VALVONTATYÖ ON lisääntynyt tasaisesti automaatioasteen kasvun myötä ja valvottavien prosessien kasvanut seuranta ja hallinta luovat suuria haasteita niin

valvontajärjestelmien käyttöliittymille kuin valvomotilan toimivuudelle.

  Järjestelmien ja käyttöliittymien ongelmat kulminoituvat usein suuren tietomäärän hallintaan sekä prosessin tilan kokonaiskuvan ja oleellisen tiedon esittämiseen. Toimimattomissa käyttöliittymissä oleellinen tieto hukkuu informaatiotulvaan, oikean tiedon löytäminen on haastavaa ja prosessiohjauksen vaikutuksen seuraaminen vaikeaa. Usein kokonaisuudessa on myös liikaa muistinvaraisia asioita.    Käyttöliittymäongelmat kuormittavat operaattoria ja aiheuttavat pahimmillaan turvallisuusriskejä.

  Käyttöliittymäongelmien lisäksi valvomoiden kehitystarpeiden taustalta löytyy myös tilaan liittyviä ongelmia. Koska valvomot ovat ohjauskeskuksien lisäksi toimintaympäristöjä, joissa tehdään erityyppisiä työtehtäviä, tilan, työpisteiden ja ympäristötekijöiden toiminnallisuusongelmat nousevat usein esiin. Liiallinen taustamelu, läpikulusta aiheutuvat häiriöt ja asiaton oleskelu valvomotilassa ovat valitettavan monen valvomon arkipäivää, koska oheistoimintojen suunnittelu tilaan on epäonnistunut.

  Satunnaisia häiriöitä voivat aiheuttaa myös tilan muut käyttäjät, kuten siivoojat, tavarantoimittajat tai vierailijat, jos heidät on jätetty tilan suunnittelun yhteydessä huomioimatta. Työpisteiden ja kalusteiden sijoittelun epäonnistuminen näkyy valvomotyössä kommunikointiongelmina, epäergonomisena työskentelynä ja tehottomuutena. Lisäksi ympäristötekijät, kuten valaistus ja ilmastointi, tuottavat huonosti suunniteltuina ongelmia valvomon viihtyvyydelle ja työn tehokkuudelle. Edellä mainitut valvomotilan ja käyttöliittymien ongelmat ovat todellisuutta useissa valvomoissa, joten tarvetta valvomoiden kehittämiselle on paljon.

Tavoitteena toimivan valvomon ominaisuudet

Edellä mainitut ongelmat on poistettava, jos valvomosta halutaan kokonaisuudessaan toimiva työskentely-ympäristö. Samalla tulee varmistaa myös seuraavien ominaisuuksien toteutuminen. Käyttöliittymien ja informaationhallinnan ratkaisujen tulisi tehostaa operaattorien päätöksentekoketjua: havaitsemisen helppoutta, tilannetietoisuutta, muistin kuormittamattomuutta ja toiminnan virheettömyyttä. Onnistunut valvomotilan layout tukee kaikkia siellä tehtäviä toimintoja ja työtehtäviä sekä on mukautettavissa erikoistilanteisiin, kuten esimerkiksi muuttuvaan miehitysvahvuuteen. Ruokailulle ja ryhmätyöskentelylle on omat tilansa ja kulkuyhteydet ovat toimivia ja häiriöttömiä.

  Valvomohuoneen layoutin suunnittelussa on huomioitu työpisteiden ja ohjauspaikkojen määrä, sijoittelu ja keskinäiset vuorovaikutus- ja näkyvyysvaatimukset. Työpiste- ja kalustusratkaisuissa on huomioitu tilantarve, näkemisen ja kuulemisen vaatimukset, käyttäjien mittasuhteet ja toimintaedellytykset sekä vuorovaikutustarpeet. Näyttöjen määrä ja sijoittelu on optimoitu vastaamaan tilassa tehtävää valvontatyötä. Operointialue on rauhoitettu ja ympäristötekijät on suunniteltu edistämään valppautta ja tarkkaavaisuutta. Viimeistelty, toimintavarma ja viihtyisä valvomo saadaan varmistamalla näiden ominaisuuksien toteutuminen uusissa tila- ja käyttöliittymäsuunnitelmissa.

Kehitysprosessi varmistaa onnistuneen lopputuloksen

Miten uudet suunnitelmat ja onnistunut muutos sitten toteutetaan? Valvomo saadaan vastaamaan vaadittua toimintaa toteuttamalla hallittu valvomon kehitysprojekti, jossa tila ja informaation hallinta sovitetaan käyttäjien ja tehtävien tarpeisiin ja ominaisuuksiin operaattoreiden osallistamisen, uuden teknologian ja monipuolisen asiantuntijuuden avulla. Kehitysprojektin alussa kootaan kattavat lähtötiedot vanhasta valvomosta: tavoitteena on selvittää perusteellisesti muutosta vaativat ongelmat, toimivat ja sen vuoksi muutoksessa säilytettävät asiat sekä tulevaisuuden vaatimukset muunneltavuuden ja kasvuvaran varmistamiseksi. Tarkastelukohteina ovat valvomotila, työpisteet, ympäristötekijät ja informaationhallinta, siis kaikki ne tekijät, joista valvomon toimivuus rakentuu. Tämän tiedon keräämisessä avainasemassa ovat operaattorit sekä osaava, monialainen asiantuntijaryhmä.

Käyttäjä keskeinen valvomo rakennetaan hallitulla kehitysprojektilla, jossa tila ja informaation hallinta sovitetaan käyttäjien ja tehtävien tarpeisiin ja ominaisuuksiin.

Kerätyn tiedon pohjalta tehdään tarvittavat tilaan liittyvät muutosratkaisut: selvitäänkö pienillä korjauksilla, ns. faceliftillä vai tarvitaanko kokonaan uusi tilasuunnitelma? Jos muutos vaatii uuden tilasuunnitelman tai toisiinsa 

Virtuaalistudiossa vuorovaikutteisuus auttaa tilasuunnitelmien ja käyttöliittymien viimeistelyssä.

verrattavia tilasuunnitelmavaihtoehtoja, rakennetaan ne huomioiden voimassa olevat valvomostandardit sekä 

  Kartoituksen pohjalta järjestelmien käyttöliittymiä kehitetään yksittäisten näkymien tasolla tai järjestellään koko esitettävän informaation rakenne uusiksi, paremmin työskentelyä ja prosessinhallintaa tukevaksi. Tarvittaessa mietitään täysin toisenlaisia ratkaisuja, kuten suurkuvanäyttöjen hyödyntämistä, mikä mahdollistaa eri järjestelmistä saatavan tiedon sulauttamisen yhdeksi informatiivisemmaksi kokonaisuudeksi.tuottaen niistä havainnolliset 2D- ja 3D-mallit. Tarkat tiedot kalustuksista ja niiden mitoituksista, kalusteiden ja näyttöjen sijoittelusta ym. detail-tieto dokumentoidaan muutostöiden toteuttamista  varten.

Viimeistely virtuaali-studiota hyödyntäen

Tilasuunnitelmien ja käyttöliittymien viimeistely toteutetaan uuden teknologian avulla eli testaamalla alustavat suunnitelmat virtuaalistudiossa. Virtuaalistudiossa operaattorit ja muut tilan käyttäjät pääsevät alustavien käyttäjäkeskeisten valvomosuunnitelmien ”sisälle” ja uuden kypäränäyttöteknologian avulla katselmointi voidaan toteuttaa erittäin tehokkaasti.

Uusi teknologia mahdollistaa myös suunnitelmien vuorovaikutteisen testaamisen eli uutta valvomomallia voidaan muokata reaaliaikaisesti esimerkiksi kalustuksen, sijoittelun, valaistuksen ja sisustuksen kautta ja tarkastella samalla niiden vaikutusta tilan toimivuuteen.

Testauksen aikana operaattorien ja muiden tilankäyttäjien sekä suunnittelijoiden on helppo keskustella suunnitelmista ja tilan toimivuudesta. Suunnittelija voi perustella tehtyjä ratkaisuja, esimerkiksi pöytien korkeussäädön vaikutusta näyttöjen sijoitteluratkaisuun ja käyttäjät voivat antaa palautetta, esimerkiksi kalusteiden sijoittelun vaikutuksesta omien työtehtäviensä suorittamiseen.

Myös vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen vertailu ja valinta voidaan tehdä tietoperustein, kun käyttäjät voivat nähdä ratkaisut toiminnallisella tasolla ja testata niiden vaikuttavuutta. Virtuaalistudio auttaa myös käyttöliittymäkehityksessä. Sen avulla voidaan simuloida ja testata esimerkiksi näyttöjen keskinäistä sijoittelua, häiriösignaalien toimivuutta tai mahdollisten suurkuvanäyttöjen toteutusta.

Onnistuneen valvomosuunnittelun kannalta on tärkeää, että operaattorit on tuotu kiinteäksi osaksi suunnitteluprosessia ja toteutettavia ratkaisuja voidaan peilata käyttäjien toimintaan ja ominaisuuksiin suunnittelun edetessä. Kun operaattorit pääsevät vaikuttamaan toteutettaviin ratkaisuihin, he ovat myös sitoutuneempia muutoksiin ja tyytyväisempiä lopputulokseen. Tärkein rooli käyttäjäkeskeisellä suunnittelunäkökulmalla ja suunnitelmien toimivuustestauksella on kuitenkin, että sen avulla voidaan jo suunnitteluvaiheessa varmistua, että toteutettavat valvomoratkaisut tulevat toimimaan myös käytännössä.

Sanna Jämsén,

Elomatic Oy

ergonomian tuotevastaava,

elomatic.comsanna.jamsen@