Alan Uutiset | 4.12.2018

Akkumetalli koboltin jalostus vaarassa siirtyä EU:n ulkopuolelle

EU:n kemikaalivirasto (ECHA) on aikeissa esittää Euroopan komissiolle eräiden metallien vaarallisuusluokan tiukentamista. Esityksen mukaan metalliseoksissa saisi olla korkeintaan 0,01 prosenttia kobolttia. Kuitenkin rautamalmissa esiintyy keskimäärin noin 0,4 prosenttia kobolttia. Mahdollisen uuden rajan käyttöönoton seurauksena koboltti pitäisi poistaa rautamalmista, jotta siitä voitaisiin valmistaa vaikkapa kuluttajatuotteita. 

pexels-photo-258083

– EU ampuu itseään jalkaan, jos koboltin vaarallisuusluokitusta eli CLP-luokitusta tiukennetaan huomioimatta sosioekonomisia vaikutuksia, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Taloudelliset edellytykset koboltin jalostamiselle EU-maissa ovat ministerin mukaan vaakalaudalla, ja tärkeän akkumetallin jalostus vaarassa siirtyä EU:n ulkopuolisiin maihin.

– Jos koboltin CLP-luokituksen tiukennus johtaa koboltin käytön rajoituksiin, niin EU:n kiertotalousstrategian toteuttaminen ja eurooppalaisen akkuteollisuuden kehittyminen ovat vaarassa pysähtyä.

– Luokittelusta seuraava lainsäädäntö pitäisi aina perustua riskianalyysiin siitä, miten luonto ja ihminen voivat saada haitallisen tason ylittäviä määriä ko. ainetta. Vaarallisuutta tulee tarkastella yhteistyössä teollisuuden sekä työ- ja ympäristönsuojelun kanssa.

Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky on kiinni korkeasta jalostamisasteesta sekä kyvystä louhia ja jopa tuoda Euroopan unioniin akkujen kannalta keskeisiä metalleja.

– Tarvitsemme akkuja kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan esimerkiksi autoteollisuuden sähköistyessä ja kehitettäessä uusiutuvan energian varastointia, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Ministeri puhui asiasta ministerikollegoilleen EU:n kilpailukykyneuvoston kokouksessa Brysselissä 29.11.2018.

Taustaa:

Koboltti tulevaisuuden akkutuotannon kulmakivi?

Sähköinen liikenne lisääntyy monissa eri maissa lisäten sekä autoissa että akuissa käytettävien metallien tarvetta. Pelkästään Suomessa täyssähköautojen määrä on liki kolminkertaistunut muutaman viimeisen vuoden aikana.  Tämä näkyy myös julkisten sähköautojen latauspisteiden nopeana kasvuna. Nykyisin latauspisteitä löytyy Suomesta jo noin 1300 .

Sähköautot tarvitsevat muun muassa enemmän kuparilankaa, kobolttia ja nikkeliä kuin tavalliset polttomoottoriautot. 

Sähköautojen räjähdysmäinen kasvu tulee nykyisin teknologioin väistämättä synnyttämään pulaa monista metalleista ja metalliseoksista. Jatkossa meidän on mietittävä, mitkä ovat teollisuuden kannalta kriittisten metallien järkevät käyttökohteet ja toisaalta sitä, onko niille esimerkiksi akkuteollisuudessa vaihtoehtoja.

Koboltti on yksi tärkeimmistä litiumakkujen valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista, ja sen tarve kasvaa edelleen sitä mukaa kun sähköautot entisestään yleistyvät.

 

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

15.2.2019 | Tutkimus ja koulutus

Tampereen yliopisto panostaa tekoälyn soveltamiseen teollisuudessa

Tekoälyn tuomaa murrosta rummutetaan paljon, mutta hyödyntämättömiä sovellusmahdollisuuksia Suomen teollisuudessa on edelleen merkittävästi. Tätä potentiaalia kartoitetaan Tampereen yliopiston ja yritysten käynnistämässä kaksivuotisessa MIDAS-tekoälyprojektissa.  

11.2.2019 | Alan Uutiset

Uusi verkkotyökalu organisaatioille tekoälykypsyyden testaamiseen

VTT:n kehittämän verkkotyökalun avulla organisaatiot voivat selvittää tekoälyvalmiutensa. Työkalua esitellään tänään 11.2.2019 klo 17 alkavassa AI Monday -tilaisuudessa Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

Tulevaisuuden toimivat väylät edellyttävät monipuolisia rahoituskeinoja ja merkittävää rahoitustason nostoa

Liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa, sanoi Väylän pääjohtaja Kari Wihlman viraston ensimmäisessä sidosryhmätilaisuudessa tänään perjantaina 8.2. Finlandiatalolla.

Energiayhtiö Gasum siirtyi käyttämään 100 %:sti uusiutuvaa sähköä

Energiayhtiö Gasum on siirtynyt käyttämään uusiutuvaa sähköä kaikessa toiminnassaan vuoden 2018 alusta alkaen. Kaikki yhtiön käyttämä sähkö 150 GWh on tuotettu Pohjoismaisella vesivoimalla. 

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus julkistettiin 8.2.2019. Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön välisellä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021. 

VTT kehitti uudentyyppisen laitteen hankalien jätemateriaalien prosessointiin

VTT:n kehittämällä lieriöekstruuderilla on hyvät mahdollisuudet mullistaa kierrätettävien materiaalien käsittelyä ja siten edistää kiertotalousliiketoimintaa. Se soveltuu esimerkiksi hankalien tekstiili- ja muovijätteiden ja hävikkiruoan pelletointiin. Laitteen ensimmäinen prototyyppi ylitti jo ensimmäisissä testeissä tutkijoiden ja teollisen ohjausryhmän odotukset. VTT etsii parhaillaan tekniikalle kaupallistajaa.