Alan Uutiset | 28.9.2020

Intelligent Industry -ekosysteemi edistää teollisuusyritysten digitaalista transformaatiota

Teollisuusyritykset ovat halukkaita avaamaan datavirtojaan ja hyötymään datanjakotaloudesta. Suomeen on luotava olosuhteet, joiden avulla yritykset pystyvät siirtymään teollisen datatalouden seuraavaan vaiheeseen. Muun muassa näin todetaan Intelligent Industry -ekosysteemin tuoreessa Industrial data economy for Finland -julkaisussa.

training-2874597_1280

Intelligent Industry -ekosysteemi määrittelee Industrial data economy for Finland -julkaisussaan, mitä vaaditaan, että suomalaiset teollisuusyritykset pystyvät hyödyntämään datatalouden tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

-Ekosysteemimme halusi ottaa kantaa, että Suomen on toimittava nyt, jotta teollisuusyrityksemme pystyvät saavuttamaan kaiken sen hyödyn, jota digitaalinen alustatalous mahdollistaa. Toimia tarvitaan sekä kansallisesti, että yhteisen edun ajamisessa eurooppalaisella tasolla, sanoo Juha Pankakoski, Intelligent Industry -ekosysteemin puheenjohtaja ja Konecranes Oyj:n teknologiajohtaja.

Teollisuuden data jää usein hyödyntämättä

Datan avulla tuotantoa voidaan nopeuttaa ja laatua parantaa sekä ennakoida niin koneiden kuin asiakkaiden toimintaa. Silti maailmanlaajuisesti teollisuuden datasta jopa 98 prosenttia jää hyödyntämättä.

- Valmistavan teollisuuden yrityksistä 80 prosenttia on vielä vaiheessa, jossa toimintoja pitää radikaalisti uudistaa, jotta data saadaan tukemaan liiketoimintaa. Datan tehokkaampi käyttö puolestaan lisää yrityksen liikevaihtoa jopa 2–3 prosenttia, viittaa Intelligent Industry -ekosysteemin vetäjä Antti Karjaluoto DIMECC Oy:stä kansainvälisiin tutkimustuloksiin.

Uusi datatalous muuttaa teollisuusyritysten verkostoa radikaalisti. Eri toimijoiden on uskallettava ja pysyttävä jakamaan dataansa pysyäkseen kehityksessä mukana ja luodakseen uudenlaista liiketoimintaa. Sitä syntyy erilaisten data-aineistojen yhdistämisestä, suodattamisesta ja jalostamisesta eri toimijoiden kesken. Tätä tapahtuu arvo- ja tuotantoketjun eri vaiheissa sekä yksittäisen tehtaan eri koneiden välillä.

Mukaan luomaan eurooppalaisia pelisääntöjä

Tekniset edellytykset datan jakamiseen ovat olemassa, mutta datan hallintaan, jakamiseen, hyödyntämiseen, luottamukseen, vastuuseen sekä lainsäädäntöön liittyvät kysymykset ovat vielä osin ratkaisematta.

EU:n datastrategia julkaistiin vuoden 2020 alussa ja monet Euroopan maat ovat käynnistäneet kansallisia Industry 4.0 data-aloitteita. Teollisuuden datanjaon eurooppalaisia malleja luodaan parhaillaan ja tässä työssä myös Suomen pitää olla aktiivisesti mukana.

Eurooppalaisen teollisuuden tarpeita esimerkiksi sääntelyn ja standardoinnin, rahoituksen ja infrastruktuurin näkökulmista pysyttäisiin ajamaan esimerkiksi EU:n teollisuusstrategian avulla.

- Intelligent Industryn tavoitteena on, että Suomi on eturintamassa ottamassa johtoasemaa eurooppalaisessa datataloudessa, toteaa Intelligent Industry ekosysteemin toinen vetäjä Kari Muranen DIMECC Oy:stä.

Suomen pitää varmistaa näkyvyytensä EU-tason aloitteissa, kuten GAIA-X, Euroopan komission aloite teollisuuden data-alustoista ja IDSA:n standardoinnit.

Yhteistyö muutoksen edellytyksenä

Intelligent Industryn mukaan Suomen teolliseen datanjakotalouteen vaaditaan kansallisesti useita samanaikaisia toimia.

Datan hyödyntämisen esteitä pitää vähentää. Keskeisenä haasteena tällä hetkellä on se, miten saadaan yritykset toimimaan yhdessä yhteisen suuremman tavoitteen saavuttamiseksi. Siksi kotimaisia toimijoita pitäisi tuoda yhteen myös kansallisen rahoituksen turvin. Teollisuuden dataa hyödyntäviä yrityksiä tulisi perustaa Suomeen myös julkista rahoitusta käyttäen ja PPP-malleja hyödyntämällä.

Pk-yrityksiä pitäisi tukea taloudellisesti, että niillä olisi riittävät tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet päästä mukaan datanjakoalustoihin. Datataloudessa tulee noudattaa datan suvereniteetin periaatetta, eli taata tietojen omistajalle oikeus hallita tietoaan hajautetussa alustajärjestelmässä.

Monet toimijat mukana

Teollisuusyritysten yhteistä kehitystä kannattaa tehdä jo olemassa olevien T&K-verkostojen kautta.

- Intelligent Industry -ekosysteemin julkaisussa kuvattuja käytännön ratkaisuja ovat olleet kehittämässä Suomessa monet toimijat, Teknologiateollisuus mukaan lukien. Toimivan datatalouden luomiseksi tarvitsemme toiminnallisia rakenteita ja työkaluja sekä kahdenvälisiin järjestelyihin että monenvälisiin verkostoihin. Kahdenvälisisiä sopimuksia ovat esimerkiksi kehittämämme datan jakamisen malliehdot”, toteaa Teknologiateollisuuden lakiasiainpäällikkö (digitalisaatio) Jussi Mäkinen.

Intelligent Industry -ekosysteemiin kuuluvat Konecranes, HT Laser, Elekmerk, Fastems, Nokia, Prima Power, Raute, Innofactor, TietoEvry sekä Melkki. Toimintaa rahoittaa yritysten omien investointien lisäksi Business Finland.

Uusimmat artikkelit

27.10.2020 | Alan Uutiset

Valmetin Q3 tulos vakaa – vahva kehitys Papereissa jatkui

Konepajayhtiö Valmetin tilausmäärät laskivat odotetusti kolmannella kvartaalilla, mutta vertailukelpoinen liiketulos nousi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. 

Liikenteen päästöt puoleen 2030 mennessä – laaja keinovalikoima avuksi

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa.

22.10.2020 | Tutkimus ja koulutus

LUT: Uutta rakennusmateriaalia teollisuuden sivuainevirroista

Teollisuuden sivuainevirroista on kehitetty Urban Infra Revolution -hankkeessa rakentamiseen soveltuvia, ekologisia ja 3D-tulostettavia geopolymeerikomposiitteja. Materiaaleja testataan Lappeenrannassa junaradan meluesteessä. Hankekonsortio pyrkii luomaan materiaaleille kannattavan liiketoimintaekosysteemin.

HSY: Häiriöttömämpää viemäröintiä pumppaamosaneerauksilla

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpumppaamo Vantaan Ylästöntiellä uusitaan. Pumppaamon kapasiteetti nousee ja samalla se uudistuu teknisesti. Pumppaamojen ja viemäreiden saneerauksella parannetaan toimintavarmuutta ja vähennetään häiriöitä, joista pahimmillaan voi syntyä jäteveden ylivuoto maastoon tai vesistöön.

SSAB:n Raahen-tehtaalla kokeiltiin lisätyn todellisuuden hyödyntämistä asennustyön valvonnassa

SSAB:n Raahen-tehtaan nauhavalssaamon vuosihuollossa otettiin kesällä digiloikka, kun asennustyön valvonnassa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa lisättyä todellisuutta (AR). Tämä mahdollisti sen, että kyseistä asennustyötä yleensä valvovan asiantuntijan ei tarvinnut matkustaa Saksasta SSAB:n tehtaalle Raaheen, vaan hän pystyi seuraamaan ja ohjaamaan työtä AR-lasien kautta, jotka oli kiinnitetty tehtaan oman asennusvalvojan kypärään.

20.9.2020 | Kumppaniartikkeli

Somotec: Lisää kulumiskestävyyttä tuotantoprosessiin

Teollisuuden kasvavat kilpailukyky- ja tehokkuusvaatimukset sekä usein raskaat käyttöolosuhteet edellyttävät laitteiden kulutuksen- ja korroosionkestävyyden jatkuvaa parantamista.

OL3 EPR:n sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022

Teollisuuden Voima Oyj (TVO) on saanut laitostoimittaja Areva-Siemens -konsortiolta päivitetyn aikataulun OL3 EPR -laitosyksikön käyttöönotosta. Sen mukaan polttoaine ladataan reaktoriin maaliskuussa 2021, laitosyksikkö liitetään valtakunnan sähköverkkoon saman vuoden lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.