Energiateollisuus ry: Ei-polttavan lämmöntuotannon osuus kasvaa 30 prosenttiin kymmenessä vuodessa
Energiateollisuuden tekemässä jäsenkyselyssä selvitettiin yhtiöiden kiinnostusta hukkalämpöihin ja arviota ei-polttavan lämmön osuudesta kaukolämmössä. Ei-polttavasti tuotetuksi energiaksi luokitellaan lämpöpumput, muu sähköllä tuotettu lämpö, geoterminen energia ja hukkalämpöjen talteenotto.
Lähes kaikki lämpöyhtiöt hyödyntävät tai etsivät aktiivisesti hukkalämmön lähteitä
Kyselyssä lämpöä tuottavat yhtiöt arvioivat ei-polttavan lämmön osuudeksi 30 % vuonna 2030, kun osuus on tällä hetkellä 10 prosenttia. Terawattitunteina muutos on 3,8:sta 11:een. Osuuden voidaan olettaa kasvavan edelleen, kun lämpöpumppujen käyttämän sähkön vero päätetty laskea.
– Kaukolämpöyhtiöt ovat halukkaita ostamaan hukkalämpöä, kun sitä on tarjolla, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Mirja Tiitinen.
– Sähkön lisääntyvä käyttö lämmönlähteenä tarjoaisi myös mahdollisuuden tasata tuulisähkön ylitarjontaa navakan tuulen päivinä, mutta sekin edellyttäisi muutoksia verotuksessa, Tiitinen jatkaa.
Tiitisen mukaa ei-polttavan lämmöntuotannon osuutta voitaisiin nostaa entisestään laskemalla paitsi hallitusohjelman mukaisesti lämpöpumppujen käyttämän sähkön veroa, myös kaiken kaukolämmön tuotannossa käytetyn sähkön veroa.
Vähemmän päästöjä, enemmän kustannustehoa
Kyselyn mukaan yhtiöt haluavat vähentää päästöjä, hankkia asiakkaille lämpöä kustannustehokkaasti ja pitää kaukolämmön kilpailukykyisenä ja kiinnostavana tuotteena. Kyselyssä ilmeni, että valtaosa lämpöyhtiöistä joko hyödyntää, tai aktiivisesti etsii, hukkalämmön lähteitä. Lähes yhtä suuri osa yhtiöistä tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden ostaa alkuperäsertifioitua lämpöä.
Suuret hukkalämmöt tunnetaan jo varsin hyvin, mutta kaukolämpöyhtiöt kartoittavat aktiivisesti entistä pienempiä ja matalalämpötilaisempia hukkalämpöjä. Pienet teollisuuslaitokset ja lämpökeskukset, liike- ja toimistorakennusten ylijäämälämmöt, kaukolämmön ja -jäähdytyksen paluuveden lämmöt tarjoavat monin paikoin vielä kartoittamattomia mahdollisuuksia saada lisää lämpöä verkkoon. Kaukolämpöverkkojen lämpötilan laskeminen vähentää tarvetta käyttää sähköä ja helpottaa uusien lämpöerien syöttämistä putkiin.
– Matalammat lämpötilat madaltavat myös kynnystä tuottaa keskisyvää, kahden kolmen kilometrin syvyydestä pumpattavaa geotermistä energiaa, muistuttaa Energiateollisuuden kaukolämpötoimialasta vastaava johtaja Janne Kerttula.
– Noista syvyyksistä saadaan alle 30 asteista vettä, sen lämmittäminen nykyisiin kaukolämpöverkkoihin vaatii paljon sähköä, Kerttula jatkaa.
Lämpömarkkinoiden sujuvoittamiseksi yhä sujuvoittamiseksi useat yhtiöt julkaisevat jo nyt lämmön ostoperiaatteensa. Ensi vuoden aikana kattavuus nousee jo yli 80 prosentin. Tämä helpottaa uusien toimijoiden tulemista markkinoille, ja uusien lämmönlähteiden hyödyntämistä.
