Alan Uutiset | 4.12.2018

Akkumetalli koboltin jalostus vaarassa siirtyä EU:n ulkopuolelle

EU:n kemikaalivirasto (ECHA) on aikeissa esittää Euroopan komissiolle eräiden metallien vaarallisuusluokan tiukentamista. Esityksen mukaan metalliseoksissa saisi olla korkeintaan 0,01 prosenttia kobolttia. Kuitenkin rautamalmissa esiintyy keskimäärin noin 0,4 prosenttia kobolttia. Mahdollisen uuden rajan käyttöönoton seurauksena koboltti pitäisi poistaa rautamalmista, jotta siitä voitaisiin valmistaa vaikkapa kuluttajatuotteita. 

pexels-photo-258083

– EU ampuu itseään jalkaan, jos koboltin vaarallisuusluokitusta eli CLP-luokitusta tiukennetaan huomioimatta sosioekonomisia vaikutuksia, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Taloudelliset edellytykset koboltin jalostamiselle EU-maissa ovat ministerin mukaan vaakalaudalla, ja tärkeän akkumetallin jalostus vaarassa siirtyä EU:n ulkopuolisiin maihin.

– Jos koboltin CLP-luokituksen tiukennus johtaa koboltin käytön rajoituksiin, niin EU:n kiertotalousstrategian toteuttaminen ja eurooppalaisen akkuteollisuuden kehittyminen ovat vaarassa pysähtyä.

– Luokittelusta seuraava lainsäädäntö pitäisi aina perustua riskianalyysiin siitä, miten luonto ja ihminen voivat saada haitallisen tason ylittäviä määriä ko. ainetta. Vaarallisuutta tulee tarkastella yhteistyössä teollisuuden sekä työ- ja ympäristönsuojelun kanssa.

Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky on kiinni korkeasta jalostamisasteesta sekä kyvystä louhia ja jopa tuoda Euroopan unioniin akkujen kannalta keskeisiä metalleja.

– Tarvitsemme akkuja kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan esimerkiksi autoteollisuuden sähköistyessä ja kehitettäessä uusiutuvan energian varastointia, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Ministeri puhui asiasta ministerikollegoilleen EU:n kilpailukykyneuvoston kokouksessa Brysselissä 29.11.2018.

Taustaa:

Koboltti tulevaisuuden akkutuotannon kulmakivi?

Sähköinen liikenne lisääntyy monissa eri maissa lisäten sekä autoissa että akuissa käytettävien metallien tarvetta. Pelkästään Suomessa täyssähköautojen määrä on liki kolminkertaistunut muutaman viimeisen vuoden aikana.  Tämä näkyy myös julkisten sähköautojen latauspisteiden nopeana kasvuna. Nykyisin latauspisteitä löytyy Suomesta jo noin 1300 .

Sähköautot tarvitsevat muun muassa enemmän kuparilankaa, kobolttia ja nikkeliä kuin tavalliset polttomoottoriautot. 

Sähköautojen räjähdysmäinen kasvu tulee nykyisin teknologioin väistämättä synnyttämään pulaa monista metalleista ja metalliseoksista. Jatkossa meidän on mietittävä, mitkä ovat teollisuuden kannalta kriittisten metallien järkevät käyttökohteet ja toisaalta sitä, onko niille esimerkiksi akkuteollisuudessa vaihtoehtoja.

Koboltti on yksi tärkeimmistä litiumakkujen valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista, ja sen tarve kasvaa edelleen sitä mukaa kun sähköautot entisestään yleistyvät.

 

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

Suomessa on otollinen kulttuuri yhdessä kehittämiselle

– Suomi on raskaan prosessiteollisuuden ja konerakentamisen Piilaakso, Pauli Järvinen sanoo.

Hänen mukaansa uusien teknologioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden, akateemisten laitosten ja jopa samalla toimialalla kilpailevien yritysten kesken on Suomessa helpompaa kuin monessa muussa maassa.

17.12.2018 | Tutkimus ja koulutus

Vanhan kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristöön huolestuttavat edelleen Kolarissa

Tietoa vanhojen kaivosten ympäristön nykyisestä tilasta, erityisesti niiden vaikutuksista pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään ja luonnontuotteiden käytettävyyteen kaivataan nykyistä enemmän, osoittaa tuore tutkimus.

13.12.2018 | Alan Uutiset

Fortum valmistautuu Kivenlahden uuteen biolämpölaitokseen rakentamalla uuden kaukolämpölinjan

Fortum kertoo aloittavansa kaukolämpölinjan rakennustyöt Kivenlahdesta Puolarmetsään Espoossa. Putkiyhteydellä valmistaudutaan Kivenlahteen rakennettavaan biolämpölaitokseen, joka tulee vähentämään merkittävästi Espoon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2020 aloittava uusi biolämpölaitos tulee korvaamaan osan Espoon hiilipohjaisesta lämmöntuotannosta. Polttoaineena uudessa laitoksessa käytetään puuperäisiä polttoaineita, kuten hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita.

Mikkeli lähtee hyödyntämään biohiiltä hulevesien käsittelyssä

Mikkelin kaupunki panostaa uusien biohiiliratkaisujen käyttöönottoon. Kaupunkiin Pitkäjärvelle rakennetaan alkuvuoden 2019 aikana biohiiltä hyödyntävä hulevesien käsittelyjärjestelmä, joka toimii samalla ainutlaatuisena hulevesien suodatinratkaisujen tutkimus- ja kehittämisympäristönä tutkimustoimijoille ja yrityksille. Uusi ympäristö vahvistaa osaltaan alueen vesiosaamista.

Elcolinen kunnianhimoinen lupaus: 100 miljoonan liikevaihto 2023 mennessä

Elcoline Group kertoo haluavansa tuottaa erinomaisia teknisiä urakointi- ja kunnossapitopalveluita teollisuusyrityksille ja olla toimialallaan maailman ykkönen. Tavoitteet vaativat määrätietoista kasvua ja siirtymistä yrityksenä seuraavaan kokoluokkaan. Elcolinen kohdalla se tarkoittaa 1 000 työntekijää ja 100 miljoonan euron liikevaihtoa seuraavan viiden vuoden aikana. Liikevaihtotavoitteen Elcoline aikoo saavuttaa orgaanisen kasvun ja yrityskauppojen avulla.  

Painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskeva ohje uudistettu

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on julkaissut uudistetun version painelaitteiden korjaus- ja muutostöitä koskevasta ohjeesta. Ohjeessa kerrotaan, millaisia vaatimuksia painelaitesäädökset asettavat painelaitteiden käytönaikaisille korjaus- ja muutostöille.