Tärkeimmiksi energiapoliittiseksi toimeksi ilmastonmuutoksen torjunnan nostaa suomalaisista 38 prosenttia. Käsitys ilmastonmuutoksesta todellisena ja vakavana uhkana kasvaa vuosi vuodelta, kun trendi on ollut nouseva vuodesta 2011.

- Energiapolitiikka ja energia-ala koetaan nyt ratkaisijana suurissa yhteiskunnallisissa ja globaaleissa kysymyksissä kuten ilmastonmuutoksessa. Suomessa alalla on tunnistettu vastuullisuus, haasteet sekä mahdollisuudet. Olemme työskennelleet jo vuosia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, painottaa ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

- Kuluneen kymmenen vuoden aikana energia-ala on Suomessa leikannut päästöjä sähköntuotannossa 60 prosenttia ja kaukolämmössä 30 prosenttia. Yhteistyössä muiden toimialojen ja kansalaisten kanssa tähtäämme kokonaan ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä.

Uusiutuva energia nosteessa 

Toiseksi tärkeimmäksi energiapoliittiseksi päätöksesi suomalaiset mainitsevat uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen energiantuotannossa.

Selvä enemmistö vastaajista eli 65 prosenttia nostaa uusituvan energian lisäämisen kolmen tärkeimmän asian joukkoon. Vuotta aiemmin näin ajatteli 60 prosenttia. Kansalaiset haluavat lisää aurinkosähköä, tuulivoimaa, bioenergiaa ja vesivoimaa.

Erityisesti kansalaiset haluavat aurinkosähköä. Sen tuotantoa lisäisi peräti 89 prosenttia. Myös muut uusiutuvat energialähteet saavat vankkaa kannatusta: tuulivoimaa lisäisi 74, puuta ja muuta bioenergiaa 66 ja vesivoimaa 60 prosenttia suomalaisista. Tuki vesivoiman lisäämiseksi on kasvanut vuoden takaisesta 56:sta 60 prosenttiin.

- Vesivoima on entistäkin tärkeämpää säästä riippuvaisten aurinko- ja tuulivoiman määrän kasvaessa. Vesivoima on säätökyvyltään tuotantomuotona ylivoimainen. Vesivoimavarastojen ohella ei ole olemassa toista menetelmää, jolla voi säilöä kesällä tuotettua energiaa käytettäväksi talvella, ET:n Leskelä huomauttaa.

Valmius maksaa energiasta ympäristötekona ei vielä innosta

Valmius maksaa energiasta korkeampaa hintaa ympäristöhaittojen vähentämiseksi on lähes viime vuoden tasolla eli selvästi alhaisempi kuin vuosina 2014 ja 2015. 

- Maksuhalukkuus ja -valmius laskee, kun taloudessa menee heikommin ja vahvistuu noususuhdanteen jälkeen viiveellä. Vaikka maksuhalukkuus ei vastaa huolta ilmastonmuutoksesta, mielipiteet ja niiden muutos heijastavat yleistä käsitystä, joka on liikkumassa selvästi ilmasto- ja ympäristömyönteisyyden suuntaan. Myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimet näkyvät tuloksissa, sillä suomalaiset uskovat ihmisen osuuteen ilmastonmuutoksessa, arvioi IROResearchin tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen.

IROResearch kysyi Energiateollisuuden toimesta nettipaneelissa tuhannen täysi-ikäisen suomalaisen mielipiteitä ja asenteita energia-asioissa 20.–30. marraskuuta. Virhemarginaali tutkimuksen koko aineistolle on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. ET on seurannut kansalaisten suhtautumista energiapoliittisiin aiheisiin yli 30 vuotta.

Energiateollisuus – Energia-asenteet 2017:  https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki?type%5B0%5D=6#search-view