LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN yliopisto on viime vuosina opittu tuntemaan vihreän energian tyyssijana. Sen myötä kaupunki ja koko Suomen kaakkoinen rajapinta on leimaantunut ympäristöystävälliseksi ja ennen muuta uusiutuvien energialähteiden käytölle myötämieliseksi kulmakunnaksi. On omaa tuulivoimaa, aurinkovoimaa sekä erilaisia, ympäristöystävälliseen ja tuotannollisesti mahdollisimman puhtaaseen energian käyttöön suuntaavia järjestelmiä. On Green Campus, Vihreä kampus, jossa professori Jarmo Partasen mukaan pyritään tekemään hyviä töitä: yliopisto pyrkii joka päivä vaikuttamaan piirun verran parempaa ja kehittyneempää yhteiskuntaa.

– Elämme niin kuin opetamme, Jarmo Partanen sanoo.

– On hyvä, jos laitetaan tavoitteeksi selkeä prosenttiluku, Partanen silmäilee selvitystä Caverionin Siilinjärvellä toteuttamista energiatehokkaista kiinteistöistä ja niiden energiatalouteen liittyvistä tavoitteista.

– Tarkan luvun myötä syntyy aito sitoutuminen, hän sanoo ja lisää, että koolla on tässä merkitystä.

– Jos luku on kaksi, ei tarvitse tehdä mitään. Jos tavoitteena on kymmenen prosentin vähennys energiakustannuksissa seuraavan kahden vuoden aikana, on tehtävä jotakin ja ryhdyttävä toimiin.

Asioiden uusiksi ajattelua

– Ensin poimitaan matalalla roikkuvat hedelmät.

Jarmo Partasen mukaan vanha sanonta on paikallaan myös energiankulutuksen säästötoimissa myös isossa mittakaavassa.

– Ensimmäiset kymmenen prosenttia ovat itse asiassa aika piece of cake: riittää, että laitetaan kuntoon arkirutiineihin liittyvät, energiankulutukseen ja päivittäiseen käyttöön liittyvät, usein helposti korjattavissa olevat asiat. Rakenteellisia muutoksia ei tarvita.

Helposti korjattavien asioiden, tapojen ja tottumusten, muuttaminen ja kuntoon laittaminen vaatii Partasen mukaan enemmän käytäntöjen ja arkirutiinien uusiksi ajattelua kuin investointeja.

– On helpompi päättää, että laitetaan satatuhatta euroa nyt tähän, kuin muuttaa säännöksiä tai lähettää ihmiset energiaremontin alta evakkoon.

Energiatalkoiden tyyppisissä toimissa on ensimmäiseksi selvitettävä, mihin energiaa kuluu ja miten sitä käytetään. Analyyseja on Partasen mielestä helppo tehdä, kun tiedetään, missä eurolla saa parhaan vaikutuksen.

– Action plan, toimintasuunnitelma, pitää olla, hän sanoo ja huomauttaa, että pienilläkin arjen asioilla on merkitystä.

– Esimerkiksi toimitiloissa on hyvä varmistaa, että näyttöpäätteet eivät ole turhaan päällä ja tulostimet eivät ole jatkuvassa valmiustilassa.

Ei ole yllätys, että Partanen ottaa malliksi oman työpaikkansa. Hän kertoo, että yliopistolla energiansäästötalkoot aloitettiin lämpökamerakuvauksilla. Ilmeni, että viimeisimmänkin rakennusvaiheen kiinteistöissä oli huolimattomuusvirheitä. Ikkunan ulkopuolella oli plus-asteita, sisäpuolella mittaus näytti miinusta.

– Asiat korjaantuivat tiivistämällä. Partanen muistuttaa, että lämpökamerakartoitustakin yksinkertaisempaa on opetella tekemään asioita toisin. Hän neuvoo sulkemaan turhassa toimintavalmiudessa nököttävät näyttöpäätteet ja tulostimet.

– Asioista tulee helposti opittu, hyvä tai huono tapa, hän muistuttaa todeten, että tapakoulutus on toisaalta hyvin kertaluontoinen keino säästää energiaa.

– Asiat voi oppia vain kerran, sillä toisaalta kyse on viitseliäisyydestä, hän sanoo ja huomauttaa, että energiansäästöön tähtäävä tapakoulutus ei missään tapauksessa saa olla ihmistä syyllistävää tai työllistävää.

– Jos pitäisi toistuvasti tehdä jotakin energiatehokkuutta edistävää, luonnolliseen päivärytmiin kuulumatonta, niin muistat homman ensimmäisenä ja toisena, ehkä vielä kolmantenakin päivänä. Muistat viikonkin kuluttua vielä, mutta puolen vuoden kuluttua ei ole ajatustakaan, mitä olisi pitänyt tehdä, Partanen sanoo.

Kampus on valtava energiavarasto

Jarmo Partanen muistuttaa, että oli taustalla mikä tuotantotapa tahansa, energian tehtävä on helpottaa ihmisen elämää ja luoda hyvinvointia.

– On pidettävä mielessä, että elämä ei ole energiansäästöä varten, hän sanoo ja huomauttaa, että ei ole kovin kauan siitä, kun energia oli niukkuushyödyke.

– Kun sitä nyt on tarjolla melkein mielinmäärin, kustannukset marginaaliset, ja elämä useimmilla muutenkin aika helppoa, ei energian säästö ole päällimmäisenä mielessä ainakaan kaikilla, Partanen korostaa näkökulmaa, mistä energiapolitiikkaa pitäisi viedä eteenpäin.

– Pitäisi antaa kannusteet siihen, että ihmiset saavat asioita aikaiseksi, hän sanoo ja muistuttaa, että teknistieteellisessä tutkimuksessakin tulokulma voi joskus olla vaatimaton.

– Meidän tutkimuskysymyksemme on, miten tasakatoille asennetaan aurinkopaneelit niin, että ne eivät riko rakenteita. Kun saamme tämän selville, kerromme yhteiskunnalle, Partanen sanoo. Hän korostaa, että yliopiston kampus on kuin pieni kaupunki. Sen kaltaisessa suuressa kokonaisuudessa on paljon mahdollisuuksia energiantuotannon ja siihen liittyvien järjestelmien näkökulmasta.

– Tämä on valtava energiavarasto, jonka ylläpitoon liittyvät haasteet kasvavat sitä mukaa, mitä enemmän tuulta ja aurinkoa käytetään energiatason ylläpitoon. Myös varastointipuolelle tarvitaan uusia ratkaisuja.

´Vihreän kampuksen´ tutkimuksen ja rakentamisen kohteina ovat Partasen mukaan omaa ja paikallista tuotantoa koskevat yksityiskohdat.

– Koko valtava kiinteistö on meillä energiavarastona ja kuormituksia voidaan ohjata kulloisenkin tarpeen mukaan, hän sanoo. Kokonaisuutta peilataan vallitseviin markkinoihin ja tarpeisiin. Partasen mielestä ei ole tarpeen tarkastella, onko kyseessä sähkö vai lämpö.

– Kokonaisoptimoimmilla selvitämme, miten varantoja käytetään niin, että tuotto on mahdollisimman suuri, hän sanoo ja paljastaa, että näkemys markkinoista on yliopistolla varsin kokonaisvaltainen.

– Tavoitteenamme on esimerkiksi leikata huipputehoja lämmön ja sähkön puolelta sellaisissa ajan hetkissä, jotka ovat energiayhtiölle siinä mielessä kriittisiä, että niiden tulisi tuolloin investoida enemmän.

Kulutuspiikit leikataan pois

Jarmo Partanen toteaa, että järjestelmän näkökulmasta on etenkin isossa kiinteistössä tärkeää tarjota uusia mahdollisuuksia. Hän korostaa energiatekniikkaan erikoistuneen yliopiston merkitystä Lappeenrannan kaltaisella paikkakunnalla.

– Paikallisen teollisuuden kanssa on syntynyt paljon hyvää yhteistyötä, kun toisella puolella on yliopiston osaaminen ja toisella paikallisen teollisuuden pitkät perinteet, hän sanoo ja huomauttaa sivulauseessa, että ristiriitojakin saattaa helposti syntyä.

– Mitään ei tapahdu yhdessä yössä, mutta kun joka päivä tehdään, niin huominen on aina pikkuisen eilistä parempi.

– Katsohan tätä, Partanen sanoo.

– Meillä on tässä sähköverkko, kaukolämpö- ja vesiverkko, hän esittelee yliopistokampuksen karttaa.

–Tuossa on pieni tuuliturbiini, jolla ei sinänsä ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Aurinkosähkön tuotannolla sitä vastoin on, ja tavoitteemme on rakentaa entistä isompia akkuja.

Partanen kertoo, että yksi verkkoon syöttävä sähköauto jo on, ja alueelle liikennöi lähitulevaisuudessa myös sähköbussi.

– Kiluja ja kaluja täällä on. Ne ovat siinä mielessä helppoja, ettei tarvitse muuta kuin mennä kauppaan ja ostaa, hän sanoo.

Haasteeksi Partanen määrittelee oikeanlaiseen hyödyntämiseen liittyvän problematiikan. Hän korostaa, että kaikki informaatio pitäisi kyetä integroimaan suhteessa markkinoihin.

– Olisi ymmärrettävä, mitä käytännössä tarkoittaa, että meillä yliopistolla jyllää läpi vuoden 500 kilowatin sähkökuorma. Kun työpäivä alkaa, se hyppää liki 1,5 megawattia ylöspäin, mutta on taas viikonloppuisin paljon pienempi.

– Meidän tavoitteenamme on hakea energiatehokkuutta sähkön osalta niin, että kaikki isot piikit leikataan pois kuormia ohjaamalla, varastoimalla energiaa akkuihin tai muuten, hän sanoo ja kiittää aurinkoa yliopiston parhaaksi energialähteeksi.

– Kapasiteettitehokkuuden kannalta aurinko on hyvä energian lähde, sillä energiaa syntyy silloin, kun sitä eniten tarvitaan.

Yhteistyötä teollisuuden kanssa on Partasen mukaan todella paljon.

– Yliopiston 80 miljoonan suuruisen budjetin rahoituksesta noin 45 miljoonaa tulee OKM:ltä ja loppuosa, 35 miljoonaa euroa yrityksiltä ja monista muista lähteistä, Partanen sanoo ja huomauttaa, että professorin työ on nykypäivänä suurelta osin rahoituksen hankkimista.

– Yliopiston jokainen professori ikään kuin pyörittää pientä, liikevaihdoltaan parin miljoonan suuruista yritystä, hän sanoo ja toteaa kontaktin yrityksiin olevan joka päiväistä.

Partanen ei halua verrata yliopistopaikkakuntia toisiinsa. ➜

– Yksi on toista vaatimattomattomampi, toinen rönsyilevämpi, hän sanoo. Lappeenrannan Partanen toteaa olleen erityisasemassa kaupungin ”venäläistymisen” myötä.

– Alueelle on tullut rahaa merkittävästi ja talousluvut ovat toisenlaisessa asennossa kuin monessa muussa maakunnassa.

Uusille tuulille myötämielistä väkeä

Jarmo Partasen mielestä yksi tulevaisuuden tärkeimmistä tekijöistä myös energiajärjestelmien kehittämisessä on välittää asianmukainen tieto myös rakentajille ja rakennuttajille. Partanen näet vähän moitiskelee sekä rakennuttajia että rakennusliikkeitä, ja sanoo niiden joskus olevan vanhanaikaisia.

– Tehdään julkinen rakennus, ja laitetaan vaatimukset tähän hetkeen, hän päivittelee.

– Pitäisi katsoa vähintään viiden vuoden päähän. Mieluusti paljon pitemmälle.

Partasen mielestä on tyypillistä, että rakentajat kauhistelevat omavaraisen, suurin piirtein 0-energiatalon hintaa.

– Kukaan ei lupauksista huolimatta ole kuitenkaan tehnyt laskelmia, mitkä rakennuksen todelliset elinkaari- ja käyttökustannukset ovat suunnittelu- ja rakennuskustannuksiin verrattuina.

Rakennuttaja ei perinteisesti ole vastannut rakennuksen käyttökustannuksista, missä professori Partasen mielestä piilee ongelman ydin. Niin kauan kun rakennus- ja käyttökustannukset pidetään erillään, tehdään niin kuin on sata vuotta tehty: mahdollisimman halvalla.

– Suunnittelijan ja rakentamisesta päättävän ei tarvitse kantaa huolta siitä, mitä ovat kustannukset tulevaisuudessa.

Maailma ei tältä osin ole lähimainkaan valmis, vaikka eteenpäin on menty.

– Meillä olisi valmiutta tarkastella erilaisia vaihtoehtoja ja käsitellä energiatehokkuutta hyvin laajasti, eikä pelkästään laskeskella käytetyn sähkön tai lämmön määrää, Jarmo Partanen sanoo ja palaa Lappeenrantaan.

– Muutin tänne vuonna 1994 ja huimasti täällä on edetty. Ihan konkreettisesti, hän miettii ja huomauttaa, että Lappeenrannan kupeeseen rakennettu Muukon tuulipuisto on yksi harvoja Suomessa, jonka tiimoilta ei ole tullut yhtään valitusta: väestö on ollut uuden rakentamiselle myötämielistä. Paikallinen lehdistö on Partasen mukaan koittanut löytää selitystä myönteisyydelle siitä, että väki on tottunut infrastruktuurirakentamiseen.

– Täällä on tehtaiden piippuja, ja silhuetissa erottuvat rakennelmat aivan kuin kuuluvat ympäristöön.

Energiaremontti voi tuoda jopa 50 prosentin säästöt

SIILINJÄRVEN kunta on EU-määräysten ja Motivan kanssa tehdyn energiatehokkuussopimuksen mukaisesti sitoutunut yhdeksän prosentin energiansäästöön vuoteen 2016 mennessä. Kumppaniksi siilinjärveläisille löytyi Caverion. Hankkeen tavoitteena on merkittävä sähkö- ja lämmityskustannusten vähentäminen. Myös hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään 450 tonnia vuodessa.

Caverionin myyntipäällikkö Teppo Mannisen mukaan energiaremontissa useimmiten on kyse siitä, että rakennuksen talotekniikka tuodaan tähän päivään.

– Siilinjärvellä kunta valikoi hankkeeseen yhdeksän kiinteistöä, joiden remontissa oli mahdollista keskittyä taloautomaatioon. Kolmessa kiinteistössä muutettiin myös lämmitystapaa, hän sanoo.

– Yhdessä oli sähkö-, kahdessa öljylämmitys. Ne muutettiin maalämpöratkaisuiksi. Saneerattuja kohteita oli kaikkiaan yhdeksän: viisi koulua, kaksi päiväkotia, kunnan kirjasto ja paloasema.

– Ilmanvaihtokoneisiin asennettiin taajuusmuuttajia ja järjestelmien ohjaustapoihin tehtiin muutoksia, Manninen tiivistää tehdyt toimet. Hän huomauttaa, että työt pyrittiin toteuttamaan niin, että kiinteistöjen normaalia arkikäyttöä häirittiin mahdollisimman vähän.

– Esimerkiksi maalampökaivojen poraukset tehtiin kesällä koulujen loma-aikana. Säästötoimet ja megawattituntien laskenta käynnistyivät tämän vuoden alussa.

– Jo nyt tiedämme, että Siilijärvellä remontoiduissa kohteissa päästään yhdeksää prosenttia suurempiin säästöihin, Teppo Manninen sanoo.

Siilinjärven kunta rahoittaa energiahankkeen sopimusaikana syntyvillä säästöillä. Toimitilapäällikkö Jukka Kellokummun mukaan kiinteistöjen energiatehokkuuden parannustöiden käynnistämiseksi tehtiin pitkään töitä.

– Kunnan näkökulmasta erityisen myönteistä on, että hankkeeseen ei tarvitse sijoittaa rahaa, vaan se rahoitetaan syntyvillä säästöillä. Investoinneille haettiin myös Elykeskuksen 25 prosentin energia-avustusta. Siilinjärveläiset ovat tyytyväisiä hankkeen lopputulokseen, ja mittaustuloksia energiankäytöstä odotetaan suurella mielenkiinnolla.

Pienistä puroista suuret säästöt

– Lappeenranta on ainoa suomalainen kaupunki kansainvälisessä Earth Hour City Challange -kilpailussa, yliopiston ympäristöpäällikkö Kati Koikkalainen sanoo. Kisaan on valittu mukaan kaikkiaan 34 päästöjä kuriin laittanutta kaupunkia eri puolilta maailmaa. Ne kaikki ovat päästöjään pienentämällä hillinneet osaltaan ilmastonmuutosta.

– Yliopisto on sitoutunut vähentämään sähkön kokonaiskulutustaan kymmenen prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tavoite on merkittävä, ja koituu myös omaksi parhaakseemme: yliopisto maksaa itse sähkölaskunsa, joten kaikki säästyvät eurot tulevat omaan pussiin, Koikkalainen sanoo.

Kyse ei ole pelkästään päivittäisiin toimintoihin liittyvistä yksityiskohdista ja rutiineista; myös rakennusten omistaja, Suuomen yliopistokiinteistöt Oy, edistää energiatehokkuutta esimerkiksi kiinteistöjen talotekniikkaan tehtyjen parannusten avulla.

– Yliopiston kakkosrakennus on kokonaan peruskorjattu. Sen yhteydessä muun muassa eristepaksuuksia on lisätty ja ikkunat vaihdettu. Myös valaistus ja sen ohjaus on käytännössä kokonaisuudessaan uusittu, Koikkalainen sanoo.

– Pieniä puroja yhdistämällä voidaan myös isoissa yksiköissä saada aikaan huomattavia säästöjä.

Koikkalainen toteaa, että yliopiston sähköenergian kuukausikulutuksessa oltiin jo melkein kymmenen prosentin säästötavoitteessa. Loppuvuonna kulutus kuitenkin nousi ja ”söi” kokonaistulosta.

– Tämän vuoden alku vaikuttaa taas hyvältä. Tavoite on asetettu ja sen saavuttamiseksi olemme valmiita tekemään töitä.

Koikkalainen nostaa professori Jarmo Partasen tavoin esiin Lappeenrannan kaupungin ja yliopiston välisen yhteistyön. Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä hän kertoo, että kaupunginlahden venelaituriportteihin on osana Green-Marina -hanketta asennettu aurinkopaneelit.

– 5,5 kW:n aurinkovoimala on yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnatun suunnittelukilpailun tulosta. Kilpailussa ideoitiin vihreää huvivenesatamaa ja sen järjestivät Wirma Lappeenranta Oy, Lappeenrannan satamalaitos, Lappeenrannan Energia Oy ja LUT, Kati Koikkalainen sanoo.

Teksti ja kuvat Hannele Koskinen