Fotoniikan spektri kattaa ihmissilmällä havaittavien aallonpituuksien lisäksi ultravioletti- ja infrapunavalon. Kuva: Photonics Finland

Photonics Industry in Finland 2023 -kyselytutkimus seuraa fotoniikka-alan kasvua, kehitystä ja työllistävää vaikutusta. Edellisen vuonna 2020 teetetyn tutkimuksen jälkeen Suomeen on syntynyt 40 uutta fotoniikkayritystä. Alalla nyt toimivat 300 yritystä työllistävät yhdessä yli 6 000 asiantuntijaa. Verrattuna aiemman tutkimuksen tuloksiin (1,2 miljardia) ala on saavuttanut yli 50 prosentin kasvun.

– Fotoniikka on mahdollistava teknologia ja siksi se on mukana lähes kaikkialla. Tämä selittää kovaa kasvua ja kysyntää, sillä heilahtelevassakin taloustilanteessa markkinoita löytyy aina. Suomessa on loistavia osaamiskeskittymiä ja erinomaista teknistä osaamista. Lisäksi Euroopassa on vahva pyrkimys huoltovarmuuden omavaraisuuteen puolustuksen, teleyhteyksien ja kyberturvan osalta, jonka odotamme näkyvän Suomenkin roolissa keskeisenä fotoniikan ratkaisujen toimittajana, Photonics Finlandin toiminnanjohtaja Juha Purmonen sanoo.

Suomalaisyritykset erottuvat kansainvälisessä vertailussa edukseen – fotoniikan alan kattojärjestö SPIE kertoo alan kasvavan kokonaisuudessaan noin kuusi prosenttia vuosittain.

Suomessa teollisuuden kasvua tukee erityisesti fotoniikan koulutus sekä maailmanluokan tutkimus Suomen Akatemian rahoittaman PREIN-lippulaivan alla. Tulevaisuudessa fotoniikan pariin tarvitaan yhä enemmän eri tasoisia alan osaajia tutkimuksesta käytännön osaajiin.

Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa alan yrityksistä on pieniä alle 5 miljoonan liikevaihdon toimijoita ja yrityksessä on keskimäärin noin kymmenen työntekijää.

Tutkimukseen osallistuneet yritykset kuvasivat korkeita kasvuodotuksia seuraavalle kolmelle vuodelle – liikevaihdon odotettiin kasvavan 31 prosenttia ja työntekijöiden lukumäärän 18 prosenttia.

Valmistava teollisuus on edelleen suurin yksittäinen yritysten kohdemarkkina (26 %), jonka jälkeen kysyntää riittää esimerkiksi bio- ja terveystieteissä (17 %), turvallisuuden, mittaustieteen ja sensorien alueilla (15 %) sekä optisten komponenttien ja järjestelmien valmistamisessa (15 %).

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 36 prosenttia raportoi liikevaihtonsa kertyvän lähes yksinomaan viennistä muun muassa Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan, mutta myös kotimaan markkinat ovat kasvussa.

– Monet yritykset ovat nuoria ja vasta keräämässä vauhtia nousukiitoon. Usein liiketoiminta kuitenkin perustuu suuryrityksissä tai tutkimuslaitoksissa kartutettuun korkeatasoiseen tekniseen osaamiseen, joka erottuu edukseen myös kansainvälisessä kilpailussa. Fotoniikkaa hyödynnetään paljon erikoislaitteistoissa, joten kotimaan markkina on monelle yritykselle pieni. Globaali markkina puolestaan tarjoaa yrityksille valtavan kasvupotentiaalin. Jarruna toimii tällä hetkellä oikeastaan vain rahoituksen saatavuus sekä liiketoimintamallin skaalautuvuus, sillä kysyntää selvästi on, Business Finlandin Sustainable Manufacturing -ohjelmasta vastaava johtaja Toni Mattila toteaa.

Photonics Finlandin tarina sai alkunsa vuonna 1996, kun tutkimusyhteisö Suomen optiikan seura perustettiin. Vuonna 2014 yhteisö laajensi toimintaansa voimakkaasti kattamaan akateemisen puolen lisäksi myös yritysmaailmaan ja alan teollisuuden. Samalla se muutti nimensä Photonics Finlandiksi. Siihen kuuluu yli 300 yksilöjäsentä sekä yli 110 organisaatiota, ja se toimii yhdistävänä tekijänä fotoniikkayritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja julkishallinnollisten tahojen välillä.

Fotoniikan tutkimuksen ja innovoinnin PREIN puolestaan kokoaa yhteen Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Aalto-yliopiston ja VTT Oy:n asiantuntemuksen.