Tilastokeskuksen Anna-Maija Laakon mukaan vuonna 2018 yhdestä työntekijästä koitui teollisuusalan yritykselle Suomessa keskimäärin noin 53 300 euron kustannukset. Henkilöstökulujen perusteella kallein työntekijä työskenteli paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksessa, kun taas edullisin työntekijä työskenteli tekstiiliteollisuudessa.

- Yksi paperitoimialan työntekijä maksoi Suomessa keskimäärin 67 000 euroa – ulkomailla vastaavan työntekijän kustannukset olivat yli 20 prosenttia vähemmän.

Osa Suomessa sijaitsevista yrityksistä on ulkomaisessa omistuksessa. Ulkomaisen yrityksen henkilöstökulut per työntekijä olivat suuremmat kaikkiin Suomessa sijaitseviin yrityksiin verrattuna, ja yksi työntekijä maksoi yritykselle noin 58 500 euroa henkilöstökuluilla mitattuna.

Laakon mukaan globaalit ulkomaille toimintojaan laajentaneet suomalaiset yritykset lähtevät usein ulkomaille tavoittelemaan edullisempia kustannuksia, mutta aina ruoho ei ole maailmalla aina vihreämpää.

- Esimerkiksi tekstiilituotteiden valmistamisen henkilöstökulut työntekijää kohti olivat jopa 17 prosenttia suuremmat kuin Suomessa. Myös metallien jalostuksen sekä elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstökulut työntekijää kohden ylittivät kotimaan tason.

Säästöä useilla toimialoilla

Huomattavia säästöjä henkilöstökuluissa syntyi kuitenkin useilla teollisuuden toimialoilla.

- Esimerkiksi elintarvikkeiden ja juomien valmistuksessa kahden työntekijän palkkaamiseen Suomessa käytetyllä rahamäärällä työllisti kolme ulkomailla.

Vielä isommat kustannussäästöt syntyvät Laakon mukaan muiden ei-metallisten mineraalituotteiden henkilöstökuluissa: Suomessa sadan hengen tehtaan henkilöstökulut olivat yhtä suuret kuin ulkomailla 260 hengen tehtaan henkilöstökulut.

Vuonna 2018 Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa kotimaisen ja ulkomaisen yrityksen palkkaero oli 14 prosenttia ulkomaisen eduksi.

- Ulkomaiset yhtiöt maksoivat siis keskimäärin 14 prosenttia enemmän kuin vastaava kotimainen yritys. Ulkomaalaisten yritysten voidaankin todeta nostavan koko Suomen teollisuuden keskimääräistä palkkatasoa.

Laakon mukaan suomalaisomisteisten ulkomaisten yritysten henkilöstökulut ovat kasvaneet vuosina 2014–2018. Myös Suomessa henkilöstökulut ovat hieman nousseet, mutta kasvu on ollut maltillisempaa. 

Vuosina 2014–2018 teollisuuden henkilöstökulut Suomessa ja ulkomailla ovat lähentyneet toisiaan.

- Kun verrataan vuoden 2018 henkilöstökuluja ulkomailla ja Suomessa sijaitsevien teollisuuden yksiköiden välillä, havaitaan eron olevan enää marginaalinen: ulkomaisissa yksiköissä kulut ovat hieman pienemmät. 

Toimialoittain on kuitenkin Laakon mukaan suuriakin eroja. 

Henkilöstön tuottavuudessa kotimaa vie voiton

Pelkkien henkilöstökulujen tarkastelu antaa kuitenkin mustavalkoisen kuvan asiasta. Laakon mukaan, jos verrataan henkilöstökulujen ja liikevaihdon suhdetta teollisuuden toimialan yrityksissä, saadaan vähän lisää näkökulmaa vertailuun. Suomessa sijaitsevien – sekä kotimaisessa että ulkomaisessa omistuksessa olevien – teollisuuden toimialan yritysten henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta on pienempi kuin ulkomailla sijaitsevien yritysten vastaava osuus.

- Toisin sanoen ulkomailla henkilöstökuluihin menee suurempi osuus liikevaihdosta kuin kotimaassa. Voidaan siis todeta, että Suomessa henkilöstöstä saadaan enemmän irti euroja kuin ulkomailla.

Vuonna 2018 suomalaisten yritysten henkilöstökulut ulkomailla olivat 18 prosenttia liikevaihdosta, kun taas Suomessa sijaitsevien yritysten henkilöstökulujen osuus oli 13 prosenttia ja ulkomaisomisteisten Suomessa sijaitsevien yritysten osuus 15 prosenttia liikevaihdosta.

- Samalla aikavälillä kaikkien Suomessa sijaitsevien yritysten henkilöstön tuottavuus on vaihdellut 13–14 prosentin välillä, kun taas ulkomailla vastaavana aikana 17–19 prosentin välillä.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin tietoihin ja niiden lähteenä ovat tilastot Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla, Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa ja Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto.