https://promaintlehti.fi/cialis-hinta-pfz.html
https://promaintlehti.fi/viagra-hinta-pfz.html

Alan Uutiset | 25.1.2024

Kantaverkon siirtovarmuus saavutti viime vuonna mittaushistorian parhaan tuloksen: 99,99995 %

Fingridin mukaan myös useat muut kantaverkon tunnusluvut olivat ennätyksellisen hyvät.

Fingrid

Kuva: Fingrid Oyj

Kantaverkon siirtovarmuus kuvaa kantaverkossa kulutukseen siirrettyä energiaa suhteessa siirrettävissä olevaan energiaan. Viime vuoden siirtovarmuus oli mittaushistorian paras, 99,99995 %. Useat muutkin kantaverkon tunnusluvut olivat ennätyksellisen hyvät. Pohjoismaisen synkronialueen taajuuden laatu pysyi edelleen hyvänä.

Kantaverkon vuoden 2023 tunnuslukuja:

(Viiden edeltävän vuoden keskiarvot suluissa.)

  • Kantaverkon siirtovarmuus saavutti kautta aikojen parhaan arvonsa ja oli 99,99995 % (99,99989 %).
  • Fingridin verkon häiriöiden vuoksi kulutukseen siirtämättä jäänyt sähköenergia oli pienempi kuin kertaakaan aiemmin, 33 MWh (75 MWh).
  • Häiriöistä aiheutuneiden sähköntoimituskeskeytysten (≥ 30 s) lukumäärä liittymispistettä kohti oli kautta aikojen pienin, vain 0,05 kpl (0,14 kpl). Häiriöistä aiheutui keskimäärin 0,82 minuutin (4,5 minuutin) sähkötön aika liittymispisteisiin.
  • Voimalaitoksilta kantaverkkoon vastaanottamatta jääneen sähköenergian määrä oli pienempi kuin kertaakaan aikaisemmin, 11 MWh ja siitä aiheutunut laskennallinen haitta sähköntuottajille tuhat euroa.
  • Järjestelmäminuutti oli kaikkien aikojen pienin, 0,15 min (0,41 min). Yksi järjestelmäminuutti (SM, System Minute) vastaa kaiken siirron keskeytymistä minuutiksi käyttäen laskennassa tehona järjestelmän vuosittaista kulutushuippua.
  • Keskimääräinen keskeytysaika oli kaikkien aikojen pienin, 0,24 min (0,46 min). Keskimääräinen keskeytysaika minuutteina (AIT, Average Interruption Time) lasketaan jakamalla toimittamatta jäänyt sähköenergia (MWh) keskimääräisellä vuosittaisella siirretyllä energialla (MWh)
  • Häiriökeskeytysten aiheuttama laskennallinen kansantaloudellinen haitta (KAH) kulutusasiakkaille oli 3,6 (4,5) miljoonaa euroa. Lukema on tilastojen kolmanneksi alin.

Pohjoismaisen synkronialueen taajuuden laatu oli hyvällä tasolla. Taajuus oli vuonna 2023 normaalin alueen (49,9–50,1 Hz) ulkopuolella noin 9 600 minuuttia. Taajuuden laatu alitti 10 000 minuuttia myös edellisvuonna. Eurooppalaisen verkkosäännön asettama yläraja on 15 000 minuuttia ja pohjoismainen tavoite 10 000 minuuttia.

Uusimmat artikkelit

22.4.2024 | Alan Uutiset

Nesteen ensimmäinen koeajo käytetyistä renkaista valmistetulla pyrolyysiöljyllä onnistui

Koeajossa Neste tuotti korkealaatuista raaka-ainetta uusien muovien ja kemikaalien valmistukseen.

Euroopan suurin ja modernein taivekartonkikone vihittiin käyttöön Husumissa Ruotsissa

Metsä Boardin Husumin taivekartonkikone on 600 000 tonnin vuosikapasiteetilla Euroopan suurin ja modernein, ja sen tuotannossa käytetty energia on 98-prosenttisesti fossiilitonta

15.4.2024 | Tutkimus ja koulutus

VTT:n miljoonainvestointi plasma-FIB-pyyhkäisyelektronimikroskooppiin – Huippuluokan materiaalikehitystä teollisuuden tarpeisiin

Suomen ensimmäinen plasma-FIB-tekniikkaan perustuva pyyhkäisyelektronimikroskooppi on otettu käyttöön VTT:n tiloissa Espoossa. Investointi edistää merkittävästi suomalaista materiaalien tutkimusta esimerkiksi vetytalouden, laivateollisuuden ja akkuteollisuuden tarpeisiin sekä palvelee materiaalivaurioiden selvitystä.

Kuinka hyvä 3D-tulostettu ja laserkarkaistu työkalu voi olla?

SSAB:n Borlängen tehtaalla testattiin 3D-tulostettuja työkaluja tuotannossa. Laserkarkaistu lävistin saavutti kolminkertaisen käyttöiän verrattuna alkuperäiseen osaan. Pidemmän käyttöiän lisäksi kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat.

16.2.2024 | Kumppaniartikkeli

Sulzerilla panostetaan asiakassuhteisiin

Maailmanluokan pumppukaupoissa suurin arvo luodaan asiakkaan kanssa.

Espoosta ensimmäinen kaupunki, jonka sähköverkosta tulee pullonkaula puhtaalle siirtymälle?

“Espoossa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ensimmäisenä ja datan perusteella muutos tapahtuu nyt nopeammin kuin kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut”, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen sanoo.

Metsä Tissuen Kreuzaun tehtaalla siirryttiin puupelletteihin - päästöt vähenevät 30 000 CO2-tonnia vuodessa

Siirtymän taustalla oli yksinkertainen idea vaihtaa polttoainetta, mutta säilyttää tekninen infrastruktuuri ennallaan.