Valmistava teollisuuden osuus Suomen viennistä on noin puolet ja BKT:stä noin 30 prosenttia – alan haasteet ja huono kilpailukyky vaikuttavat siis merkittävästi koko Suomen talouteen.

Selvityksen mukaan  koronakriisi on ajanut monia suomalaisia valmistavan teollisuuden yrityksiä ahtaalle ja jopa konkurssiin.

Suurin osa teollisuusyrityksistä on kestänyt koronapandemiakriisin vaikutukset kuitenkin melko hyvin.

- Yrityksen koon ja varautumisen välillä tuntuu olevan vahva korrelaatio: suuret monikansalliset yritykset ilmoittivat käyttävänsä useammin systeemistä skenaariotyötä kuin pienet ja keskisuuret yritykset. Skenaarioiden avulla kriiseihin varaudutaan ja luodaan valmiussuunnitelmia.  Pk-yritykset keskittyvät riskien vaikutusten lieventämiseen, ennalta määritettyihin rooleihin ja kriisinhallintaprosesseihin sekä toimitusketjua ja myyntiä koskeviin valmiussuunnitelmiin, Business Finland sanoo lehdistötiedotteessa.

Vaikka monilla pk-yrityksillä ei ollut käytössään ennalta suunniteltuja prosesseja, ne ovat yrittäneet selvitä koronakriisistä vastaamalla muuttuvaan tilanteeseen ketterästi.

- Useimmat yritykset, varsinkin pk-yritykset, näkevät viimeisimmän kriisin mahdollisuutena rakentaa ja parantaa hyviä käytäntöjään seuraavan kriisin varalta.

Resilienssi parantaa yritysten kannattavuutta

Gaian selvityksessä nousi esille yritysten resilienssin merkitys. Resilienssi tarkoittaa vahvuutta ja sitkeyttä ja kykyä toipua vaikeista tilanteista. Se tarkoittaa myös kykyä sopeutua vastoinkäymisiin tai muutoksiin.  Resilienssin mittapuu on organisaation kyky minimoida haitalliset vaikutukset. Resilientit organisaatiot pystyvät nopeasti sopeutumaan organisaatiossa, arvoverkostossa tai laajemmin yhteiskunnassa tapahtuviin samanaikaisiin tai laajoihin systeemisiin muutoksiin.

- Resilienssi on enemmän kuin toipuminen tai elpyminen. Se on myös varautumista ja estämistä. Reslienssi parantaa yrityksen kannattavuutta. Esimerkiksi laaja markkina-asiakaspohja luo tukijalkoja yritykselle. Jos joku tukijalka pettää, muut estävät yrityksen kaatumisen, summaa VTT:n työelämäprofessori Sauli Eloranta.

- Liiketoiminnallinen resilienssi ei synny itsestään, vaan se täytyy määrätietoisesti suunnitella ja rakentaa osaksi liiketoimintaa. Business Finland haluaa luoda teollisuutta tukevia toimia liiketoiminnan resilienssin rakentamiseksi, sanoo Sustainable Manufacturing Finland -ohjelman päällikkö Toni Mattila.

Monilla päivittäiseen toimintaan keskittyvillä pienemmillä yrityksillä ei ehkä ole resilienssisuunnitelmaa tai sitä ei ole otettu huomioon yrityksen strategiassa. Lisäksi niihin kohdistuu ulkoinen liiketoimintariski, jos ne toimittavat tavaroita tai palveluita vain yhdelle tai kahdelle suurelle paikalliselle asiakkaalle.

Iskunkestävyyttä voi parantaa

Liiketoiminnallisen resilienssiä voi lisätä luomalla vaihtoehtoisia skenaarioita ja laatia ennalta suunnitelmat niihin vastaamiseksi.  Kun riskejä ennakoidaan skenaarioiden kautta, otetaan huomioon myös hyvän varautumisen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Varautumissuunnitelma kannattaa laatia todennäköisimmille skenaarioille ja keskeisimmille riskeille.

Asiakaspohjan, valmistusstrategian, toimitusketjun, yrityskulttuurin sekä tuote- ja palveluvalikoiman joustavuuden parantaminen on toinen tärkeä keino iskunkestävyyden nostamiseksi. Lisäksi resilienssiä kasvattaa tärkeimpien asiakkaiden, yhteistyökumppanien, rahoittajien ja työntekijöiden luottamuksen kasvattaminen hyvissä ajoin ennen kriisiä.

- On nähty, että pandemia on myös vauhdittanut joidenkin toimialojen liiketoimintaa uuteen kasvuun: verkkokauppa, huikea määriä uusia digitaalisia kuluttajapalveluita, yritysten etätyöjärjestelmät, muut digitaaliset ratkaisut, koneiden ja tuotantojärjestelmien etäohjaus ja etähuolto, jopa etäkomissiointi. Nopeat ja joustavat yritykset ovat jopa pystyneet hyötymään kriisistä, sanoo Teknologiateollisuuden johtaja Matti Mannonen.

Kestävän tuotannon resilienssi -opas:  Resilienssiä pitää suunnitella ja rakentaa