https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 23.2.2021

Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan mittalaitteet Perseverance-kulkijassa ovat toimintakunnossa

Perseverance-kulkija lähetti ensimmäiset kuvat Marsista heti laskeutumisensa jälkeen. Viikonlopun aikana Perseverance lähetti Maahan lisää kuvia, videota ja ääninäytteen. Myös ensimmäiset ”terveystiedot” kulkijasta on saatu. Mukana kulkevat mittalaitteet näyttävät olevan kunnossa avaruusmatkan ja laskeutumisen jäljiltä.

Ilmatieteen laitos on toimittanut Perseveranceen mittalaitteita. Vaisalan antureilla varustettujen Ilmatieteen laitoksen mittalaitteiden avulla kerätään tarkkoja ja luotettavia paine- ja kosteusmittaustietoja Marsin äärimmäisistä olosuhteista.

Kulkijan testaus- ja käyttöönottovaihe kestää noin 2 viikkoa ja ensimmäiset Perseverancen tekemät tieteelliset mittaukset saadaan noin 10 päivän kuluttua.

- Laskeutumisen jälkeen kulkijan mittalaitteet kytkettiin vuorotellen hetkeksi päälle, jotta nähtiin niiden olevan toimintakunnossa.

Lisäksi muun muassa nostettiin kameramasto, jonka varressa myös kosteusmittalaite on kiinni. Seuraavina päivinä päivitetään kulkijan ohjelmisto Marsin pintaoperaatioita varten, selventää Ilmatieteen laitoksen planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer.

- Olemme vastaanottaneet lyhyitä mittauksia sekä MEDA HS-kosteusmittarista että MEDA PS-painemittarista. Molemmat toimivat täysin kuten odotettiin. Laskeutuminen on todella rankka kokemus mittalaitteille ja on hienoa saada vahvistus, että siitä selvittiin, kertoo tutkimusinsinööri Maria Hieta.

Ilmatieteen laitoksen mittalaitteet ovat osa espanjalaisvetoisen tutkimusryhmän kehittämää Mars Environmental Dynamics Analyzer (MEDA) -mittauslaitteistoa. MEDA-mittauslaitteisto on käytännössä sääasema, joka tekee monenlaisia mittauksia kaasukehästä. Se mittaa lämpötilaa, tuulen nopeutta ja suuntaa, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten määrää ja kokoa. Perseverance-kulkijassa olevat Vaisalan paine- ja kosteusanturit ovat vastaavia, mutta kehittyneempiä, kuin Marsiin Curiosity-kulkijan mukana vuonna 2012 lähetetyt anturit.

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.