HSY:n alueella on 550 jätevedenpumppaamoa, joiden avustamana jätevesi kulkee viemäreistä jätevedenpuhdistamoille asti. Pumppaamojen toimintaa seurataan jatkuvasti valvontaohjelmiston avulla, ja niitä, samoin kuin viemäriverkostoa huolletaan suunnitelmallisesti sekä poikkeus- että normaalioloissa. Näistä huoltotöistä poikkeaminen saattaisi johtaa laajoihin vahinkoihin ja ylivuotoihin niin koko kaupunkiympäristössä kuin myös yksittäisissä kiinteistöissä.

Viemäreihin on viime kuukausien aikana päätynyt ennätysmäärä hygieniatuotteita ja muuta sinne kuulumatonta jätettä. Erityisesti desinfioivien puhdistusliinojen, nenäliinojen ja kosteuspyyhkeiden muuttunut kulutus on näkynyt pääkaupunkiseudun jätevedenpumppaamoilla maaliskuun alusta alkaen.

Kun roskia ei lajitella, aiheuttaa se ongelmia kotitalouksien viemäreissä, viemäriverkostossa ja jätevedenpumppaamoilla myös normaaliolosuhteissa, mutta huomattavasti harvemmin.

- Ero normaalitilanteeseen on huomattava. Pahin viikko tähän mennessä oli viikko 14 kuun vaihteessa, silloin pumpputukoksia avattiin 14 kpl. Tälläkin viikolla tukoksia oli avattu jo viisi keskiviikkoaamupäivään mennessä, kertoo yksikön päällikkö Petteri Jokinen.

Sama ilmiö on havaittu myös muualla maailmassa. Muiden maiden kohtaamista ongelmista uutisoitiinkin Suomessa jo maaliskuun alkupuolella ennen tilanteen pahentumista omassa verkostossamme.

Roskakori vessassa voi säästää isolta laskulta

Vessapaperia lukuun ottamatta muut paperilaadut, puuvilla- tai muovituotteet eivät hajoa viemäriin päätyessään. Kun näihin yhdistyy rasvaa ja öljyisiä marinadeja, jotka eivät myöskään kuulu viemäriin, roskista muodostuu pahimmillaan suurikokoisia möykkyjä. Tällaiset aiheuttavat jo isompaa vahinkoa. Kovat sateet lisäävät vahinkoriskiä entisestään, sillä ne voivat laittaa muodostuneet möykyt liikkeelle.

- Itse viemärietikettihän on hyvin yksinkertainen. WC-pönttöön vain ns. sitä itseään ja vessapaperia, sekä pesuvesiä. Siitä huolimatta viemäriin päätyy kaikkea sinne kuulumatonta roskaa: talouspaperia, kumihanskoja, hiuksia, alusvaatteita… Vessassa olisi hyvä olla erillinen roskapönttö, että ei tulisi tarvetta käyttää WC-pönttöä muuhun kuin se on tarkoitettu, toteaa Jokinen.

Tukoksista koituvat kulut tulevat aina asukkaiden maksettavaksi, joko suoraan tai välillisesti. Kiinteistön alueelle muodostuvien tukosten aiheuttamat kulut tulevat maksettavaksi suoraan. Sen sijaan kunnallisessa verkostossa, jätevedenpumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla aiheutuvista kuluista lasku tulee välillisesti jätevesimaksuissa, mikä monelta voi unohtua.

Miten pumppaamotukostilanne hoidetaan?

Tukoksen muodostuminen havaitaan pumpun käyttöön ottaman virran määrän suurentumisena. Tukos ei yleensä poistu itsestään. Parhaimmillaan tukos ehditään kuitenkin poistaa jo ennen pumpun täydellistä tukkeutumista. 

Riippuen pumppaamosta ja pumppujen määrästä pumppaamolla, tukos poistetaan välittömästi tai vasta seuraavana päivänä. Tarvittaessa pumpputukokset avataan päivystystyönä yöllä tai viikonloppuna.

- Pumpputukoksen poistamiseen lähtee aina kaksi asentajaa paikalle työturvallisuuden takia. Aluksi pumppu joudutaan nostamaan asennuspaikaltaan pois. Pumpun sähkömoottori akseleineen ja juoksupyörineen irrotetaan pumpun pesästä. Vasta tämän jälkeen päästään tukosta poistamaan. Tukoksen poistaminen on aina käsityötä ja tällöin tapahtuu mikrobiologisille epäpuhtauksille altistumista, Jokinen kertoo.

Työhön varustaudutaankin aina tarvittavilla suojavarusteilla. Tukoksen poistamisen jälkeen pumppu kootaan jälleen kasaan ja asennetaan takaisin paikoilleen.

Työtunteja yhden pumpputukoksen aukaisuun menee siirtymisineen keskimäärin kolme tuntia ja isoimpien pumppujen kohdalla tätäkin enemmän.

******

HSY puhdistaa 1,2 miljoonan asukkaan jätevedet. Se tarkoittaa vuositasolla 130- 140 000 000 kuutiometriä eli keskimäärin 4 m3 jätevettä joka sekunti. Jäteveden keräämiseen pääkaupunkiseudulla tarvitaan 2900 km viemäriverkostoa sekä sen eri osissa sijaitsevaa 550 jätevedenpumppaamoa.