Alan Uutiset | 4.12.2018

Akkumetalli koboltin jalostus vaarassa siirtyä EU:n ulkopuolelle

EU:n kemikaalivirasto (ECHA) on aikeissa esittää Euroopan komissiolle eräiden metallien vaarallisuusluokan tiukentamista. Esityksen mukaan metalliseoksissa saisi olla korkeintaan 0,01 prosenttia kobolttia. Kuitenkin rautamalmissa esiintyy keskimäärin noin 0,4 prosenttia kobolttia. Mahdollisen uuden rajan käyttöönoton seurauksena koboltti pitäisi poistaa rautamalmista, jotta siitä voitaisiin valmistaa vaikkapa kuluttajatuotteita. 

pexels-photo-258083

– EU ampuu itseään jalkaan, jos koboltin vaarallisuusluokitusta eli CLP-luokitusta tiukennetaan huomioimatta sosioekonomisia vaikutuksia, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Taloudelliset edellytykset koboltin jalostamiselle EU-maissa ovat ministerin mukaan vaakalaudalla, ja tärkeän akkumetallin jalostus vaarassa siirtyä EU:n ulkopuolisiin maihin.

– Jos koboltin CLP-luokituksen tiukennus johtaa koboltin käytön rajoituksiin, niin EU:n kiertotalousstrategian toteuttaminen ja eurooppalaisen akkuteollisuuden kehittyminen ovat vaarassa pysähtyä.

– Luokittelusta seuraava lainsäädäntö pitäisi aina perustua riskianalyysiin siitä, miten luonto ja ihminen voivat saada haitallisen tason ylittäviä määriä ko. ainetta. Vaarallisuutta tulee tarkastella yhteistyössä teollisuuden sekä työ- ja ympäristönsuojelun kanssa.

Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky on kiinni korkeasta jalostamisasteesta sekä kyvystä louhia ja jopa tuoda Euroopan unioniin akkujen kannalta keskeisiä metalleja.

– Tarvitsemme akkuja kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan esimerkiksi autoteollisuuden sähköistyessä ja kehitettäessä uusiutuvan energian varastointia, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Ministeri puhui asiasta ministerikollegoilleen EU:n kilpailukykyneuvoston kokouksessa Brysselissä 29.11.2018.

Taustaa:

Koboltti tulevaisuuden akkutuotannon kulmakivi?

Sähköinen liikenne lisääntyy monissa eri maissa lisäten sekä autoissa että akuissa käytettävien metallien tarvetta. Pelkästään Suomessa täyssähköautojen määrä on liki kolminkertaistunut muutaman viimeisen vuoden aikana.  Tämä näkyy myös julkisten sähköautojen latauspisteiden nopeana kasvuna. Nykyisin latauspisteitä löytyy Suomesta jo noin 1300 .

Sähköautot tarvitsevat muun muassa enemmän kuparilankaa, kobolttia ja nikkeliä kuin tavalliset polttomoottoriautot. 

Sähköautojen räjähdysmäinen kasvu tulee nykyisin teknologioin väistämättä synnyttämään pulaa monista metalleista ja metalliseoksista. Jatkossa meidän on mietittävä, mitkä ovat teollisuuden kannalta kriittisten metallien järkevät käyttökohteet ja toisaalta sitä, onko niille esimerkiksi akkuteollisuudessa vaihtoehtoja.

Koboltti on yksi tärkeimmistä litiumakkujen valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista, ja sen tarve kasvaa edelleen sitä mukaa kun sähköautot entisestään yleistyvät.

 

Nina Garlo-Melkas

Uusimmat artikkelit

19.4.2019 | Alan Uutiset

Fortum sai ympäristöluvan Porin tuhkajalostamolle

Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Fortumin Porin tuhkajalostamolle ympäristöluvan 18.4.2019. Porin tuhkajalostamossa käsitellään jätteenpolttolaitoksissa syntyvät tuhkat lain vaatimalla tavalla.

VR Kunnossapito selätti kilpailijat HKL:n metrojunien urakassa

VR-Yhtymä Oy on tehnyt merkittävän aluevaltauksen voittamalla Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kilpailutuksen metrojunien peruskorjauksesta. Hankkeen kokonaisarvo VR:lle on noin 30 miljoonaa euroa ja sen toteuttaa VR Kunnossapito Oy.

Maailman ensimmäinen markkinapaikka hiilidioksidin poistolle

Puro on maailman ensimmäinen markkinapaikka, joka käy kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä. Puro on 23 yrityksen pilottihanke, jonka tavoitteena on tehdä hiilidioksidin poistosta verifioitavaa, vertailukelpoista ja kaupallista toimintaa.

Lahti Precision tuo markkinoille mobiilipohjaisen punnituspalvelun

Lahti Precision on tuonut markkinoille maailman ensimmäinen järjestelmistä riippumattoman mobiilipohjaisen punnituspalvelun mScalesin.

PostNord ja GKN Powder Metallurgy vauhdittavat 3D-tulostuksen toimitusketjun kehitystä

Globalisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat merkittävällä tavalla nykypäivän tuotantoteollisuuteen. Toimitusajoista on tullut keskeinen kilpailutekijä laadukkaan ja tehokkaan tuotannon rinnalle, mikä nostaa automaation merkityksen uudelle tasolle. PostNord ja GKN Powder Metallurgyn ovat ryhtyneet yhteistyöhön tavoitteenaan lisätä 3D-tulostusmarkkinoiden avoimuutta ja saatavuutta.

Ilmastonmuutos kuriin aurinkopolttoaineiden tuotannolla

Uudessa keinotekoisen fotosynteesin tutkimushankkeessa imitoidaan luonnon fotosynteesiprosessia ja kehitetään teknologia, joka tuottaa auringonvalosta, ilmakehän hiilidioksidista ja vedestä uusiutuvaa hiilineutraalia energiaa yhteiskunnan tarpeisiin.

3.4.2019 | Kumppaniartikkeli

GlobalReader vie tuotantolaitokset lähemmäs Industry 4.0 maailmaa

Ammattitaitoisen ja motivoituneen työvoiman löytäminen on tänä päivänä monelle valmistavan teollisuuden yritykselle haastavaa. Vaikka tehdastyön luonne on lisääntyneen automaation ansiosta muuttunut vuosien varrella täysin, työn arjen todellisuus ei useinkaan vastaa millenniaalisukupolven edustajien odotuksia. Pelkkä rahallinen korvaus työstä ei useinkaan heille riitä, vaan työn tekemisen on oltava myös mielekästä ja motivoivaa.