Lähde: TTY

Helsingin, Espoon ja Vantaan rakennusvalvontaviranomaiset edellyttävät jatkossa talonrakennushankkeissa pätevän asiantuntijan lausuntoa siitä, täyttävätkö betonirakenteet niiden lujuudelle ja vakaudelle asetetut vaatimukset. Kaupunkien rakennusvalvonnat ovat sopineet menettelystä yhdessä Talonrakennusteollisuuden kanssa. Menettely on voimassa toistaiseksi. Se ei koske normaaleja pientaloja. Menettely on käytössä toistaiseksi, kunnes se voidaan perustellusti purkaa.

Suomessa on runsaasti rakennuskohteita, joissa käytetään paikalla valettuja betonirakenteita. Ympäristöministeriö pitää tärkeänä, että mahdolliset riskit näiden rakennuskohteiden osalta suljetaan pois myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.  Ympäristöministeriö on osaltaan kutsunut keskeisiä viranomaisia ja sidosryhmiä koolle 20.12.2016 miettimään jatkotoimia.

Lisäksi Rakennusteollisuus RT ry on sopinut ympäristöministeriön kanssa siitä, että urakoitsijat ja betoniteollisuus käyvät läpi betonirakentamisen tuotantoketjut laadunvarmistustoimenpiteineen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES selvittää parhaillaan rakennustuotteiden markkinavalvojana betonin havaittuja laatuongelmia.

Erikoisbetoni syyniin

Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan betonirakenteissa esiin tulleet ongelmat ovat koskeneet etupäässä sellaisia rakennushankkeita, joissa on käytetty niin sanottua säänkestävää P-lukubetonia. Kyseistä erikoisbetonia käytetään ehkäisemän korroosiota rakenteissa, jotka altistuvat toistuvalle jäätymiselle ja sulamiselle sekä suolarasitukselle. Käyttökohteita ovat esimerkiksi siltarakenteet ja pysäköintihallit. Tällaisissa betonirakenteissa on todettu paikoitellen tavallista korkeampia ilmamääriä, jotka tekevät betonista normaalia huokoisemman.

Betonimassan laadunvarmistuksessa ei ole löydetty poikkeamia. Vielä ei tunneta, missä vaiheessa betonointiprosessia ilmapitoisuus on kasvanut.

- Jäsenyrityksemme ovat jo omaehtoisesti tehneet selvityksiä omissa rakennushankkeissaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurissa kohteissa ei ole todettu puutteita. Asiantuntijakatselmukset ovat kuitenkin paikallaan, jotta tilanteesta saadaan muodostettua kokonaiskuva, Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro toteaa Rakennusteollisuus ry:n verkkosivulla.

- Olemme myös sopineet ympäristöministeriön kanssa, että urakoitsijat ja betoniteollisuus käyvät läpi betonirakentamisen tuotantoketjut laadunvarmistustoimenpiteineen. Tarkennamme käytäntöjä ja vastuunjakoa tarpeen mukaan, jotta vastaavilta ongelmilta vältytään jatkossa.

Liikennevirasto on puolestaan toteuttanut selvityksen muun muassa siltarakenteista ja määrännyt tehtäväksi laadunvarmistustoimenpiteet niiden betonirakenteille.

Betonin hidas lujittuminen työmaalla 

Betoniteollisuus ry:n tiedotteen mukaan toisen ryhmän muodostavat kohteet, joissa on päädytty tilaamaan työmaalle sellaista betonia, jonka työstettävyys ei ole ollut soveltuva työkohteeseen tai jonka lujuudenkehitys ei ole ollut riittävän nopeaa työn etenemiseen nähden. Tavalliset perusbetonit eivät välttämättä lujitu riittävän nopeasti etenkään, jos betonointi tehdään kylmällä säällä ja muotit puretaan nopeasti joko rakentamisaikataulusta tai muottikierrosta johtuen. Näissä kohteissa ongelmat saadaan yleensä poistettua jatkamalla rakenteiden jälkihoitoa, lähinnä rakenteiden lämmitystä lisäämällä. 

Mitään yleistä laatuongelmaa ei ole Betoniteollisuuden mukaan havaittu kuitenkaan sementeissä tai seosaineissa, kuten maailmanlaajuisestikin vuosikymmeniä käytetyissä masuunikuonassa tai lentotuhkassa. 

Jälkimmäisen ryhmän ongelmien hallintaan ottamiseksi Betoniteollisuus ry kertoo sopineensa Talonrakennusteollisuus ry:n ja Infra ry:n sekä Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa projektista, jolla parannetaan betoninvalmistajien ja työmaiden välistä tiedonkulkua ja täydennetään betonin oikeaoppiseen valintaan ja käyttöön liittyvää osaamista.

Oikean betonin valinta ja työmaaolosuhteet 

Betoniteollisuus korostaa, että hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta betoni ei ole materiaali, jolla onnistutaan aina riippumatta siitä, miten betonia käsitellään. Merkittävä osa onnistunutta betonirakennetta on oikein suoritettu betonointityö. Tämä edellyttää oikein valittua kalustoa ja toteutustapaa sekä osaamista ja huolellisuutta valu- ja tiivistystyössä. Betonin jälkihoito on erittäin tärkeä vaihe. Kovettumisen aikana on huolehdittava riittävästä kosteudesta ja lämmöstä, jota on tarvittaessa seurattava mittauksin.

Viileissä olosuhteissa on usein syytä käyttää nopeammin kovettuvia erikoisbetoneita ja talvibetonilaatuja, joilla on normaalia nopeampi lujuudenkehitys. Varsinkin vaativissa rakennuskohteissa betonointia ja rakenteiden jälkihoitoa tarvitaan johtamaan jo normienkin vaatima riittävän pätevä betonityönjohtaja.