https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 6.6.2019

Investoinnit sähköverkkoihin tehoavat - sähkönjakelun keskeytyksiä harvemmin

Energiateollisuus ry:n keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2018 keskeytyneenä noin 90 minuuttia sähkönkäyttäjää kohden. Taso on sama kuin viime vuonna, mutta parempi kuin aikaisempina vuosina. Taustalla ovat sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseen tähtäävät mittavat investoinnit. 

clouds-conductor-current-189524

Kuva: Pok Rie/Pexels

Asemakaava-alueella sähkönkäyttäjän kokema keskimääräinen keskeytysaika oli viime vuonna 24 minuuttia. Asemakaava-alueiden ulkopuolella sähkötön aika oli alle 7 tuntia. Keskimäärin asiakas koki viime vuonna viisi sähkökatkoa.

Suurin osa sähkökatkoista (60 prosenttia) johtui myrskyjen sekä lumen ja jääkuorman aiheuttamista vioista. Suunniteltujen työkeskeytysten osuus säilyi suurena, noin 16 prosenttia. Näiden taustalla ovat sähköverkon laajat uudistustyöt. Valtaosa katkoista hoidettiin verkostoautomaation avulla, jolloin asiakkaan kokema keskeytys jäi sekuntitasolle.

Sähköverkkoja uusitaan parhaillaan noin miljardilla eurolla vuodessa. Taustalla on sähkömarkkinalaissa asetetut sähkön toimitusvarmuusvaatimukset ja yhteiskuntamme kasvava riippuvuus sähköstä. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää sähkön käytön tuntuvaa lisäämistä. Sähköverkkoyhtiöt vastaavat haasteeseen varmistamalla jokaiselle suomalaiselle varman sähkön saannin.

Verkkoyhtiöiden mittavat investoinnit näkyvät sekä tilastoissa että käytännössä. Vuodenvaihteen Aapeli-myrsky rikkoi ennätyksiä. Aapelin rajuudesta huolimatta häiriöt sähkönjakelussa jäivät aiempaa vähäisemmiksi ja viat pystyttiin korjaamaan aikaisempaa nopeammin.

Investoinnit näkyvät myös verkkopalvelumaksuissa. Investoinnit sähköverkkoon jatkuvat ja ensi vuosikymmenen loppuun mennessä Suomen jakeluverkon toimitusvarmuutta on parannettu 9,5 miljardilla eurolla.

Vuoden 2018 keskeytystilasto perustuu 58 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96 prosenttia Suomen jakeluverkkojen johtopituudesta.

Tilasto on ladattavissa  täältä .

 

Uusimmat artikkelit

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

18.4.2024 | Alan Uutiset

Finavia liittyi Suomen vetyklusteriin – valmistautuu vedyn käyttöön ja siihen tarvittavaan infrastruktuuriin lentoasemalla

Finavia osallistuu lisäksi EU-hankkeeseen, jossa yhtiö pilotoi Helsinki-Vantaalla vedyn käyttöä kunnossapidon kalustossa ensimmäisenä Euroopassa.

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.