Energiantuotannon verotuksen yhdenmukaistaminen vähentäisi päästöjä
Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät tuntuvasti, jos Suomi poistaisi energiaverotuet fossiilisilta polttoaineilta, arvioivat tutkijat selvityksessään.
Selvityksen tavoitteena oli arvioida, miten energiaverotusta, päästökauppaa ja muita ilmastopolitiikan ohjauskeinoja voidaan sovittaa yhteen. Tehtävänannossa oli asetettu tavoitteeksi, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä ja energiantuotanto 95 prosenttisesti päästötöntä vuonna 2040.
Nykytoimilla Suomi ei pääse näihin tavoitteisiin, selvityksessä arvioidaan.
Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset saavutettaisiin poistamalla verotuet fossiilisilta polttoaineilta ja alentamalla teollisuuden sähköveroa. Tämä tarkoittaisi verotukien poistoa
- turpeelta
- sähkön ja lämmön yhteistuotannolta
- fossiilisten polttoaineiden käytöltä teollisuudessa ja maataloudessa.
Jos Suomi poistaisi verotuet fossiilisilta polttoaineilta, valtion verotulot kasvaisivat keskipitkällä aikavälillä.
Myös muita keinoja tarvitaan
Lisäksi tarvitaan muita keinoja, jotta Suomi saavuttaisi hiilineutraaliustavoitteen. Energiantuotannon veroja pitäisi esimerkiksi korottaa asteittain, jos päästöoikeuden hinta ei nouse yli nykytason (25 €/t CO2), selvityksessä todetaan.
Tutkijat pitävät mahdollisena, että energiantuotanto on 95-prosenttisesti päästötöntä vuonna 2040. Tavoitteen saavuttamiseksi hintaohjausta pitää kuitenkin tehostaa huomattavasti.
Selvityksen tekivät Teknologian tutkimuskeskus VTT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Helsingin yliopisto. Työtä ohjasivat valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.
Selvityksen käynnistymisen jälkeen hallitus on kiristänyt tavoitettaan niin, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä. Tätä tiukentunutta tavoitetta ei voitu huomioida selvityksessä.
