eScop-projektissa luotiin työkaluja, jotka ovat kenen tahansa käytettävissä. Kuvassa Andrei Lobov ja Johanna Rytkönen/TTY

Yhteensä kymmenen eurooppalaista yliopistoa ja yritystä kehitti keväällä päättyneessä eScop-projektissa avointa, tietoon pohjautuvaa tuotannonohjausjärjestelmäarkkitehtuuria. Uudenlainen lähestymistapa vähentää kokoonpanolinjan muutoksiin vaadittavaa aikaa ja vaivaa sekä mahdollistaa eri toimittajilta hankittujen komponenttien yhdistämisen.

Arkkitehtuuri on käytössä useissa organisaatioissa, ja useimmat siinä käytettävät komponentit ovat myös vapaasti kenen tahansa hyödynnettävissä.

Tavoitteena maailmanlaajuiset standardit

Projektissa kehitetyt teknologiat ovat käytössä muun muassa jyväskyläläisessä Fluidhouse Oy:ssä, italialaisessa INCAS Groupissa sekä TTY:llä sijaitsevassa matkapuhelinten kokoonpanoa demonstroivassa FASToryssä.

– Tuotannonohjausjärjestelmän avulla meillä on nyt parempi käsitys tuotannon etenemisestä ja pystymme tekemään parempia päätöksiä. Järjestelmän käyttö on myös helppoa, sillä siinä on käytetty teknisesti tuttuja välineitä ja konsepteja, kuten linkkejä ja selainystävällisiä standardeja, kertoo Fluidhouse Oy:n teknologiajohtaja Otto Karhumäki TTY:n verkkosivustolla.

Italialainen logistiikka-automaatiojärjestelmiin erikoistunut INCAS Group käyttää eScopin teknologioita mahdollistaakseen nopeat muutokset tuotantovolyymissa lisäämällä tai vähentämällä poimintapisteiden määrää. INCAS on tehnyt myös kvantitatiivisia testejä arvioidakseen eScopin teknologioiden vaikutusta. Vertaillessaan uutta ja vanhaa tapaa se pyöritti molempia järjestelmiä rinnakkain.

– Tulokset osoittavat, että yrityksemme voi saada yli 10 prosentin säästöt päivittämällä ohjelmiston ja laitteiston eScop-ratkaisuun, kuvailee INCASin teknologiavastaava Maurizio Foglia Taverna.

Vaikka hanke päättyy, jatkavat konsortion jäsenet lähestymistavan kehittämistä. World Wide Web Consortiumin alaisuuteen on perustettu yhteisö, jossa asiantuntijat voivat yhdessä keskustella ja kehittää teknologioita jopa maailmanlaajuisiksi standardeiksi asti.

Työkalut ja komponentit saatavilla

eScop-projektissa mukana olleet organisaatiot ovat antaneet suurimman osan projektissa kehitetyistä komponenteista ja työkaluista avoimella lähdekoodilla kaikkien käytettäväksi. Osa komponenteista on projektipartnereiden kaupallista omaisuutta.

Työkaluihin kuuluu kolme simulaattoria, joiden reaalielämän vastineita käytettiin projektissa eScop-arkkitehtuurin toimivuuden testaamiseen. Näihin kuuluu varastonhallintatyökalu INCASissa, Fluidhousen öljyvoitelujärjestelmä sekä FASTory-tuotantolinja TTY:llä.

– eScopin simulaattorit ovat olleet hyvin suosittuja. Kun FASTory-simulaattori julkaistiin, ensimmäisen kuukauden aikana järjestelmään tuli yli viisituhatta palvelupyyntöä eri puolilta maailmaa, projektin tekninen koordinaattori Andrei Lobov Tampereen teknilliseltä yliopistolta kertoo.

Lisätietoa eScop-projektista

eScop (Embedded systems Service-based Control for Open manufacturing and Process automation) oli kolmevuotinen (2013–2016) ARTEMIS-JU-projekti, jossa oli mukana 10 eurooppalaista partneria.

Projektia koordinoi Tampereen teknillisen yliopiston FAST-Lab.-tutkimusryhmä.

Projektissa luotiin palveluorientoitunut viitekehys, joka mahdollistaa tehdas- ja prosessikontrollisysteemien rakentamisen ja simuloimisen. Lähestymistapaa kutsutaan avoimeksi, tiedolle pohjautuvaksi tuotannonohjausjärjestelmäksi.