Alan Uutiset | 18.10.2020

HSY: Pumppaamotukosten määrä on lisääntynyt huomattavasti - syynä pytyn käyttäminen roskiksena

Pääkaupunkiseudun vesihuoltoverkoston pituus on noin 9000 km, josta jätevesiviemäröinnin osuus on noin kolmannes. Viemäriverkostossa virtaa noin 1,2 miljoonan asukkaan jätevesi puhdistettavaksi HSY:n jätevedenpuhdistamoille. Pumppaamotukosten määrä on kasvanut maaliskuusta alkaen.

HSY:n alueella on 550 jätevedenpumppaamoa, joiden avustamana jätevesi kulkee viemäreistä jätevedenpuhdistamoille asti. Pumppaamojen toimintaa seurataan jatkuvasti valvontaohjelmiston avulla, ja niitä, samoin kuin viemäriverkostoa huolletaan suunnitelmallisesti sekä poikkeus- että normaalioloissa. Näistä huoltotöistä poikkeaminen saattaisi johtaa laajoihin vahinkoihin ja ylivuotoihin niin koko kaupunkiympäristössä kuin myös yksittäisissä kiinteistöissä.

Viemäreihin on viime kuukausien aikana päätynyt ennätysmäärä hygieniatuotteita ja muuta sinne kuulumatonta jätettä. Erityisesti desinfioivien puhdistusliinojen, nenäliinojen ja kosteuspyyhkeiden muuttunut kulutus on näkynyt pääkaupunkiseudun jätevedenpumppaamoilla maaliskuun alusta alkaen.

Kun roskia ei lajitella, aiheuttaa se ongelmia kotitalouksien viemäreissä, viemäriverkostossa ja jätevedenpumppaamoilla myös normaaliolosuhteissa, mutta huomattavasti harvemmin.

- Ero normaalitilanteeseen on huomattava. Pahin viikko tähän mennessä oli viikko 14 kuun vaihteessa, silloin pumpputukoksia avattiin 14 kpl. Tälläkin viikolla tukoksia oli avattu jo viisi keskiviikkoaamupäivään mennessä, kertoo yksikön päällikkö Petteri Jokinen.

Sama ilmiö on havaittu myös muualla maailmassa. Muiden maiden kohtaamista ongelmista uutisoitiinkin Suomessa jo maaliskuun alkupuolella ennen tilanteen pahentumista omassa verkostossamme.

Roskakori vessassa voi säästää isolta laskulta

Vessapaperia lukuun ottamatta muut paperilaadut, puuvilla- tai muovituotteet eivät hajoa viemäriin päätyessään. Kun näihin yhdistyy rasvaa ja öljyisiä marinadeja, jotka eivät myöskään kuulu viemäriin, roskista muodostuu pahimmillaan suurikokoisia möykkyjä. Tällaiset aiheuttavat jo isompaa vahinkoa. Kovat sateet lisäävät vahinkoriskiä entisestään, sillä ne voivat laittaa muodostuneet möykyt liikkeelle.

- Itse viemärietikettihän on hyvin yksinkertainen. WC-pönttöön vain ns. sitä itseään ja vessapaperia, sekä pesuvesiä. Siitä huolimatta viemäriin päätyy kaikkea sinne kuulumatonta roskaa: talouspaperia, kumihanskoja, hiuksia, alusvaatteita… Vessassa olisi hyvä olla erillinen roskapönttö, että ei tulisi tarvetta käyttää WC-pönttöä muuhun kuin se on tarkoitettu, toteaa Jokinen.

Tukoksista koituvat kulut tulevat aina asukkaiden maksettavaksi, joko suoraan tai välillisesti. Kiinteistön alueelle muodostuvien tukosten aiheuttamat kulut tulevat maksettavaksi suoraan. Sen sijaan kunnallisessa verkostossa, jätevedenpumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla aiheutuvista kuluista lasku tulee välillisesti jätevesimaksuissa, mikä monelta voi unohtua.

Miten pumppaamotukostilanne hoidetaan?

Tukoksen muodostuminen havaitaan pumpun käyttöön ottaman virran määrän suurentumisena. Tukos ei yleensä poistu itsestään. Parhaimmillaan tukos ehditään kuitenkin poistaa jo ennen pumpun täydellistä tukkeutumista. 

Riippuen pumppaamosta ja pumppujen määrästä pumppaamolla, tukos poistetaan välittömästi tai vasta seuraavana päivänä. Tarvittaessa pumpputukokset avataan päivystystyönä yöllä tai viikonloppuna.

- Pumpputukoksen poistamiseen lähtee aina kaksi asentajaa paikalle työturvallisuuden takia. Aluksi pumppu joudutaan nostamaan asennuspaikaltaan pois. Pumpun sähkömoottori akseleineen ja juoksupyörineen irrotetaan pumpun pesästä. Vasta tämän jälkeen päästään tukosta poistamaan. Tukoksen poistaminen on aina käsityötä ja tällöin tapahtuu mikrobiologisille epäpuhtauksille altistumista, Jokinen kertoo.

Työhön varustaudutaankin aina tarvittavilla suojavarusteilla. Tukoksen poistamisen jälkeen pumppu kootaan jälleen kasaan ja asennetaan takaisin paikoilleen.

Työtunteja yhden pumpputukoksen aukaisuun menee siirtymisineen keskimäärin kolme tuntia ja isoimpien pumppujen kohdalla tätäkin enemmän.

******

HSY puhdistaa 1,2 miljoonan asukkaan jätevedet. Se tarkoittaa vuositasolla 130- 140 000 000 kuutiometriä eli keskimäärin 4 m3 jätevettä joka sekunti. Jäteveden keräämiseen pääkaupunkiseudulla tarvitaan 2900 km viemäriverkostoa sekä sen eri osissa sijaitsevaa 550 jätevedenpumppaamoa. 

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.