Kuvassa Antti Vasara, VTT

VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara korostaa, että Suomi on maailmankärjessä energia-alalla useilla mittareilla mitattuna. Esimerkiksi energiatuotannon kokonaishyötysuhde on Suomessa maailman huippua, pääosin yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon ansiosta. Tämän lisäksi Suomella on hyvin kilpailukykyistä digitalisaatio-osaamista. Nämä yhdessä luovat maalle mahdollisuuden luoda kysyntää päästöttömän liikkumisen, asumisen ja teollisuuden energiatehokkuuden sekä kiertotalouskonseptien kehittämisessä.

Vasaran mukaan aurinko- ja tuulisähkön tuotantokustannusten pieneneminen on ollut suurimpia edistyksiä energiateknologioissa, ja vastaavanlaisia läpimurtoja on odotettavissa energian varastoinnissa.

- Suomen vahvuus on erityisesti integroitujen järjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto: yhdyskuntien ja teollisuuden lämmön ja sähkön tuotanto teollisuuden tähteillä ja jätteillä, kaukolämmityksessä ja ‑jäähdytyksessä, toteaa Vasara pitämässään VTT:n energiaseminaarin avauspuheenvuorossa.

Digistä uusia palvelua

Suomalainen digitalisaatio-osaaminen tarjoaa huikeat mahdollisuudet luoda älykkäitä energiajärjestelmiä ja uusia palveluita.

- Meidän on muistettava, että energian säästö on parasta päästötöntä energiantuotantoa. Energiatehokkuuden parantaminen ja älykkäiden säätöjärjestelmien käyttöönotto ovat hyvässä vauhdissa. Meillä olisi hyvä tilaisuus olla myös tässä maailmanvalloittaja – aivan kuten olemme biotekniikan, polton ja kaasutuksen edelläkävijöitä.

Energia-alan toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti. Runsas tuetun uusiutuvan sähkön tulo markkinoille on laskenut sähkön markkinahintaa suuressa osassa EU:ta. Toimenpiteitä tarvitaan energian saatavuuden turvaamiseksi, koska kannattamatonta tuotantokapasiteettia poistetaan käytöstä eikä uusia investointia synny markkinaehtoisesti – toimenpiteet ovat myös luoneet monessa maassa suuren markkinapotentiaalin, johon ovat innokkaimmin tarttuneet uudet toimijat. Lisäksi energiamarkkinoiden avaaminen on mahdollistanut aktiivisten kuluttajien siirtymisen energian tuottajiksi ja varastoijiksi.

Viinikkala lisää, että Suomessa vallitseva start up ‑kulttuuri ja digitaalisuus mahdollistavat nopeat kokeilut sekä uusien palveluiden ja tuotteiden nopean markkinoille tulon.

- Energian loppukuluttajat arvostavat tuottajilta halpaa hintaa ja tämän lisäksi päästötöntä tuotantoa. Niiden yhdistämisessä teknologialla on avainasema.

Koska energiamarkkinat toimivat osana kansainvälistä taloutta, edellyttää ilmastonmuutoksen ja energian tuotannon ympäristövaikutusten hallitseminen sääntelyä eikä nyky-yhteiskunnan jatkuva energiansaanti onnistu ilman kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia ja markkinoihin puuttumista.

- Koska koko maailmaa koskevaa päästökauppaa, hiiliveroa tai muuta yhtenäistä ohjauskeinoa saadaan vielä odotella, EU:n luomat raamit kansalliseen päätöksentekoon ovat tärkeitä. Valmisteilla oleva energia- ja ilmastostrategia on hyvä mahdollisuus linjata Suomelle parhaat tavat, joilla voimme saavuttaa velvoitteemme ja samalla luoda hedelmällisen toimintaympäristön uusille innovaatioille, niiden tuomiselle markkinoille ja viennin lisäämiselle, Vasara muistuttaa.

- Nämä uudet teknologiat, toimintaympäristöjen muutokset ja teknologian käyttöönoton mahdollistava sääntely luovat uuden valtavan liiketoimintapotentiaalin. Se on esimerkiksi nollapäästöisen liikkumisen palveluiden kehittämistä: ei kehitetä erikseen ajoneuvoja, polttoainetta tai liikennettä, vaan katsotaan yhteiskunnan ja ympäristön tarvitsemaa kokonaisuutta pitkällä tähtäimellä, Vasara linjaa.

Uusi liiketoimintapotentiaali sisältää myös teollisuuden tuotannon ajoittamista edullisimman energian saannin aikaan ja teollisuuden energian varastointikapasiteetin hyödyntämistä, sekä kiertotalouskonsepteja, joissa hyödynnetään materiaaleja ja energiaa optimaalisesti.