Henkilöstömäärän kasvu pysähtyi teknologiateollisuudessa ‒ telakoilla ennätyksellinen tilauskanta
Maailmantalouden vaimea kysyntä varjostaa edelleen suomalaista teknologiateollisuutta. Alan tilauskanta on kokonaisuutena vahva, mutta yritysten väliset erot ovat lisääntyneet huomattavasti ja tarjouspyyntöjen määrä on yhä laskussa. Uusien tilausten kasvu viime vuoden lopulla selittyy lähes yksinomaan erittäin suurilla laivatilauksilla. Myös henkilöstömäärän kasvu pysähtyi viime vuoden lopulla.
Tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry:n tuoreeseen tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun.
Tiedustelussa mukana olevat yritykset saivat uusia tilauksia loka–joulukuussa euromääräisesti 15 prosenttia enemmän kuin edellisellä kvartaalilla ja 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018 vastaavaan aikaan. Tilausten kasvu viime vuoden lopulla selittyy kuitenkin lähes kokonaan telakkateollisuuden saamilla arvoltaan erittäin suurilla tilauksilla. Samaan aikaan yritysten ja toimialojen väliset erot ovat jatkaneet kasvua, ja kehitys lienee samanlaista lopputalven ajan.
Tarjouspyyntöjen määrä väheni edelleen. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti, että tarjouspyyntöjä oli vuodenvaihteessa vähemmän kuin kolme kuukautta aiemmin. Tarjouspyyntöjen vähentyminen ennakoi, että myös tilausten kehitys on alkuvuonna hieman viimeaikaista heikompaa.
Tilauskannan arvo oli viime vuoden lopussa hieman suurempi kuin edellisen kvartaalin päättyessä ja 9 prosenttia suurempi kuin joulukuussa 2018. Huomionarvoista kuitenkin on, että kuuden viime vuoden aikana tapahtuneesta tilauskannan kasvusta noin 60 prosenttia koostuu laivatilauksista. Tilatuista laivoista viimeisin toimitetaan asiakkaalle näillä näkymin vuonna 2028.
Teknologiateollisuuden palveluksessa työskenteli viime vuonna keskimäärin 319 000 henkilöä eli noin 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöstömäärän kasvu hiipui kuitenkin loppuvuotta kohden, ja määrä kääntyi jopa laskuun ensimmäisen kerran sitten vuoden 2016. Myös rekrytointien määrä laski huomattavasti viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Yrityksestä riippuen taustalla voi olla joko suhdanteen heikentyminen tai pula osaavasata työvoimasta.
– Yhteenvetona voi todeta, että teknologiateollisuudessa on siirrytty kasvusta enemmän tai vähemmän vaakalentoon. Luvut näyttävät hyviltä laivatilausten ansiosta, mutta todellinen tilanne ei valitettavasti ole yhtä valoisa. Yritysten ja toimialojen väliset erot ovat lisääntyneet huomattavasti, sanoo Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras.
Henkilöstökehitys huolestuttaa
Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola pitää erityisen huolestuttavana uutisena työllisyyden kasvun pysähtymistä teknologiateollisuudessa.
– Täytyy tietenkin toivoa, että kyse olisi tilapäisestä notkahduksesta. Tuoreen kyselyn tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että kyse voi olla pysyvämmästä käänteestä. Teknologiateollisuus tuo suoraan ja välillisesti työtä lähes 700 000 suomalaiselle, joten toimialan työllisyyskehityksellä on suuri vaikutus koko yhteiskuntaan, Hirvola muistuttaa.
Hirvola tähdentää, että maan hallitus ei saa enää siirtää päätöksiä työllisyyttä ja kasvua tukevista toimista. Hidastuva kasvu ja ikäsidonnaisten menojen lisääntyminen on yhtälö, joka edellyttää vaikuttavia toimia, pieni näpertely ei auta.
– Suurta huolta herättää myös meneillään oleva kärjistynyt työmarkkinakierros. Työmarkkinoilla tarvitaan ehdottomasti työllisyyttä ja kilpailukykyä tukevia ratkaisuja. Kilpailukyky ei ole kirosana. Kilpailukyvystä huolehtiminen tuo työtä Suomeen, Hirvola painottaa.