https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 28.1.2020

Finavia visioi: Sähköistetyt kotimaanlennot mahdollisia jo 2020-luvun lopussa

Finavia on liittynyt sähkölentämistä edistävän pohjoismaisen Network for Electric Aviation (NEA) -verkoston jäseneksi. Verkoston tavoitteena on vauhdittaa sähkölentämisen käyttöönottoa Pohjoismaissa.

jet-cloud-landing-aircraft-46148

- Sähkölentäminen on yksi merkittävistä tulevaisuuden ratkaisuista, joilla voidaan vähentää lentämisen ympäristövaikutuksia. Lentoasemayhtiönä haluamme selvittää, millaista kehitystyötä sähköilmailu vaatii lentoasemillamme, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson.

Finavia on vuodesta 2018 ollut mukana rahoittamassa Suomen ensimmäistä sähkölentokonetta, joka teki pari vuotta sitten onnistuneen testilennon Malmilla. Liittyminen NEA-verkostoon on lisäpanostus sähkölentämisen kehittämiseen ja osa yhtiön ilmasto-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä lentoasemilla.

- Uskon, että Suomessa sähköinen matkustajakone lentää kotimaan reiteillä jo 2020-luvun lopulla. Jos sähkö tuotetaan puhtaasti esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla, sähköllä kulkeva lentokone voisi kulkea jopa täysin päästöttömästi. Sähkölentokoneet tulevat sopimaan erityisesti lyhyen matkan liikenteeseen, Hansson toteaa.

NEA-verkosto kokoontuu tällä viikolla Helsingissä. Finavian ja Finnairin isännöimässä tapaamisessa 28.–29.1.2020 pohjoismaiset lentoalan toimijat pureutuvat sähkölentämisen kysymyksiin. Aiheina ovat sähkölentämisen edellyttämän infrastruktuurin standardisointi sekä lentokoneteknologian kehittäminen pohjoisiin sääolosuhteisiin.

- NEA on pohjoismainen verkosto, joka työskentelee sekä infrastruktuurin, alakohtaisten kysymysten sekä uusien liiketoimintamallien parissa. Verkoston tavoitteena on luoda yhteinen näkemys toimenpiteistä, joiden avulla sähkölentäminen voi olla tulevaisuutta Pohjoismaissa, kertoo NEA-verkoston projektipäällikkö Maria Fiskerud.

NEA-verkostoon kuuluvat pohjoismaisten lentoasemayhtiöiden lisäksi pohjoismaisia lentoyhtiöitä sekä sähkölentämiseen erikoistuneita start-up-yrityksiä. Verkoston aloitustapaaminen pidettiin joulukuussa 2019 Ruotsin Östersundissa. Verkoston toimintaa rahoittaa Pohjoismaiden neuvoston alainen Nordic Innovation.

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.