Kyselyn avulla kerättiin tietoa koronavirusepidemian vaikutuksista Business Finlandin asiakkaiden liiketoimintaan. Nyt eniten vaikutuksia on työntekijöiden matkustamiseen, mutta muitakin vaikutuksia on jo havaittavissa. Kyselyssä kerättiin myös yritysten odotuksia siitä, millaisiin toimenpiteisiin Business Finlandin tulisi epidemian vuoksi ryhtyä. Kyselyyn vastasi 300 suomalaista yritysjohtajaa.

Kielteisten vaikutusten arvioinnissa on selvä poikkeama niiden vastaajien osalta, joilla Aasia kuuluu markkina- tai toiminta-alueeseen: lähes puolet on sitä mieltä, että epidemia vaikuttaa vientiin kielteisesti tai hyvin kielteisesti lyhyellä aikavälillä.

Tuloksista näkyy selvästi, että lyhyellä aikavälillä yritykset pystyvät melko hyvin arvioimaan epidemian vaikutuksia liiketoimintaan, mutta pitemmän aikavälin vaikutuksista yrityksillä on enemmän epävarmuutta.

- Kiinan rooli globaaleissa tuotantoketjuissa on merkittävä melkein kaikilla toimialoilla. Yrityksessä voidaan ajatella, että alihankkijaverkosto on suomalainen tai riippuvainen esimerkiksi saksalaisista yrityksistä. Mutta kun katsoo tarkemmin mistä alihankkijat saavat materiaaleja, heillä on lähes poikkeuksetta kiinalaista alkuperää olevia komponentteja, kommentoi johtaja Kalle Kivekäs Business Finlandista.

Noin 60 prosenttia arvioi, ettei epidemialla ole myöskään juurikaan vaikutusta yrityksen kansainväliseen kasvuun. Toisaalta kolmasosa on sitä mieltä, että vaikutus on lyhyellä aikavälillä kielteinen tai hyvin kielteinen. Noin 80 prosenttia yrityksistä arvioi, ettei epidemia vaikuta työpaikkojen määrään.

Suurin osa vastaajista PK-yritysten johtoa

- Kyselyn avulla halusimme kuulla suoraan yrityksiltä epidemian vaikutuksista ja ymmärtää, miten voisimme auttaa parhaalla mahdollisella tavalla, Kivekäs sanoo.

Selvityksessä kysyttiin yrityksiltä näkemyksiä koronaviruksen vaikutuksista liikevaihtoon, vientiin, työpaikkojen määrään, henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen, kansainväliseen kasvuun ja kansainvälistymissuunnitelmiin. Helmikuussa toteutetussa kyselyssä vastaajilta pyydettiin arvio sekä lyhyellä (0-6 kuukautta) että pitemmällä aikavälillä (yli 6 kuukautta). Kysely lähetettiin yli 3000 Business Finlandin asiakkaalle, joista 10 prosenttia (299 vastausta) vastasi kyselyyn.

Vastaajista 80 prosenttia oli PK- tai mikroyrityksiä ja 20 prosenttia suuria yrityksiä. Vastaajajoukon kolme suurinta päätoimialaluokkaa olivat teollisuus (40 prosenttia), informaatio ja viestintä (ICT) (24 prosenttia) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (10 prosenttia). Toiminta- ja markkina-alue kattaa valtaosalla vastaajista (yli 70 prosenttia) ainakin Euroopan, yli puolella (56 prosenttia) Aasian sekä noin puolella (49 prosenttia) Pohjois-Amerikan.

Suurimmat vaikutuksia työntekijöiden liikkuvuuteen

Yritysten mukaan vaikutukset henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen ovat selkeästi kielteisimpiä. Noin 60 % arvioi, että epidemia vaikuttaa joko kielteisesti tai hyvin kielteisesti liikkuvuuteen lyhyellä aikavälillä, sen sijaan pidemmällä aikavälillä neljäsosa ei osaa arvioida vaikutuksia ja noin puolet arvioi, että vaikutukset ovat hyvin pienet.

- Tässä näkyy selvä poikkeama niiden vastaajien osalta, joilla Aasia kuuluu markkina- tai toiminta-alueeseen: näistä vastaajista lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, että vaikutukset ovat kielteisiä ja vain 20 prosenttia sitä mieltä, ettei vaikutuksia juuri ole.

Tiesitkö:

Suomen tuotantoteollisuuden riippuvuus Kiinasta on suurempi, kuin mitä suorat tavaraviennin tilastot osoittavat. Suomessa tuotetaan paljon niin sanottuja välituotteita, jotka kootaan lopullisiin tuotteisiin muualla. Suomen tavaraviennistä 76 prosenttia on niin sanottua välituotevientiä (ETLA 2016). Tilastokeskuksen mukaan (2018) Kiina oli viidenneksi suurin vientikohde 5,5 prosenttia osuudella. Kun huomioidaan välituotevienti ja ne markkinat mihin Suomessa tuotettu arvonlisä lopulta päätyy, nousee Kiina tärkeämmäksi.