnossapidon ohjeiden teon 2009, ja se on nyt käytössä 103 isoimmalla koneella. Järjestelmän ideana on, että käyttäjä lukee yksinkertaisimmat mittalaitteet, kuten öljysilmät ja painemittarit, ja kiinnittää huomiota koneen siisteyteen ja selkeästi näkyviin kulumiselle alttiisiin kohtiin. Jotta koneiden käyttäjät saatiin mukaan, järjestelmästä tehtiin mahdollisimman yksinkertainen – vain yhden kentän klikkaaminen riittää, kertoo Eppu Kuusela. Hän toimi aiemmin Metsolla kunnossapidon kehitysinsinöörinä, mutta on nyt siirtynyt ARROW Engineeringin palvelukseen.

Järjestelmässä on myös valmiit palaverityökalut, joilla keskeneräiset työt, erilaiset tarkistukset ja muut tiedot saadaan summattua suoraan palavereissa käsiteltäviksi. Myös laskutuksen sujuvan etenemisen varmistamiseksi on harkittu uudet rutiinit, joilla laskujen läpimenoa nopeutetaan. Se on otettu vastaan tyydytyksellä myös kunnossapitoa suorittavalla puolella.

Vikakertomuksissa otettiin käyttöön raportointi, jotta päästään käsiksi vikojen juurisyihin. Tavanomainen vikaraportti oli liian ylimalkainen tähän tehtävään, joten vian määrittelemiseen piti kehittää systemaattinen luokitustyökalu.

– Olemme parantaneet kunnossapitotöiden raportoinnin luotettavuutta. Sen seurauksena mittarit ovat luotettavampia ja kunnossapidon historiatiedon analysointi on parempaa. Lisäksi voimme kohdistaa resursseja oikeisiin korjaaviin toimenpiteisiin, Immonen summaa.

Kuusela korostaa, ettei tällainen menetelmien uudelleenjärjestely onnistu ilman johdon tukea. Myös monet pikkuasiat, kuten käyttäjien kiittäminen oikein tehdystä ennakkohuollosta, ovat tärkeitä, jotta motivaatio kasvaa ja uudet työmenetelmät saadaan kattavasti käyttöön.

– Kokemuksiemme mukaan käyttäjän rooli kunnossapidossa vahvistuu. Samalla kasvaa tarve sovittaa nämä toimenpiteet kunnossapitoohjelmistoon niin, että tehtävät annetaan järjestelmästä. Samalla valvotaan niiden toteutumista, ja pitkän aikavälin tähtäimenä on koota myös tilastotietoa niin, että tehtyjen toimien vaikutus käytettävyyteen voidaan osoittaa, kertoo ARROW Engineeringin Vice President Pekka Pylkkänen.