Olen ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja haluan ymmärtää, miten erilaiset laitteet toimivat, Härkönen kertoo.

Olen ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja haluan ymmärtää, miten erilaiset laitteet toimivat. Olen myös elinikäinen opiskelija – itseasiassa minulla on useita tutkintoja eri alueilta: konemestarin, opettajan, automaatioinsinöörin, ylempi korkeakoulututkinto osaamisen johtamisesta, väitöskirjaopinnot kunnossapidon johtamisesta ovat vaiheessa, kertoo kiinteistöteknisiin ja teollisuuden palveluihin keskittyneen Caverion Oyj :n teollisuuden ratkaisujen digitaalisten palveluiden johtaja (CDO) Tuomo Härkönen.

Härkönen on tähänastisen uransa varrella tehnyt työtä niin merimiehenä ”villin linjan” tankkereilla laivojen kunnossapidossa kuin Allen-Bradleyn automaatiojärjestelmien koulutus- ja tukitehtävissä. Viimeiset pari vuotta hän on työskennellyt Caverionilla vastaten teolliseen internettiin pohjautuvien palveluiden kehittämisestä. Näiden tehtävien välissä hän vaikutti myös teknologiajätti Siemensillä erilaisissa päällikkötehtävissä sekä nosturilaiteyhtiö Konecranesillä johtotehtävissä osallistuen muun muassa nosturilaitteiden etävalvontaan perustuvan kunnossapitopalvelun kehittämiseen.

Kunnossapitoon lisää älyä

Härkönen on nähnyt kunnossapitokentän muuttuvan merkittävästi viimeisten vuosien varrella. Näkyvin muutos on tapahtunut kunnossapitotehtävien suorittamiseen käytettävissä työkaluissa. Esimerkiksi tekoälyn ja lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) mahdollistavien teknologioiden myötä huoltohenkilöstön työvälineet ovat muuttuneet ja parhaillaan muuttumassa täysin siitä, mitä ne olivat vielä Härkösen työuran alkuaikoina.

Työnsä ohella laitteiden elinkaarenaikaisten kustannusten optimointia käsittelevää väitöskirjaa valmisteleva Härkönen johtaa Caverionilla asiantuntijaryhmää, joka viime keväänä toi markkinoille uuden teollisuuden kunnossapitotoimintaa tukevan palvelukonseptin. IoTFlex-konseptin perusideana on mitata älykkäiden antureiden avulla koneiden todellista kuntoa ja ennustaa mahdollinen vikaantuminen reaaliaikaisen analytiikan keinoin mittaamalla esimerkiksi värähtelytason nousunopeutta pitkän ajan keskiarvona.

– Aikoinaan kunnossapitoon jouduttiin, nyt sinne halutaan. Mielestäni muutos tapahtui teknologian kehittymisen myötä reilut kymmenen vuotta sitten, kun ymmärrettiin, että datan ja analytiikan kautta kunnossapidosta tulee teknisesti kiehtova alue myös älyköille.

Härkönen uskoo, että kunnossapidosta on keinoälyn lisääntymisen takia tulossa ennen pitkää yhä enemmän asiantuntijatyötä ja sen johtamista.

– Tämä on siitä hyvä ala, että paikallisia työntekijöitä tarvitaan aina. Työtehtävät vain muuttuvat monipuolisemmiksi ja sitä kautta entistäkin mielenkiintoisemmiksi.

Ihmistyön tarve säilyy varmasti, tulee uusia ammattinimikkeitä, eikä pidä myöskään unohtaa, että pilvialustaiset keinoälyjärjestelmät tarvitsevat myös ylläpitoa.

Peruskunnossapidossa kielitaitoisille modernin tietotekniikan ja perinteisen kunnossapidon osaajille tulee olemaan kysyntää tulevaisuudessa.

Esimerkiksi Härkösen johdolla kehitetyn ennustemallin avulla voidaan ennustaa, milloin saavutetaan hälytysraja valvottavalla laitteella, eli milloin laite on tarpeellista huoltaa. Kunnossapitoalan asiantuntija voi tarvittaessa myös muuttaa hälytysrajoja tilanteen mukaan, jonka seurauksena myös ennustemallin rajat muuttuvat. Kunnossapitoalan henkilöstä ei siis ole enää laitteiden ja niitä pyörittävien teknologioiden toimivuuden armoilla, vaan teknologian avulla voidaan työn suunnitelmallisuutta ja sen johtamista helpottaa.

Robottipelko on liioiteltua

Vaikka teollisuuden robotisaatiosta puhutaan alalla paljon, Härkösen mielestä robottien roolia tulevaisuuden tuotantolaitoksissa on jopa liioiteltu. Toisaalta robotisaatioon liittyvä terminologia vaatisi Härkösen mielestä täsmentämistä.

– Perinteisesti robotti-termillä on viitattu teollisuusrobottiin, joka parhaimmillaan soveltuu esimerkiksi autoteollisuuden hankalien työvaiheiden automatisointiin.

Härkönen lisää, että tulevaisuuden kunnossapitoäly parhaimmillaan mahdollistaa koneiden ja laitteiden käytettävyyden ennakoinnin ja sitä kautta prosessien optimoinnin.

– Uskoisin, että keinoälyn käyttöliittymien helppokäyttöisyyden merkitys kasvaa entisestään, jolloin voidaan keskittyä entistä paremmin tuottavaan työhön keinoälyn avustamana. Tällöin kehittyneen analytiikan avulla tulipalojen sammuttamisen määrä minimoituu.

Palvelumaailma paisuu

Härkönen osallistui Konecranesilla vietettyjen vuosien aikana yhtiön Global Technical Services -yksikön perustamiseen ja siihen liittyen vastasi Konecranesin teollisen internetin kehityksestä.

Konecranes tunnetaan Koneen tavoin perinteikkäänä valmistavan teollisuuden yrityksenä, jonka painopiste on pikkuhiljaa siirtymässä palveluliiketoiminnan vahvistamisen puolelle. Koneella tämä näkyy siinä, että yhtiöllä on tällä hetkellä huoltotoimintoja yli 60 eri maassa. Yhtiön kunnossapitoasentajat tekevät päivittäin yli 70 000 huoltokäyntiä – niin Koneen omille kuin muidenkin valmistamille laitteille.

Palvelullistuminen eli siirtyminen tuoteorientoituneesta maailmasta palvelumaailmaan tarjoaa teollisuusyrityksille monia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen.

Härkösen mukaan tärkeintä on löytää selkeä "business case" kehitettävien palveluiden ympäriltä. Yrityksen on hyvä kysyä itseltään, että ostaisinko itse tarjottuja palveluita ja mikä niissä on parempaa kuin kilpailijoilla.

– Tuotteilla ja palveluilla pitää pystyä erottautumaan kansainvälisessä kilpailussa, sillä suorassa hintakilpailussa on hankala pärjätä Aasian tiikereille.

Vaaran paikka piilee myös isoksi kasvaneiden yritysten jäykistyvissä rakenteissa, jotka halvaannuttavat nopean kehittymisen. Pulma on mielestäni siinä, että riskien minimoimiseksi aletaan usein rakentamaan valtaisaa byrokratiaa päätöksenteon tueksi, joka lopulta jyrää alleen innovatiivisen kehityksen.

Palveluliiketoiminta lisääntyy myös kunnossapitopuolella – mitä tämä merkitsee teollisuusyrityksille? Härkösen mielestä peruskysymys on se, onko kunnossapito osa yrityksen strategista ydinosaamista vai ei.

– Jo pitkään on ollut vallalla se käsitys, että kunnossapitoon erikoistuneet yritykset pystyvät tarjoamaan kehittyneimmät ja kustannustehokkaimmat kunnossapitomenetelmät asiakasyritysten tarpeisiin, joko koko kunnossapidon tai osaprosessien ulkoistuksena. Odotusarvo on luonnollisesti se, että isolla kunnossapitoyrityksellä on paremmat valmiudet kehittyä kuin yksittäisen yrityksen kunnossapito-osastolla. Tämä puolestaan mahdollistaa esimerkiksi ennustavan analytiikan kautta tehokkaamman resurssien hyödyntämisen ja sitä kautta tietenkin paremmat katteet myytävistä tuotteista.

Entä, minkälaisten palveluiden kysyntä lisääntyy?

– Erikoisosaamiseen liittyvälle analytiikalle näyttäisi olevan kova tarve jo nyt. Mitä tarkemmin pystytään ennustamaan järjestelmien toimintaa, sen parempi. Epäilisin, että seuraava askel on se, että analytiikan hyödyntämisessä siirrytään ekosysteemitasolle. Olisi esimerkiksi melko kiehtovaa nähdä reaaliajassa jalostusketjun eri vaiheiden logistiikkaketjun tila. Tuotteiden liikkeiden ja volyymien perusteella olisi helppo varautua etukäteen kysynnän vaihteluihin, Härkönen kertoo.