Akkumetalli koboltin jalostus vaarassa siirtyä EU:n ulkopuolelle
EU:n kemikaalivirasto (ECHA) on aikeissa esittää Euroopan komissiolle eräiden metallien vaarallisuusluokan tiukentamista. Esityksen mukaan metalliseoksissa saisi olla korkeintaan 0,01 prosenttia kobolttia. Kuitenkin rautamalmissa esiintyy keskimäärin noin 0,4 prosenttia kobolttia. Mahdollisen uuden rajan käyttöönoton seurauksena koboltti pitäisi poistaa rautamalmista, jotta siitä voitaisiin valmistaa vaikkapa kuluttajatuotteita.
– EU ampuu itseään jalkaan, jos koboltin vaarallisuusluokitusta eli CLP-luokitusta tiukennetaan huomioimatta sosioekonomisia vaikutuksia, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Taloudelliset edellytykset koboltin jalostamiselle EU-maissa ovat ministerin mukaan vaakalaudalla, ja tärkeän akkumetallin jalostus vaarassa siirtyä EU:n ulkopuolisiin maihin.
– Jos koboltin CLP-luokituksen tiukennus johtaa koboltin käytön rajoituksiin, niin EU:n kiertotalousstrategian toteuttaminen ja eurooppalaisen akkuteollisuuden kehittyminen ovat vaarassa pysähtyä.
– Luokittelusta seuraava lainsäädäntö pitäisi aina perustua riskianalyysiin siitä, miten luonto ja ihminen voivat saada haitallisen tason ylittäviä määriä ko. ainetta. Vaarallisuutta tulee tarkastella yhteistyössä teollisuuden sekä työ- ja ympäristönsuojelun kanssa.
Eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky on kiinni korkeasta jalostamisasteesta sekä kyvystä louhia ja jopa tuoda Euroopan unioniin akkujen kannalta keskeisiä metalleja.
– Tarvitsemme akkuja kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan esimerkiksi autoteollisuuden sähköistyessä ja kehitettäessä uusiutuvan energian varastointia, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.
Ministeri puhui asiasta ministerikollegoilleen EU:n kilpailukykyneuvoston kokouksessa Brysselissä 29.11.2018.
Taustaa:
Koboltti tulevaisuuden akkutuotannon kulmakivi?
Sähköinen liikenne lisääntyy monissa eri maissa lisäten sekä autoissa että akuissa käytettävien metallien tarvetta. Pelkästään Suomessa täyssähköautojen määrä on liki kolminkertaistunut muutaman viimeisen vuoden aikana. Tämä näkyy myös julkisten sähköautojen latauspisteiden nopeana kasvuna. Nykyisin latauspisteitä löytyy Suomesta jo noin 1300 .
Sähköautot tarvitsevat muun muassa enemmän kuparilankaa, kobolttia ja nikkeliä kuin tavalliset polttomoottoriautot.
Sähköautojen räjähdysmäinen kasvu tulee nykyisin teknologioin väistämättä synnyttämään pulaa monista metalleista ja metalliseoksista. Jatkossa meidän on mietittävä, mitkä ovat teollisuuden kannalta kriittisten metallien järkevät käyttökohteet ja toisaalta sitä, onko niille esimerkiksi akkuteollisuudessa vaihtoehtoja.
Koboltti on yksi tärkeimmistä litiumakkujen valmistuksessa käytettävistä raaka-aineista, ja sen tarve kasvaa edelleen sitä mukaa kun sähköautot entisestään yleistyvät.
Nina Garlo-Melkas
