Pohjoinen Teollisuus -kongressin pääpuhuja Paavo Lipponen patisti Suomea ottamaan aktiivisesti johtoasemaa arktisen alueen kehittämisessä. Lipponen korosti, että EU:lta on selvä tuki pohjoiselle yhteistyölle EU:n ja Venäjän välillä. Merkittävintä yhteistyötä tehdään ympäristön osalta. Pohjoisilla alueilla tarvitaan nykyistä vahvempaa ympäristöosaamista niin yrityksissä kuin hallinnossa.

– Suomalaisille yrityksille on tarjolla valtavat mahdollisuudet, muun muassa jäteveden puhdistuksissa ja kivihiilen käytön vähentämisessä Pohjois-Venäjällä, Lipponen toteaa.

Myös Suomen tuleva kansainvälisen Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on hyödynnettävä. Arktisella alueella on suuri merkitys muun muassa tavaravirtojen ja luonnonvarojen osalta. – Suomelle ollaan tekemässä uutta arktista strategiaa. Tavoitteena ovat selkeät prioriteetit ja pitkän tähtäimen strategisten investointien saaminen muun muassa infrastruktuuriin, Paavo Lipponen linjaa.

Pohjoinen Teollisuus -kongressissa puhunut WEC Finlandin (World Energy Council) toiminnanjohtaja Lauri Muranen muistutti, että energia-alan keskusteluissa puhutaan jatkuvasti siitä, miten energiaa tuotetaan tulevaisuudessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kuinka energiaa tullaan käyttämään.

– On aika pohtia minkälaisia vaatimuksia esimerkiksi kehittyvä teollisuus, robotisaatio ja asioiden internet asettavat energiajärjestelmälle, toteaa Muranen.

Fennovoiman ydinvoima-asiantuntija Minttu Hietamäki avasi messujen ohjelmalavalla Pyhäjoelle vuonna 2024 valmistuvan Hanhikivi 1 -voimalaitoksen tilannetta. Sen suunnittelu ja rakentamislupaprosessi ovat paraikaa meneillään.

– Laitospaikalla valmistelevat työt, kuten maa- ja vesirakennustyöt, ovat hyvässä vauhdissa. Työmaarekisterissä on noin 200 yritystä, joista lähes kaikki ovat suomalaisia. Fennovoiman rooli on valvoa ja ohjata hanketta loppuasiakkaan ominaisuudessa, kertoo Hietamäki.

Hanhikivi1 -voimalaitoksen toimittaja RAOS Project Oy sekä päärakennusurakoitsija Titan-2 tapasivat Pohjoinen Teollisuus -tapahtuman yhteydessä pidetyssä FinNuclear ry:n ja Rosatomin tilaisuudessa yrityksiä, joilla on kiinnostusta projektin alihankintaan.

Tavoitteena kestävän kaivosteollisuuden edelläkävijyys

Kaivosvastuu-seminaarin paneelikeskustelussa olivat mukana Teija Kankaanpää (Kaivosteollisuus ry), Hanna Halmeenpää (Vihreä liitto), Jari-Pekka Teurajärvi (Perussuomalaiset), Mirja Vehkaperä (Keskusta), Anne Ollila (Paliskuntain yhdistys), Risto Sulkava (Suomen luonnonsuojeluliitto ry) ja Kimmo Pietikäinen (Geologian tutkimuskeskus), fasilitoimassa Kyösti Karvonen (Kaleva).

Pohjoisen Teollisuuden ajankohtainen Kaivosvastuuseminaari oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Vihreän liiton puheenjohtaja Ville Niinistö muistutti, että kaivoshankkeet tulee alusta asti suunnitella niin, että pidetään huolta kestävästä kehityksestä ja kaikkia tahoja kuunnellaan.

– Ne kaivosyhtiöt, jotka huomioivat nämä seikat alusta asti, pärjäävät myös taloudellisesti. Pitää myös ymmärtää, että kaivosta ei voi perustaa mihin vain. Luonnonsuojelualueille ei tule saamaan lupaa, Ville Niinistö toteaa.

Tavoitteena on saada Suomesta kestävän kaivosteollisuuden edelläkävijä. Kaivosvastuuseminaarin alustajat ja keskustelijat peräänkuuluttivat yritysten vastuullisen toiminnan lisäksi muun muassa kaivannaisteollisuuteen liittyvän koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen vahvistamista, lupaprosessien uudistusta sekä lupa- ja valvontavirastojen resurssien lisäämistä.

– Kestävän kaivostoiminnan verkoston valttina on aito keskustelu eri tahojen välillä, Kaivosteollisuus ry:n puheenjohtaja Teija Kankaanpää sanoo.

Kestävän kaivostoiminnan verkosto jakoi tilaisuudessa Kaivosvastuustipendin Paliskuntain yhdistykselle aktiivisesta osallistumisesta verkoston työskentelyyn. Paliskuntain yhdistyksellä on ollut tärkeä rooli myös kaivosvastuujärjestelmän ja malminetsintää koskevan vastuullisuusjärjestelmän kehittämisessä. 3 000 euron stipendin lahjoitti Suomen Messusäätiö.

– Uskottavassa kaivosvastuuverkostossa oltava mukana poronhoidon kaltaisia kaivostoiminnan haitoista kärsiviä tahoja. Kaivostoiminta vaikuttaa poronhoitoon koko elinkaarensa ajan. Verkostossa on kyettävä keskustelemaan ja ottamaan kantaa vaikeisiinkin kysymyksiin. Aika näyttää, riittääkö verkoston kyky ja motivaatio aitoon vastuullisuustyöhön ja kestävän kaivostoiminnan rakentamiseen Suomessa. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan monia aktiivisia toimia, joita ei ole täsmällisesti kirjattu lakeihin, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.

Kaivosvastuuverkoston tavoite on toimia kaivosalan ja sen sidosryhmien jatkuvana keskustelu- ja yhteistyöfoorumina sekä kehittää työkaluja kaivostoiminnan vastuullisuuden edistämiseksi.

Trendit luotaavat tulevaisuuden teollisuutta

– 3D-tulostus on tärkeä trendi teollisuudessa. Sitä hyödynnetään jo nyt niin tuotekehityksessä, lopputuotteiden valmistuksessa, tuotantovälineissä kuin kunnossapidossakin. Kasvuvauhti on nopea, globaalisti alan liikevaihto on kasvanut noin 30 prosenttia viime vuonna. Uusia sovellusalueita ja teollisuuden aloja tulee 3D-tulostuksen piiriin koko ajan lisää, arvioi Aalto-yliopiston tutkimuspäällikkö ja Suomen Pikavalmistusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tuomi.

Hän kertoi alan mahdollisuuksista ja vastasi messukävijöiden kysymyksiin 3D-tulostuksen Ratkaisuklinikalla yhdessä laitetoimittajien, palveluyritysten ja muiden tutkimustahojen kanssa.

Pohjoinen Teollisuus -kongressin toinen päivä keskittyi toisen teollisuuden tulevaisuuteen vaikuttavan trendin, teollisen internetin, pohtimiseen. Reaaliaikainen tiedon analysointi, prosessointi ja yhdistäminen kehittyneellä teknologialla lisää tuottavuutta, tarkoituksenmukaisuutta, toimintavarmuutta, turvallisuutta ja tuo säästöjä.

– Teollisen internetin yleistymistä edistää langattomien antureiden, tiedonsiirron sekä tehokkaan analytiikan nopea kehittyminen. Se on yksi eniten kehittyvistä uuden teknologian alueista. Lähitulevaisuudessa IoT-teknologiaa ja siihen liittyviä palveluita on saatavilla kustannustehokkaasti, mikä nopeuttaa teollisen internetin maailmanvalloitusta entisestään, arvioi Caverionin kehitysjohtaja Tuomo Härkönen.

Caverionilla teollista internetiä hyödynnetään teollisuuden palveluissa tuotantohäiriöiden ennustamiseen ja kunnossapitopalveluiden tehostamiseen. Talotekniikassa sitä hyödynnetään tehostamisen lisäksi erityisesti energiatehokkuuden sekä sisätilojen tuottavuuden parantamiseen.

Pohjoinen teollisuus on rikkaus Suomelle

Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma on Suomen ainoa pohjoisen alueen teollisuustapahtuma. Se järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna tapahtuma keräsi yhteen 3 500 kävijää Ouluun 25.–26.5. Messuilla näytteilleasettajia oli 370.

– Pohjoinen Teollisuus -tapahtuma on tärkeä kohtaamisen ja keskustelun tilaisuus, jossa nostetaan esille teollisuuden ja pohjoisen alueen kilpailukykyyn vaikuttavia teemoja sekä luodaan verkostoja. Pohjoisella vyöhykkeellä ja sen teollisuudella on suuri merkitys koko maan talouden näkökulmasta. Se on yksi suomalaisen elinkeinoelämän rikkauksista, toteaa tapahtumajärjestäjä Expomarkin toimitusjohtaja Tomi Niemi.