Kilpilahden hukkalämpöhanke kattaisi toteutuessaan neljäsosan pääkaupunkiseudun kaukolämmön tarpeesta
Fortum, pääkaupunkiseudun muut energiayhtiöt sekä Kilpilahdessa toimivat Neste ja Borealis teettivät vuonna 2019 esiselvityksen Kilpilahden hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämmön tuotannossa. Hukkalämpöhanke etenee nyt kannattavuusselvitysvaiheeseen. Porvoon Kilpilahden tehdasalueelta saatava hukkalämpö riittäisi kattamaan noin neljäsosan koko pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkojen lämmön tarpeesta, ja lämpöä riittäisi lisäksi Keravalle ja Sipooseen.
Arviolta puoli vuotta kestävässä kannattavuusselvitysvaiheessa keskitytään yksityiskohtaiseen teknis-taloudelliseen tarkasteluun, josta saatujen tietojen pohjalta hankkeesta voidaan tehdä erillinen investointipäätös viimeistään vuoden 2021 kuluessa. Alustavien arvioiden mukaan hanke maksaisi toteutuessaan 700–1 000 miljoonaa euroa.
Rakentaminen voisi alkaa vuonna 2023, ja lämmöntoimitukset Porvoon tehtailta pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkkoon aikaisintaan vuonna 2025.
Mukana hankkeessa ovat Neste, Helen, Borealis, Fortum ja Keravan Energia.
Ydinvoimalan verran hukkalämpöä
Tällä hetkellä Kilpilahdessa syntyy noin 1 000 megawatin (suuren ydinvoimalan) verran hukkalämpöä. Koko tämän lämpömäärän hyödyntämistä rajoittaa kuitenkin lämmön tarpeen voimakas painottuminen talvikauteen.
- Meidän Espoo Clean Heat -projektimme tähtää hiilineutraaliin kaukolämpöön Espoossa kuluvan vuosikymmenen aikana. Lopetamme kivihiilen käytön Espoossa vuonna 2025 ja haemme tällä hetkellä toteuttamiskelpoisimpia ratkaisuja tavoitteemme saavuttamiseksi erityisesti hukkalämmöistä ja muista polttovapaista teknologioista, Fortumin Suomen lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminnan johtaja Timo Piispa sanoo yhtiön verkkouutisessa.
- Kilpilahden hukkalämpöjen hyödyntäminen antaisi mahdollisuuden ottaa suuren harppauksen kohti hiilineutraalia kaukolämpöä koko pääkaupunkiseudulla. Hankkeella olisi toteutuessaan merkittävä rooli Suomen hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi hanke tukisi toteutuessaan työllisyyttä yli 4 000 henkilötyövuodella, Timo Piispa ja Janne Rauhamäki Helenin Kehityshankkeet-yksiköstä sanovat.
Hankkeen toteutuminen on vahvasti riippuvainen vaadittavien investointien suuruudesta sekä hukkalämmön ja lämpöpumppujen verokohtelusta. Tällä hetkellä kaukolämpöjärjestelmään kytketyt hukkalämpöä hyödyntävät lämpöpumput ovat korkeimmassa sähköveroluokassa, mikä nostaa hukkalämmöllä tuotetun kaukolämmön hintaa merkittävästi.
- Koko Kilpilahden teollisuusalueen yhteinen toive on saada alueen yritysten tuottama hukkalämpö hyötykäyttöön. Sekä Nesteellä että Borealiksella on kunnianhimoiset strategiset tavoitteet vähentää niin asiakkaidensa kuin oman toimintansa päästöjä. Hukkalämmön hyödyntäminen toisi merkittäviä ilmastohyötyjä pääkaupunkiseudulle sekä lisäisi Kilpilahden teollisuusalueen energiatehokkuutta, sanovat Marko Pekkola, Nesteen Öljytuotteiden johtaja ja Salla Roni-Poranen, Borealis Polymers Oy:n toimitusjohtaja
